Category: Lounasarvio

Nood Ramen

Perjantai ja aivan käsittämätön säätöpäivä (ei voi välillä ymmärtää), joten piti hoitaa pikaiset palaverien yms sessioiden välissä. R. tuli mestoille ja kuumeisesti mietin jotain sopivaa kohdetta, kun vähän aikaa sitten lukijavinkin perusteella listalle napsahtanut Nood Ramen tuli mieleen.

Why join the navy when you can be a pirate kutsui siis jälleen puoleensa ja tällä kertaa ei kyseessä ollut enää se mielenkiintoinen Build Your Own Ramen, vaan valmis lounaskuppi, johon tulee joko Ramen tai Donburi valinnaisilla täytteillä. Kävelimme R:n kanssa mestoille käsi kädessä, kylmiä katuja pitkin. Kylläpä onkin aika tiukka tuuli, mutta ei se haittaa, nythän on perjantai (TGIF)!

The Ramen and Donburi at the “Why join the navy when you can be a pirate” bar located in the underbelly of SEK advertising joint was ok, but I feel they lacked that special something.

For more Ramen, be sure to take a gander at Fat Ramen, Bodo and Momotoko.

Eli itämaista meininkiä edelleenkin, mutta nyt joko ramen (8,50e) tai donburi (6,50e) pohjalle ja sitten täytteitä valitsemaan: Savulohta (3e), possua (2,5e), kimchi (1,5e), kananmuna (1,5e), ituja (1e) sekä “sansho” vegejä (1,5e). Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa baaritiskille.

R:lle tuli ramen lohella, kaniksella ja sansho-vegeillä, mulle taas donburi possulla, kimchilla ja sansho-vegeillä. Vesipiste löytyy kassan vierestä, jossa on myös aseet ja mausteet (soija, sambal oelekin kaltainen chilisoossi). Numerolappuna toimii hauskasti Duplo-palikka.

Annokset tulivat kohtuu vikkelään ja oma donburi oli kivan värikäs ilmestys. Kimchi oli aika hyvää, ehkä vähän tulisempaa olisi saanut olla, mutta toisaalta R. diggaili tästä tasosta. Riisi oli myös hyvää ja se kuutioitu possu oli rapsakkaa mutta silti vielä mehukkaan maukasta. Sansho-veget käsittivät isoja sienenpalasia (jäi lautaselle), kevätsipulia, paahdettuja kirsikkatomaatteja sekä ehkä jotain muuta mitä en nyt muista.

Nämä olivat nekin jees, sienien kelpaamattomuus johtui vaan omista henkilökohtaisista ongelmista. Tämä oli sellainen semineutraali, hieman geneerinen “itämaista ruokaa”-annos kohtuullisen hyvillä mauilla. Ei mielestäni kuitenkaan sen 12e arvoinen kokemus.

R:n nuudelisoppa oli hienoinen (14,50e maksava) pettymys, liemi muistutti suolaista lihalientä, tästä puuttui kunnon ramen-liemen syvyys ja täyteläisyys. Mutta oli lämmintä ja täyttävää toki. Nuudelit maistuivat R:lle, mutta mielestäni ne oli menneet vähän yli ja saapuessaan.

Sansho-veget olivat samaa settiä hänelläkin ja edellenkin toimivat, lohi oli ihan laadukasta, mutta jotenkin oli ehkä hieman ristiriidassa sen lihaliemen kanssa. Kananmuna oli keitetty. Vaikka näitä nyt tässä kyllä söi ja oli ihanaa seuraa, niin vähän tämä jäi kyllä nyt puolitiehen toteutuksen osalta.

Aikaisempi tee-se-itse-soppa oli jotenkin paljon viihdyttävämpi ja liemikin oli silloin ainakin omasta mielestä parempi. Ja toki hintakin oli aivan toisella tasolla. Ei tämä siis sinänsä mitenkään huono ollut, mutta ei mitenkään erityisen hyväkään.

Sisustus menee samaa rataa kuin ennenkin, pelkistetty, trendikäs ja sopiva tällaiseen lyhyeeseen oleskeluun. Mielellään tässä istukseli lounastamassa ja juubailemassa R:n kanssa.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli ramen vegeliemellä. Lasten kanssa tulisi varmaan mentyä jonnekin muualle, vaikka toki tilaa löytyy etc.

