MAD

image

Tänään menikin kaikenlaisessa häsäämisessä niin pitkään, että pääsin vasta klo 12 pintaan liikahtamaan lounaalle. Se on vähän huono aika lounastaa, kun isot massat ovat jo liikkeellä ja moni paikka täyttyy 11:30 mennessä. Lähdinkin sitten epämääräisesti haahuilemaan tunneleita pitkin Kampin suuntaan, kunnes muistin uuden ravintolan joka tuli bongattua jollain toisella reissulla (ehkä mahdollisesti Mount Kailashin sporaretkellä). Tästä raflasta on webkan perusteella melko hankala sanoa, että onko lounasta vai ei, mutta onhan sitä, klo 11 lähtien.

Mesta tarjoaa kaakkois-aasialaista safkaa, eli kiinalaista, thaikkua ja näytti olevan japanilaista tempuraakin à la cartella. MAD tuleekin sanoista Modern Asian Diner (eikä Mutual Assured Destruction tai esim. 485 MADison Avenue). Lounaalla tänään (ei listaa webskassa, vaikka paikka löytyykin sivuilta): Paistettua riisiä katkavavuilla tai tofulla (8e), paistettua kanaa pähkinöillä ja chilillä (8,80e), paistettua pähkinää ananaksella ja hapanimeläkastikkeella (8,80e), fritattua possua kananmunariisillä ja makealla soijalla (9,20e), tulista basilikalehmää (9,20e) sekä lohta tirisevällä pannulla ja mustapippurikastikkeella (13,50e). Loppuun löytyy fritattua banskua ja jädeä (3e) sekä vaniljajädeä (2,50e) että kahvi/tee.

Alkuun on soppa ja salaattibaari (jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku, vihreä oliivi, purkkipersikkaa tms ja pikkelöity kaali-porkkanaraaste sekä thousand island ja ranskalainen kastike) josta löytyy myös srirachaa sekä jotain chilitahnaa modaukseen. Itselle valikoitui se basilikalehmä, kun harmitti edelleen että en ottanut basilika-annosta Du Diista. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa, tosin joku asiakas maksoi myös mennessä, eli varmaan joustava järjestely. Aseet ja rensselit löytyvät salaattibaarin päältä ja vesi sekä soppa kannetaan pöytään.

imageAlkusalaatti oli ihan stanu. Tuoreet komponentit ja thousand island oli ihan jees, kuten myös pikkelöidyt jutut. Soppa oli hyvä, jotain sieniä etc täällä oli ja tykkäsin tosi paljon, hieno, syvä maku. Itse pääannos saapui verrattain pikaisesti, oli vielä alkupalat kesken. Höyryävän kuuma riisi tuli jännässä kannellisessa astiassa, mikä pitikin tämän hyvin valmistetun riisin lämpimänä ja esti sen kuivumisen ruokailun aikana. Isohkon kokoinen kastike oli hyvin tehty, krouveilla ja napakaksi jätetyillä kasviksilla varustettu naudanlihapaistos.

Liha oli mehukasta ja murisevaa, kastike oli hyvin maustettua ja hieman tulista. Maistui tässä hieman sellainen thaikkubasilikameininki, mutta enimmäkseen oltiin kohtuullisen turvallisilla vesillä maustamisen osalta. Tämä oli ihan hyvä “itämainen” lounasannos, mutta taas jäi sellainen kutina, että olisi ehkä pitänyt ottaa enemmän sieltä kiina-osastolta. Sen verran hyvä setti tämä oli, että ihan mielellään kävisin uudestaan ja suosittelen mielelläni muillekin.

imageSisustus lienee pääosin Lusikka-ravintolan (johon harmikseni en ehtinyt, ei tarjonnut siis lounaita, mutta oli ilmeisesti ihan käymisen arvoinen iltamesta) jäljiltä jännän mannermainen fiilikseltään, tosin täällä oli joitain aavistuksen aasialaisia juttuja ja sympaattisia valokuvia seinällä. Ihan kiva täällä oli istuskella ja kuunnella kiinalaista(?) musiikkia syödessä. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja kohteliaan ystävällistä, tosin taas olisi ehkä voinut olla opastavaisempaa uutta tulijaa varten. Webskaakin voisi hieman hieroa, lounaslista olisi kiva siellä lunch-osiossa ja Facebook-linkki joka vie Facebookin etusivulle ei ole kovinkaan auttavainen.

