Tag: liikelounas

Pöllöwaari

Tokana päivänä oli pakko vetäytyä heti hotelliin (Scandic, normi ketjumeininki, ollut täällä ennenkin, ihan jees tällaiseen pikaiseen liikematkailuun. Nukkumaan ja suihkuunhan näihin tullaan, aamiainen oli perussettiä, mutta jääpalakone prkl ei käytössä, nuorena muistan kun kävin aina ekaksi hakemassa jääpaloja kun pääsi tällaisia käytäviä koluamaan) ja pistää oikein kuuma kylpy päälle.

En muistanutkaan miten siistiä on lillua kylpyammeessa ja lueskella iltsaria. Skidinä oli amme ja (ai niin!) ekassa omassa kämpässä kanssa. Sen olin ihan unohtanut! Siinä ammeessa oli kyllä kiva oleskella, tosin asumisajan loppua kohden vähän ongelmallista (ei pysty avaamaan enempää syyllisten suojelemiseksi, pirun kissa). Tuli ihan sellainen olo, että pitäisi olla himassakin amme. Kuinkakohan mahdotonta sellaisen hoitaminen olisi. No mutta, nälkähän siinä alkoi olemaan, kun lounaskin oli jätetty väliin kaiken muun touhuamisen tiimellyksessä.

Olin joskus vuosia ja vuosia sitten ollut Jyväshyvässä (duunia, mitäs muuta) ja käynyt safkaamassa ihan tyylikkään mutta oudon innottoman setin Pöllöwaarissa. Päätin kokeilla mestaa uudestaan. Tämähän olikin sitten buukattu täyteen (aika hyvä saavutus keskiviikkoillaksi) joten kohtelias sommelier ehdotti minulle terassia. Mikäs siinä, ilmat alkavat olla ihan inhimillisiä ja al fresco ruokailu kuullosti ihan hyvältä. Mutta tämä terassi olikin sitten käytännössä hotellin takapiha, joka oli sisutettu enemmänkin taloteknisillä jutuilla ja siitä kehkeytyikin hyvin mieleenpainuva lavastus illalliselleni.

A truly delicious restaurant with Finnish food served as tasting menus. The food was top notch, but the terrace was a bit too ghetto.

Other restaurants I have visited in Jyväskylä are Base Camp and Shalimar.

Paikka tarjoaa eri pituisia maistelumenuja, mutta jotenkin aavistelin, etten viitsisi ihan tolkuttoman pitkään istuskella asfalttisella kerrostalon pihalla, nestekaasukaapin vieressä, joten päädyin siihen lyhyimpään versioon.

Tämä oli juhlavuoden kunniaksi väkerretty Suomi 100 vuotta -menu (56e, viinipaketti 31e), joka piti sisällään: Porsas & punakaali sipulilla ja lehtipersiljalla, kotivesien kala & kesäsipuli kukkakaalilla ja kananmunalla + pinaatilla sekä valkosuklaa & mustaherukka kauralla ja orvokilla. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun tuli amuse (in your face, Shelter!) gazpacho mantelista tilliöljyllä ja tämä oli kivan raikas shotti ja enteili hyvää.

Mallasleipää sekä vaaleaa leipää talon omista uuneista. Molemmat leivät olivat oikein hyviä ja erityisesti mallasleipä maistui minulle.

Alkuruokana oli savustettua possun plumaa, persiljamajoneesia, pikkelöityä punasipulia ja punakaalia sekä kroketti possun niskasta. Ruoan kanssa kaadettiin lasillinen pinot noir 99 Rows (Three Barrel Project), jossa oli haettu Suomi-kulmaa kaivamalla maailmalla onnistuneita suomalaisia viinintekijöitä.

Tämä oli oikein maukas ja mukavan mausteinen punaviini. Possu oli aavistuksen savuista ja ihan sikamaisen hyvää, kroketti oli sekin todella hienosti rakennettu makupala ja kun tähän töräytti mukaan sitä persiljamajoneesia, niin päästiin aika koville leveleille. Pikkelöidyt jutut tuikkasivat kivasti happoa peliin. Erinomainen aloitus!