Ps. Upeaa viikonloppua ja valmistujaisia/koulun päättäjäisiä yms!

URL www.facebook.com/noodramen
Puhelin 040-6543111
Osoite Annankatu 28, Helsinki

Virgin Oil Co. (2. kerta)

Tästähän nyt kehkeytyykin tällainen oldies, not goldies -viikko. Tänään oli vuorossa hieman harvinaislaatuisempi tilaisuus, kun mentiin työhön liittyvän touhun merkeissä syömään ja parametreihin sopiva ravintola löytyi Uudesta Ylioppilastalosta, Virgin Oil Co. muodossa. Jännä toi nimi, Uusi Ylioppilastalo, kun on kyseessä kuitenkin jo yli sata vuotta vanha tönö, kivestä kaiverrettu, ajan hampaan nakertama.

Tätä kirjoittaessa mieleen tulvahti yhdet opiskelijabileet, missä kävin ka(a-aaaa)uan sitten. Olivat yläkerroksissa ja kuvioihin kuului halvan viinin (tai mahdollisesti Helmeilevän Omenaviinin, onkos tätä vielä! ON! Toi oli kamalaa ja kerran yks lasipullo oli ihan pakko vetää nopeasti, että ehti Tavastialle konsertin alkuun, olisko ollut YUP. Se ilta ei ollut paras) litkiminen ja omituiset keskustelut kategoriassa humanistit vs. nörtit.

Tuolta oli muistaakseni oikein hienot näkymät Manskulle ja komeat puitteet myös sisällä, vaikkakin taisi olla enemmän sellaiset tekno-painotteiset (HYTKY?) koristukset. Tämä oli ehkä ennen vuosituhannen vaihdetta, joten tilanteesta ei onneksi ole mitään todisteita jäljellä.

Multifunctional space offering “American Italian” food with a wood-fired oven and shows in the evening. The pizza I had was ok, but not worth the rather hefty price tag.

For other Italian restaurants check out Trattoria Corretto, Rodolfo and Il Bucatino.

Virgin Oil Co., tämä Bio Bio:n tiloihin änkeytynyt ravintola, jossa myös kaikenlaisia musiikkitapahtumia järjestetään, tarjoilee buffet-tyylistä kotiruokalounasta, sekä italialaishenkistä tavaraa á la carte -listaltaan.

Tänään buffassa (9,20e salaatti+soppa ja 11,90e koko setti) oli tarjolla: Salaattibaari (ei hajua, en käynyt katsomassa), mustajuuri-valkosipulikeitto, lihapullat pippurikastikkeessa, perunamuussi ja kasvishöystö. Koska buffa on jo nähty, niin päätin ottaa pizzan. Tätä on minulle joskus kehuttu ja paikassa onkin ihan oikea puu-uuni.

Listalta löytyy useita vaihtoehtoja, mutta päädyin makkarapizzaaan, Tuoni e fulmini (18,50e) eli salamia, salsiccia piccante -tuoremakkaraa, ilmakuivattua kinkkua, punasipulia, talon tomaattikastiketta ja mozzarellaa. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä. Á la carteen sai myös kahvit loppuun (mutta ei buffan salaatteja), jotka kuuluivat siis buffaan.

Pizza saapui semiverkkaisesti ja buffan valinneet kollegat olivat jo viimeistelleet pääruoan kun aloin haarukoida lättyä naamaan. Tässä oli miellyttävän rapsakka pohja kautta linjan ja tämä olikin pizzan paras osio, tosin puu-uunista huolimatta tämä oli aika maltillisesti kärtsätty, savun makua/tuoksua ei ollut havaittavissa laisinkaan.

Makkarat olivat kaikki laadukkaita ja hyviä, eikä näitä oltu päästetty kuivahtamaan. Mozzarella oli sopivan sulanutta ja kivan venyväistä, niinkuin tällainen on. Se tomaattikastike taas vähän petti, tätä oli mielestäni työstetty liikaa ja haettu kauheasti erilaisia makuja mukaan, itse tomaattisuus oli häivytetty liian taka-alalle.