Kasvissyöjälle oli niitä tofuannoksia ja tällä kokemuksella suosittelen testaamaan, jos tämän henkinen ruoka kiinnostaa. Lasten kanssa voisi teoriassa tulla, riisiruoka kelpaa ja taso oli hyvä. En mielestäni nähnyt syöttötuolia, mutta oletan, että löytyy. Vaunuilla mahdollisesti tekee hieman tiukkaa, tosin ei täällä kauheasti asiakkaita ollut, lieneekö hieman haastava lokaatio kun se Lusikkakin lopetti? Onnea uudehkoille ravintoloitsijoille ja vähän skarppausta siihen markkinointiin.

URL www.ravintola-mad.com
Puhelin 045-1698366
Osoite Lapinlahdenkatu 9, Helsinki

Farang

image

Parin melko kamalan lounaan jälkeen piti mennä johonkin takuuvarmasti hyvään mestaan ja koska oli muutenkin oikein hyvä päivä, niin päätin kirjata Farangin listalleni. Täällä on tullut käytyä liikelounaalla joskus taannoin ja se oli erinomainen kokemus, tosin siitä on jo ainakin kolme-neljä vuotta. Mestahan on Gaijinin ja Brondan veijareiden ensimmäinen(?) oma rafla ja jo osittain legendaksi muuttunut, parempaa itämaista safkaa tarjoava fine dining -henkinen ravintola.

Tarjolla oli pari maistelumenua, joista toinen (jonka itse valitsin) oli ‘Phanu rangsi’ (62e) ja piti sisällään: Green shell mussel ‘green curry’ eli vihreä currydressing, merileväkaviaaria, sitruunaruohoa ja kookoskermaa; Cha plu ‘smoked whitefish’ eli savustettua siikaa cha plu -lehdellä, paahdettua maapähkinää ja savustettua hauen mätiä; Som Tam salmon & crispy prawns ‘isan style’ eli salaatti vihreästä papaijasta, savustettua lohta, rapeaksi paistettuja katkarapuja, kirsikkatomaattia, vihreää pitkäpapua ja paahdettua riisiä; Crispy caramel pork & roasted coconut eli haudutettua, rapeaksi paistettua possunkylkeä, paahdettu kookosdressing, chiliä ja korianteria; Scallops ‘green chili & coriander’ eli paistettua kampasimpukkaa, vihreää chiliä, mangoa, kurkkua, korianteria, limeä, merileväkaviaaria; Morning glory crispy ‘salt & pepper’ tofu eli vesikrassia, paksoita ja rapeakuoriseksi paistettua silkentofua; Mussaman curry & braised pork eli mausteinen kookoscurry, haudutettua iberico-possunniskaa, pikkelöityä inkivääriä, limelehteä ja orgaanista kookosöljyä; Thai jasmin rice eli riisiä kuppi jota täytettiin/vaihdettiin pitkin ruokailua sekä loppuun ‘Thawisuk’ eli palmusokerihiekkakakkua, tähtianis-suolakaramellia, haudutettua omenaa, balilaista vaniljaa ja palmusokerijäätelöä.

Toinen maistelumenu (57e) piti sisällään jokseenkin samat setit paitsi hieman lyhyempänä. Sitten oli vielä kaksi (25e) tai kolme (29e) annosta käsittävä, “lyhyempi” lounas. Annokset olivat palttiarallaa sitä mitä tuossa maistelumenussakin. Tilaus ja maksu (tietysti) suoritetaan pöytään, tosin olin itse ruokailun päätyttyä niin kiireessä, että hoidin maksun tiskille, joka onnistui hienosti (kiitos siitä).