Pääruokana oli kuhaa beurre blanc -kastikkeella ja pinaatti-ruskistettu voi-maalaisperunaterriinillä sekä pikkelöidyllä kukkakaalilla ja paahdetulla kevätsipulilla. Tämän kaveriksi tuotiin L’Antidote 2014 (Three Barrel Project) valkkaria, joka toimi aivan mahtavasti kalan kanssa.

Kala oli taitavasti paistettu ja se kastike oli todella ihanaa, raikasta mutta samaan aikaan kielen peittävän täyteläistä. Terriini oli ihan jees, hauskan erilianen muoto uusille perunoille, mutta se kukkakaali oli pikantisti pikkelöityä ja leikkasi hienosti kastiketta, tuoden vähän terää annokseen sen viinin siipiveikkona.

Loppuun olikin sitten mustaherukkakeittoa, mustaherukkajäädeä, paahdettua Pandan valkosuklaata, orvokki ja kauracrumblea. Viereen tuli Lepaan Elina mustaherukkaviini/likööri, joka on kuulemma Hämeen ammatti-instituutin viinitila, johon en ollut koskaan tutustunut.

Erittäin hienosti valitut viinit komppasivat herkullisia ruokia todella tasokkaasti, kuten myös tämä Lepaan lasillinen. Jälkkäri oli todella hyvä ja teki minut hyvin onnelliseksi. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä syömässä, todella tasokas ruoka, ihan valtakunnallisellakin mittapuulla katsottuna. Mutta varaa paikka sieltä sisältä.

Sisutus oli todella erikoinen yhdistelmä sisätilojen aistikasta vanhanajan maailmaa ja terassin gettomaista (olikos Gettomasa Jyväskylästä? Tais olla joo) lähiökerrostalopihan estetiikkaa aina pinta-asennettuine kaasuputkineen kaikkineen. Tavallaan tämä kiehtoi sellaisella kummallisen syntisellä tavalla, yhdistelmä hienostunutta ruokaa ja vaivoin piilotettua parkkipaikkaa. Mutta kyllä tästä viihtyisyydestä ropisi pisteitä pois, ei voi mitään.

Asiakaspalvelu oli upeaa, harvoin tapaa noin tasokasta sommelieria näin tyylikkäällä asenteella varustettuna. Tämä palvelun korkea taso oikein korosti sitä ristiriitaa ympäristön kanssa, isot pisteet kaverille hienosti hoidetusta kattauksesta.

Kasvissyöjälle varmasti löytyy vaikka mitä, paikka on sen verran tasokas. Lasten kanssa voisi ihan hyvin käydä safkaamassa, arvostaisivat varmasti näin hyviä makuja, vaikka toki onhan tämä enemmän aikuisseurueille suunnattu ravintola.

URL www.ravintolapollowaari.fi
Puhelin 014-333900
Osoite Yliopistonkatu 23, Jyväskylä

Blue Peter

Perjantai saapui epävakaine keleineen, mutta pääsin jälleen lounastamaan vaimoni kanssa, niin päätin etsiä jonkun passelin kohteen ja sattumalta Blue Peterin lounaslista sisälsi tällä kertaa sopivan oloisen sisällön. Kuvittelin, että olen käynyt täällä joskus aikaisemmassa elämässä, mutta olen ilmeisestikin elänyt harhassa, koska mesta oli täysin uusi. Tästä innostuneena, kirkkain silmin kävelimme sisään tähän merelliseen ravintolaan Lauttasaaren rannalla.

One if by sea, two if by land, this nautical restaurant has a good lunch set on offer, whether you want a homey buffet or a more formal business lunch. You can also arrive by boat, if so inclined.

Other seaworthy restaurants in Helsinki are Merimakasiini, Meripaviljonki and Konstan Möljä.