Kokonaisuutena pizza oli ihan jees, sopivasti täytteitä, kiva pohja, mutta vähän yksiulotteinen makumaailmaltaan. Ja ihan överihintainen, pienemmällä rahalla käy vetämässä vaikkapa Bar Cónissa kolmen ruokalajin lounaan, Kaisaniemen buffan tai Kolmos3n herkkuja alkusalaatteineen.

Sisustus on tällainen faux-trattoria viininmyyntisloganeineen ja mielenkiintoisesti hyllyt olivat täytetty tyhjillä viinipulloilla. Vähän tässä tuli sellainen olo, että olisi pitänyt juoda jotain, mutta toisaalta tämä onkin oletettavasti konseptiltaan suuntautunut enemmän sinne iltaisiin rientoihin. Ihan kiva tässä oli istuskella ja jutella työasioista sekä tulevista lomista etc.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli salaatti+soppa ja sitten toki vegepizzat (myös vegaanisella juustolla). Lasten kanssa varmaan mahtuisi, mutta jotenkin tämä ei välttämättä olisi se ensimmäinen vaihtoehto näillä huudeilla.

Ps. Beerger on ilmeisesti ehkä avattu. Pitääpä katsoa, että ehtisikö joskus käymään.

Pps. Sauna-festarit toivat liikuteltavan saunan seppien eteen. Suomi <3

URL www.virginoil.fi
Puhelin 010-7664000
Osoite Mannerheimintie 5, Helsinki

La Cantine

Mikäköhän mulle oikein tuli, kun oli pakko uhmata tuulta ja tuiskua matkalla kaukaiseen Munkkiniemeen. Toki tunneleita pitkin taas porauduin Sokoksen eteen, sporapysäkin lipan alle piiloon, ränkylä sateenvarjo suojanani. Eikä siellä nyt niin paljon satanut, mutta kun on sokerista tehty toimistohiiri, niin ei pysty, ei kykene. Eli nelosen kyydissä kohti suurta tuntematonta. Matkalla mukaan tuli melkoisen monta natiaisjoukkiota, miksiköhän he kaikki olivat matkalla tuohon suuntaan. Vai oliko kyseessä paluuliikenne ekskursiolta ytimeen? Niin paljon kysymyksiä, niin vähän ymmärrystä. Perillä oli vastassa joku jännittävä kuvaaminen, jossa oli jotain etäisesti tuttuja näyttelijöitä (kuvataanko täälläpäin jotain Salattuja Elämiä? Onko sitä sarjaa enää edes olemassa? No onhan se näköjään, kauan toikin on pyörinyt?) ja kameraryhmä ja kaikkee.

Koneen talo näytti kovin erilaiselta kuin muistin edellisestä elämästäni, muistaakseni täällä on joskus joku LAN-party pidetty, silloin kun verkot ja erityisesti intterwäbi oli äärimmäisen harvinaista herkkua. Muistan edelleenkin kun ensimmäisen kerran (ei täällä, vaan kaverin faijan toimistolla) päästiin jollain SGI:n työjuhdalla pyörittelemään Mosaicin ekoja versioita. Olihan toki Gopher jo jossain määrin tuttu, mutta se graafinen liittymä netissä sijaitseviin (harvoihin) saitteihin oli todella päräyttävä kokemus.

Suurin piirtein samalla tasolla kun ensimmäistä kertaa alkoi selailemaan Usenetin uutisryhmiä VT220 (tms) päätteellä, tai kun ekaa kertaa teki tracert:n Etelämantereella sijainneeseen koneeseen (yhteys oli muistaakseni hommattu alussa MITSin kautta ja kuka muistaa Fast Linen tai The Watchtowerin?). Oi niitä aikoja, muistaakseni Munkkiniemen koululla oli myös yhdet tai kahdet copypartyt, joissa väännettiin introja ja outroja. On tääkin, silloin jossain BBS:ssä jauhoi jotain outoa l337$p33kiä ja nyt mä horinoin tänne jotain vanhoja muistoja (mitä on yllättävän kiva muistella näin “ääneen” ja erityisesti lueskella myöhemmin). No joo, mutta se lounas!