imageAlkuun tuli 20 minuutin odotuksen jälkeen kaunis, kiviastialle aseteltu, kahden alkupalan kokonaisuus. Vihreällä currykastikkeella valeltu simpukka tuli “kuoressaan” ja oli herkullisen makuinen pikkupala. Täyteläinen maku pienenllä chilipotkulla toimi mahtavasti. Cha plu -lehti oli uusi tuttavuus, mutta tarjoilijan ohjeistamana (hyvä!) kääräisin isohko keon lehteen ja maistelin annosta. Tämäkin oli aika hyvä, pieni savun maku ja mielenkiintoinen muoto toimi ruokahalun herättäjänä. Ainoa mitä tässä kohtaa haluisin kritisoida on se, että jos ravintolaan saapuu ja tekee tilauksen lähes ensimmäisenä, niin olettaisin, että ensimmäiset (varmaankin kohtuullisen pitkälle esivalmistellut) annokset tulisivat nopeammin kuin 20 min. Tämän lisäksi >60e maistelumenu ilman ensimmäistäkään keittiön tervehdystä on jotenkin ihan käsittämätön ajatuksenakin. Ei siis niin, että tässä olisi kaivannut yhtään enempää ruokaa, kaikkea en jaksanut. Mutta tämä jotenkin hämmästytti suuresti ja enteili jatkon sujumista.

imageTokana pöytään saapui oma suosikki, eli Som Tam, papaijasalaatti. Tämä on lähes aina ihanan kirpsakka ja tulinen, mutta kuitenkin harmoninen makukokemus. Tälläkin kertaa salaatti oli hyvin maustettu, tosin omaan makuun aivan liian pliisulla tulisuudella. Mutta mitä ihmettä tämä lohi täällä teki? Se teki koko annoksesta hieman tunkkaisen makuisen, vähän niinkuin olisi jotain savulohen rippeitä heitetty sekaan, että on jotain protskuakin annoksessa (on siinä niitä papuja, joka on kai melko normi) ja ei omasta mielestäni sopinut tähän ollenkaan.

imageRapsakka possu lienee yksi ravintolan signature dish ja pinta olikin saatu erittäin napakaksi, valitettavasti osittain jopa liiaksikin. Jotkin kohdat possusta olivat niin yli että eivät olleet enää kovinkaan herkullisia. Muutenkin possu oli kuivakan oloista, mikä ei taida kuitenkaan olla se tavoiteltu kypsyysaste. Annoksen kastike oli herkullista ja paikkasi jonkun verran possun ongelmia.

imageMorning glory nimellä kulkeva annos piti sisällään yhden paistetun tofupalasen joka jännittävästi muistutti notskilla paahdettua vaahtokarkkia, niin “sulavan” makean pintansa, kuin vaalean ja venyvän sisuksensakin osalta. Tämä oli oikein maukas tofupalanen ja tulikin sitten kaiveltua annosta, jos sieltä olisi löytynyt toinenkin, mutta ei. Kastike oli maukas, mutta se paksoi alkoi aika nopeasti tökkiä, kun sen suutuntuma oli niin niljakas ja palat jotenkin sen kokoisia, että meni hirveäksi jauhamiseksi.

image

Kampasimpukka-annos oli kauniisti aseteltu simpukankuoreen (tästä ja siitä toisesta kuoresta minulle erikseen sanottiin, että ne poimitaan takaisin, pestäänköhän/uudelleenkäytetäänkö nämä?) ja tässä oli maut kohdillaan. Tämä oli yksi suosikkiannoksista, hieno balanssi tulisuuden, happamuuden, suolaisuuden ja makeuden välillä. Kampasimpukka oli ystävällisesti laitettu pariin palaseen ja tarjoilijan suositus syödä riisin kanssa oli mieluisa koska se riisi sopi tähän erittäin hyvin. Jotenkin se riisin maku komppasi kastiketta todella hyvin, ainoa mikä tässä hieman häiritsi oli ne isot korianterinlehdet. Ymmärrän toki, että isona nämä tuovat esiin sen että on korianteria, mutta voisi nämä vetää siipaleiksi (chiffonade).