Paikka tarjoaa kotiruokabuffaa (10,30e) sopalla, salaatilla, lämpimillä annoksilla sekä jälkkärillä. Keittolounaan (9,80e) saa salaattibaarin kanssa ja tarjolla on myös kolmen ruokalajin liikelounas (34e). Tarjolla buffassa oli tänään: Soseutettu samettinen lohikeitto, riistakäristystä ja puolukkaa, kasvisstroganoff, tomaattirisottoa ja parmesaania, perunamuussia, jädeä ja omenahilloketta sekä salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, maustekurkkusötkötys, marinoitua kurpisaa, kana-pastasalaattia, vihreitä oliiveja, pepperonichilejä, raejuustoa, porkkanaraastetta, sinappisilliä, paistettuja ja pikkelöityjä muikkuja, etikkasilliä, etikkasilakkaa ja muutamia muita meininkejä) sekä leipää (tummaa, vaaleaa ja paria levitettä).

Näiden lisäksi voi (ilmeisesti) salaatin ja sopan kylkeen tilata myös lautasannoksen: Häränpihvi pippurikastikeella (14,50e), kalalautanen ja röstiperuna (14,50e) sekä talon juustohampurilainen (12e). Liikelounas sisälsi tällä viikolla: Kalalautanen ja röstiperuna tai karitsatartar paahdettulla leivällä ja yrttiaiolilla, paistettua siikaa parsalla ja hollandaise-kastiketta tai grillattu härän entrecôte ja maustevoi sekä loppuun marjapavlova.

Otettiin molemmat tuo buffa. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, jonka lähistöltä löytyy kattava valikoima päivän lehtiä sekä pienempi nurkkaus, jossa on lasten leluja yms viihdykettä pienemmille.

Alkuun heitetty soppa oli varmaankin ensimmäinen sileäksi porattu lohikeitto mitä minä olen vetänyt. Ihan ok, vähän ehkä turhan tymäkkä suola, mutta jännä tekstuuri-makukombo. Salaattilautanen oli muilta osin aika stanu, mutta ne kalat olivat erittäin maukkaita ja nostivat tämän yli normibuffien. R. piti myös kaloista siinä määrin, että otti pääruoan kanssa vielä vähän lisää. Hyvä aloitus ja vähän riippuen valikoimasta, voisi ihan hyvin kuvitella elelevän tuolla keittolounaallakin.

Pääruoka oli taattua tavaraa, riistakäristys on harvoin ihan kamalaa ja tämäkin toimi oikein hyvin. Puolukka antoi kaivatun hapan-makea-twistin annokseen ja muussikin oli siloiteltu omaan makuun sopivaksi. Käristys oli ihan jees, tällaista keskitien kulkijaa. Leipä oli hieman pullamaista, mutta sopi kastikerippeiden noukkimiseen lautaselta. Tomaattirisotto ei oikein potkinut, tekstuuri oli semiok ja makukin jäi uupumaan. Mutta siis pääruoan osalta mentiin kanssa sellaisessa hyvän tason kotiruokabuffassa.

Loppuun oli sitä jädeä ja yllättävän makeaksi vedettyä omenaa. Tykkäsin itse tästä, vaikka aika maha pystyssä vedettiinkin jo tässä kohtaa. Kahvin kanssa oiva lopetus ja vielä loistavalla merinäköalalla. Mikäs tässä oli lounastaessa ja varmasti komealla kesäkelillä tämä on ihan lyömätön mesta. Nyt tämä oli mielestäni hyvä kotiruokabuffa ja lisäpisteitä laajasta kattauksesta sekä lapsien huomioimisestä että hyvästä kunnosta.

Sisustus oli yllättävän tasokas, jotenkin tätä tuli vertailtua Westendin helmeen, Haukilahden Paviljonkiin, joka sekin on purjehdusseuran klubi ja hieman jo ajan hampaan nakertama. Tämä taas tuntui hyvin ylläpidetyltä ja ravintolan “Meripaviljongin” (joka on rauhaisampi soppi varattu liikelounastajille) osalta sopivan tasokkaasti katetultakin.