A charming little piece of France in Munkkiniemi, this bistro served me a delightful light lunch of a rainbow trout mousse. The atmosphere had that je ne sais quoi.

Other wonderfully frenchy restaurants in Helsinki are Paulette, Lumière and Patisserie Teemu & Markus.

Eli kyseessä on IBM:n talon varjossa sijaitseva ranskalainen bistro-tyyppinen systeemi. Tarjolla on päivittäin vaihtuva lounasannos sekä ilmeisesti jotain vakkari salaatteja. Tänään oli tarjolla: Kirjolohi mousse sahramikastikkeella ja riisillä (10,20e) sekä caesar-salaatti (10e kanalla tai vuohenjuustolla ja 13e katkiksilla). Näiden lisäksi oli jälkkäreitä (5,50e): Mansikka-juustokakku, vadelmapiirakka sekä tupla-suklaakakku. Itse otin tuon kalan. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille. Vesi ja aseet löytyvät tiskiltä, mutta ainakin minulle ne tuotiin pöytään leipälautasen (tätä näytti saavan pyytämällä lisää) kanssa.

Alkuun nakerrettu leipä oli oikein hyvää, hieno sitko, hyvä maku ja rouskuvan rapsakka kuori. Tätä oli kiva murtaa ja napostella, samalla kun odotteli varsinaisen ruoan saapumista.

Itse pääannos tulikin kohtuullisen nopeasti ja oli oikein hyvän näköinen setti. Kala oli herkullista ja yllätti hieman, kun en yleensä tällaisesta muussatusta kalasta ole niin järin innostunut. Mutta hyvin maustettua, ihanan ilmavaa ja sopivan kevyttä näin lounaaksi. Sahramiskastike jäi jotenkin omalta osalta mysteeriksi, sen verran hentoa makua löytyi. Ja jotenkin tuollainen basmatiriisi tässä kontekstissa alkoi tökkiä itselle, en tiedä mikä siinä on (tykkään kuitenkin nepalilaisesta safkasta tosi paljon), mutta tällainen vähän ohuempi kastike ja se riisi muodostavat sen kaltaisen tekstuurin, ettei vaan uppoa.

Tulee mieleen ne oudot saksalaiset jälkkärit, missä on riisiä ja jogurttia. Brrh. Kala oli siis hyvää ja lautaselta löytyi myös kevyt vihreä salaatti jonka kastike oli aivan hurmaavan herkullista. Eli kokonaisuutena ihan onnistunut lounas ja mukava tällainen vähän kevyempi setti (tosin teen tällä hetkellä niin pitkiä päiviä, että pitää tukea tätä jollain isommilla snackseillä, ennenkuin raahautuu pimeän tullen himaan). Ja se tunnelma!

Sisustus on kepeän valoisa ja sopivan ranskalaisen oloinen kivoilla tauluilla koristeltu sekä muutenkin oikein viihtyisän oloinen. Rauhallinen, konseptiin sopiva musiikki taustalla ja ulkomaan kielellä kirjoitettu menu seinällä saivat mielen lentämään Pariisin sateisiin katuihin ja siihen trenssiin minkä ostin teini-ikäisenä Marché aux Puces de St-Ouen -kirpparilta. Tässä oli oikein mukava istuskella ja mussuttaa kalapullaa sen kivan leivän kanssa. Tänne kannattaa tulla jo ihan fiiliksen takia, ehkä joku aistikas lasi viiniä ja hyvä keskustelukumppani messiin.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli se vuohenjuustosalaatti (miten muuten caesar-salaatti ja vuohenjuustosalaatti oikein mätsää?) jos se juusto ei haittaa (haittaks..). Lasten kanssa tänne voisi tulla vetämään vaikka jotkus kakut tms kahvilameininkiä, tilaa löytyy ja pienimmille on luettavaakin yms.

Ps. Ohi kiitäessäni huomasin, että Careliaan on tullut lounastarjoilukin. Ja uuh, kun toi Flown ravintolatarjonta näyttää hyvältä.

URL www.lacantine.fi
Puhelin 09-499901
Osoite Laajalahdentie 17, Helsinki