imageMussaman meni minulta ihan ohi, saattaa osittain johtua siitä valtavasti ruokamäärästä mitä tähän mennessä olin vetänyt (tuli vähän se yksi Monthy Python sketsi mieleen). Joku tässä tökki, mielestäni oli roiskittu sitä kalakastiketta tai jotain vastaavaa liikaa ja se vivahde oli jollain tavalla “väärän” oloinen. Riisi oli koko ajan hyvin keitettyä ja sitä kuppia vaihdeltiin sen verran usein, ettei ehtinyt ollenkaan kuivahtaa tai mitään.

imageMenun loppuun tuli erittäin taitavasti loihdittu jälkkäri. Tämä oli ihan niillä rajoilla, että onko liian makea, mutta muutamat komponentit taittoivat sen hienosti, muodostaen oikein harmonisen ja herkullisen annoksen. Kaikesta siitä ruoasta huolimatta tätä ei vaan pystynyt olemaan lusikoimatta. Todella hyvää!

imageSisustus on ihmeen karu, vaikka siis Taidehallihan tämä on, ei siinä mitään. Ja onhan tänne yritetty saada niillä verhoilla jotain meininkiä, mutta kaihoisasti muistelen sen pienemmän puolen lounastamista kun täällä istuskelin. Ei tämä mikään kovin ihmeellinen ole tyyliltään, kun taas se pieni puoli on mielestäni erittäin tyylikäs, vaikkakin melko tummanpuhuva. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa, mutta kovin kiire oli salihenkilökunnalla ja muutenkin tämä oli vähän tällaista odottelua, mitä en itse osannut odottaa (ha!). Muutenkin tästä jäi tosi ristiriitainen tunne, vähän sellainen “rahat pois” (manitbois!) meininki ja vanhalla maineella ratsastelua hieman liian löysin rantein. Fast food fine dining. Ei ollut ollenkaan sillä tasolla mitä olisin kuvitellut, ihme homma. Bronda ja Gaijin pesevät tämän mennen tullen, kuten myös Grön ja moni muukin uusi tulokas. Olikohan tämä jotenkin huono päivä vai mitä tässä on tapahtunut? Eikös tämän pitänyt olla yksi Stadin parhaimmista? Tulee vähän mieleen se Savoyn kokemus.

Kasvissyöjälle ei suoraan menulta löydy kauheasti juttuja, mutta kyllähän nämä näillä hinnoilla väkertävät varmaan (ehkä) vegemenunkin. Mutta menepä sinne Gröniin, sieltä saat parempaa ja halvemmalla. Lasten kanssa en tällä kokemuksella viitsisi vaivautua. Enemmän tämä tuntuikin olevan suunnattu liikelounastajille, joita täällä olikin tupa täynnä. Tällä kokemuksella veisin kyllä vieraat muualle.

image

URL www.farang.fi
Puhelin 010-3229385
Osoite Ainonkatu 3, Helsinki

Yamato

image

Uusi viikko ja uudet kujeet. Tänään teinkin yllätyshyökkäyksen parturiin (Maffin Minna on hoitanut kuontaloani menestyksekkäästi ja taiten vuosia ja vuosia, suosittelen lämpimästi) ja bongasin siitä vierestä sushipaikan missä on pitänyt käydä, mutta en ole koskaan vaan “ehtinyt”. No sehän olikin sitten kivasti kiinni, epämääräiset “remontissa” ja “postimies, kantaisitko postit Big Mama’siin” laput luukulla. En olis halunnutkaan, happamia (jurp jurp).. Kadun toisella puolella sijaitseva Point oli sekin kiinni ja sen näköinen, ettei meinaa aueta ainakaan päiväsaikaan jos koskaan. Kaukana (kaukana kaukana) siinti jo aiemmin mainitun Big Mama’sin kirkkaan punaiset neonvalot ja niiden ääriviivat piirtyneenä linsseilleni maleksin kohti Isoroban Koffarin päätyä.