Noin muuten tässä oli jotenkin sellainen kivan merellinen ja klubimainen fiilis. Luulenkin, että tämä voisi tuon pisneslounaan osalta sopiva hieman rennompaan liiketapaamiseen, varsinkin jos seuralainen on veneilyyn suuntaunut. Tosin sellaiseen kannattaa ehdottomasti miettiä myös erittäin tasokasta Merimakasiinia.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Pöytien blokkaus ja buffan täyttäminen vaikutti ajoittain hieman haasteelliselta, tosin kova ruuhkahan täällä oli jo klo 11:30 aikoihin, eikä henkilökuntaa kuitenkaan ole mitenkään rajattomasti. Kasvissyöjälle oli hintsusti juttuja, ehkä joinain päivinä paremmin?

Mutta toisaalta läheltä löytyy myös Borneo ja Lumbini, niin ehkä tämä meren antimiin suuntautuva ravintola ei välttämättä ole ykköskohde. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, nuori herra viereisessä pöydässä vaikutti kovin tyytyväiseltä ja lähtikin haeskelemaan paloautoa, jolla leikkiä.

Ps. Hyvää viikonloppua ja muistakaa käydä Street Food Carnival -festareilla! Kansalaistorilla kaunis ilma ja ruokarekkojen upeat tuoksut houkuttelivat, mutta oli
pakko paeta tyhjin käsin, kun oli kiire himaan perheen luo.

URL www.bluepeter.fi
Puhelin 010-4249801
Osoite Vattuniemen puistotie 1, Helsinki

 

Werner

Pääsiäinen on takana ja maantien pölyt on pyyhitty pois. Uusi viikko alkoikin kätevästi keskeltä ja puhelin muistutti Wernerin lounaasta. Tähän kohtaan tekisi mieli taas huutaa “eka”, mutta valitettavasti olin oikeasti kolmas asiakas ravintolasta, tosin toisena tullut herrasmies kääntyikin pois. Eli toka jne, toki ravintola on ollut auki jo pitkään, mutta ei lounaalle. Kyseessä on siis samojen kavereiden kuin Döner Harju ja Palema, joista ensimmäinen ei jotenkin sillä kertaa kolahtanut, mutta Palema vakuutti. Döner Harjussa pitääkin käydä joskus uudestaan tyyppaamassa nykytila. Tai sitten ei, listalla on vielä 129 (voi hyvää päivää, en ole aiemmin laskenut noiden määrää, tosin tämä Werner oli yksi noista .. eiku joo, Loop oli kanssa listalla) ravintolaa missä pitäisi ainakin käydä ja uutta tulee tasaisella tahdilla.

An excellent restaurant offering open fire grilled dishes with a Mid-Eastern flair. The lunch I had was very delicious and the service was smooth as the background jazz.

Other interesting restaurants close by are Gaijin, Vinkkeli and Grotesk.

Mutta niin, tämä hieman vaikeasti kategorisoitava ravintola tarjoaa kosmopoliitteja annoksia lähi-itä-vaikutteisilla mauilla ja yhdistävänä teemana on avogrillaus. Tänään lounaslistalla (21e pääruoka, 25e alkuruoka+pää sekä 29e alku+pää+peräruoka) oli tarjolla alkuun: Sitruunalla maustettua ja avotulella kypsennettyä valkoista parsaa paahdettulla mantelilla ja feta-juustoa, fenkolista endiivisalaattia paahdettulla tillinsiemenellä ja pomelolla sekä savulihatartar naudan marmorifileestä marinoidulla sipulilla ja sumakkimarjamajoneesilla.

Pääruokavaihtoehdot sisälsivät: Avotulella kypsennettyä harissa-kukkakaalia grillattulla vihreällä parsalla ja mausteista jugurttia, avotulella kypsennettyä lohta grillattulla sydänsalaatilla ja oreganolla maustettua shalottisipulikastiketta, Iberico-porsaan secretoa grillattulla suippokaalilla ja tomatillo-sardellikastiketta, naudan entrecote-pihviä paahdettulla munakoisolla & karamellisoitua sipulia ja fetaa että tomatillo-sardellikastiketta (+8e) sekä kokonaisena kypsennettyä kuhaa grillatulla parsalla ja oregano-shalottikastiketta (+8e). Loppuun oli: Grillattua raparperia paahdettulla valkosuklaalla ja piimäsorbettia. Itselle valikoitui pienen vatuloinnin jälkeen tartar (ei vaan voi vastustaa) sekä lohi, kun halusin jotain sieltä avogrillistä. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, mennään ihan perinteisen raflan kaavalla.

Alkuun tullut tartar yllätti granulariteetillaan, ei ole tullut vastaan näin raffia leikkausta, mutta yllättäen se toimi valloittavan hyvin. Liha oli hienostuneen makuista, savun maku ei oikein tullut esiin, mutta muuten tämä oli hyvin laadukkaan oloinen, jota tuo palojen isompi koko tuntui korostavan. Yrttipikkelöidyt punasipulit olivat ihanan raikkaita makupurskahduksia lautasella ja sumakkimajoneesi ihan mahtava idis, tuoden tämän loistavan mausteen kanssa kananmunan lautaselle omanlaisella tavallaan. Ainoa mitä jäin kaipaamaan oli kapriksen tuoma suolapanos ja mielessä vilkkui Figin uppopaistetut kapriksen kukat. Erittäin kova aloitus ja miellyttävän persoonallinen tartar, vaikkakin yllättävän hento makumaailmaltaan.

Pääruoka tuli kohta alkupalan viimeistelyn ja blokkauksen jälkeen ja oli sekin hieno ilmestys lautasella. Tämä lohi oli saanut kunnon hiilloksen päälleensä ja kiinnostavasti myös salaattia oli grillailtu. Tämä oli jotenkin niin kesäisen oloinen annos, että melkein tuli tippa linssiin. Kala oli upean makuista ja hiilloshuntu toimi tässä kontekstissa todella mahtavasti. Aavistuksen kala oli toki kuivempi kuin jollain toisella valmistustavalla, mutta toisaalta se herkullinen shalottikastike (nyt kapriksilla!) antoi kivan kirpsakkaa mehukkuutta meininkiin. Salaatit ja yrtit sekä tämän vuoden ensimmäiset parsat olivat erittäin hyvä lisuke tymäkän makuiselle kalalle ja koko setti oli mielestäni todella laadukas ja hyvin harkittu kokonaisuus. Ehdottomasti kannattaa käydä täällä lounaalla ja en yhtään nyt ihmettele illallisesta kuullutta hehkutusta. Konsepti ja visio ravintolasta on kohillaan.

Sisustus on yllättävän samankaltainen kuin Palemalla, eli hillitty ja tasokkaasti laitettu. Vähän jotenkin tällainen diner-henkinen, mutta hyvällä silmällä ja tasokkailla materiaaleilla väsätty. Taustalla rauhallisesti soiva jazz toimi kuin häkä ja kaiken kaikkiaan lounaskokemus oli antoisa. Mielestäni tämä lounas sijoittui johonkin Smygin ja Juuren erinomaiseen tasoon ja tämä rafla soveltuu mainiosti myös liikelounastamiseen.

Asiakaspalvelu oli sekin erittäin sujuvaa ja ystävällistä, lisämyyntiäkin tehtiin sopivan tahdikkaasti. Kasvissyöjälle oli trendikästä paahdettua kukkakaalia ja tämän tasoista kasvisruokaa kannattaa todellakin testata. Lasten kanssa voisi mahdollisesti tulla, vaikka nyt en syöttötuoleja bonganutkaan. Joku tuli ihan vaunuilla sisään, tosin sen asukki oli varmaankin vielä nestemäisellä tankkauksella käyvä kaveri.

URL www.ravintolawerner.fi
Puhelin 040-5474203
Osoite Bulevardi 12, Helsinki