Broncon viereenhän olikin ilmestynyt sushibuffa (11,70e). Tämä houkutti jotenkin enemmän kuin pizza/kebab, joten luikahdinkin sinne sisälle. Tarjolla on: Susheja (makeja, uramakeja, lohigunkan, paahdettu lohi/sake/ebinigireitä, sellainen sekoitus normisusheja ja niitä vähän omituisempia, missä on majoneesia ja sweetchiliä siinä päällä, vähän Konnichiwan kaltainen setti – tämä alkaa olla niin normi etten viitsi edes yrittää tabuloida kaikkea, tiedätte kuitenkin), sushien tilpehöörit, riisiä, fritattua kanaa, tempuraa+dippikastiketta, pekingin lehmää, kantonin kanaa, pippurikalaa ja mustapapukanaa sekä salaattibaari (vihreitä oliiveja, tomaattia, kurkkua, jäävuorisalaattia ja ehkä jotain muuta + kastiketta). Oli siellä mahdollisesti (miso?)keittoakin naamioitu sellaiseen riisikeittimeen, mutta en alkanut tutkimaan sen enempää kun ei tehnyt sitä tai salaattia mieli. Näiden lisäksi lounaaseen kuuluu limut limupisteeltä ja tee/kahvi loppuun. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa, josta löytyy lasit ja limut. Aseet sun muut löytyvät buffan linjaston päältä.

imageSushit olivat ihan kohtuullisia, tosin se uramakien riisi oli niin tahmeaa, että oli vaikea saada susheja irti buffan tarjottimista tai omasta lautasesta. Maut olivat makeissa ok, ei mitään yllätyksiä ja sama linja jatkui niissä nigireissä. Tuoreita ja riisi oli sopivasti maustettu. Ei nämä mitään hurraahuutoja saaneet irti, mutta se gunkan minkä vetäisin loppuun olikin aika kova pala nieltäväksi. Jotenkin se nori oli mennyt nihkeäksi ja lohihakkelus(?) joka oli täytteenä ei vaan toiminut. Yh. Juomien puolesta se limupiste oli hedonistisen kiva lisä, vaikkakin siitä välittömästi tulee sellainen ABC-linjasto mieleen. Tällä kertaa limut olivat kuitenkin haaleita, joka snadisti latisti sitä lapsenomaista riemua kun saa itse täytellä limpparilasia.

Lämpimät ruoat tulikin sitten hoidettua ihan perinteisellä ruotsinlaivameiningillä, eli riisi keskelle ja sitten safkakimara sen ympärille. Kantonin kana oli ihan ok, hapanimeläkastike ja tärkkelyksen kyllästämän kastikkeen ympäröimä kana ananaksen kera toimii lähes takuuvarmasti. Seuraavaksi vedetty kanafrittipallo olikin sitten ikävämpi kokemus. Ihmeen jauhoinen rakenne ja kuivakan sekä alimaustetun oloinen kana oli yksi heikoimmista friteistä mitä tällaisissa buffissa on tullut vastaan. Tämän jälkeen se pekingin lehmä ei oikein tehnyt kauppojaan. Se pippurikala viimeisteli homman, maistui kovasti kalalle ja siinäkin oli tekstuuri jotenkin epämiellyttävä. Mustapapukana – joka on yleensä oma suosikki – ei uponnut ollenkaan, ei olisi pitänyt jättää viimeiseksi. Kohtuullisen hyvistä susheista huolimatta tämä oli kokonaisuutena aika heikko esitys. Tässä hintakategoriassa löytyy huomattavasti laadukkaampia mestoja (Orchid Itis, Fuku, Sushi Bar Rice Garden to name a few).

imageSisustus on kohtuusiisti, tosin hieman jännän muotoinen ja tästä johtuen sokkelomaisen oloinen pienestä koostaan huolimatta. Paperilyhdyt ja muut semieksoottiset sisustuselementit tuovat vähän itämaista fiilistä. Ihan ok täällä oli asioida. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista, ehkä pientä opastusta (limut kuuluu hintaan, tuolta löytyy salaatti ja soppa etc) olisi kaivannut näin ensikertalaisena. Kasvissyöjälle oli ehkä niitä tempuroita ja inari-nigireitä sekä avokadomakeja, mutta en lähtisi tätä kauheasti suosittelemaan. Lapsellisille löytyi syöttötuolit, mutta ennustan aika ruuhkaisaa ruokailukokemusta jos tänne eksyy.

URL www.yamatorestaurant.fi
Puhelin 050-3873989
Osoite Iso Roobertinkatu 17-19, Helsinki