Pöllöwaari

Tokana päivänä oli pakko vetäytyä heti hotelliin (Scandic, normi ketjumeininki, ollut täällä ennenkin, ihan jees tällaiseen pikaiseen liikematkailuun. Nukkumaan ja suihkuunhan näihin tullaan, aamiainen oli perussettiä, mutta jääpalakone prkl ei käytössä, nuorena muistan kun kävin aina ekaksi hakemassa jääpaloja kun pääsi tällaisia käytäviä koluamaan) ja pistää oikein kuuma kylpy päälle.

En muistanutkaan miten siistiä on lillua kylpyammeessa ja lueskella iltsaria. Skidinä oli amme ja (ai niin!) ekassa omassa kämpässä kanssa. Sen olin ihan unohtanut! Siinä ammeessa oli kyllä kiva oleskella, tosin asumisajan loppua kohden vähän ongelmallista (ei pysty avaamaan enempää syyllisten suojelemiseksi, pirun kissa). Tuli ihan sellainen olo, että pitäisi olla himassakin amme. Kuinkakohan mahdotonta sellaisen hoitaminen olisi. No mutta, nälkähän siinä alkoi olemaan, kun lounaskin oli jätetty väliin kaiken muun touhuamisen tiimellyksessä.

Olin joskus vuosia ja vuosia sitten ollut Jyväshyvässä (duunia, mitäs muuta) ja käynyt safkaamassa ihan tyylikkään mutta oudon innottoman setin Pöllöwaarissa. Päätin kokeilla mestaa uudestaan. Tämähän olikin sitten buukattu täyteen (aika hyvä saavutus keskiviikkoillaksi) joten kohtelias sommelier ehdotti minulle terassia. Mikäs siinä, ilmat alkavat olla ihan inhimillisiä ja al fresco ruokailu kuullosti ihan hyvältä. Mutta tämä terassi olikin sitten käytännössä hotellin takapiha, joka oli sisutettu enemmänkin taloteknisillä jutuilla ja siitä kehkeytyikin hyvin mieleenpainuva lavastus illalliselleni.

A truly delicious restaurant with Finnish food served as tasting menus. The food was top notch, but the terrace was a bit too ghetto.

Other restaurants I have visited in Jyväskylä are Base Camp and Shalimar.

Paikka tarjoaa eri pituisia maistelumenuja, mutta jotenkin aavistelin, etten viitsisi ihan tolkuttoman pitkään istuskella asfalttisella kerrostalon pihalla, nestekaasukaapin vieressä, joten päädyin siihen lyhyimpään versioon.

Tämä oli juhlavuoden kunniaksi väkerretty Suomi 100 vuotta -menu (56e, viinipaketti 31e), joka piti sisällään: Porsas & punakaali sipulilla ja lehtipersiljalla, kotivesien kala & kesäsipuli kukkakaalilla ja kananmunalla + pinaatilla sekä valkosuklaa & mustaherukka kauralla ja orvokilla. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun tuli amuse (in your face, Shelter!) gazpacho mantelista tilliöljyllä ja tämä oli kivan raikas shotti ja enteili hyvää.

Mallasleipää sekä vaaleaa leipää talon omista uuneista. Molemmat leivät olivat oikein hyviä ja erityisesti mallasleipä maistui minulle.

Alkuruokana oli savustettua possun plumaa, persiljamajoneesia, pikkelöityä punasipulia ja punakaalia sekä kroketti possun niskasta. Ruoan kanssa kaadettiin lasillinen pinot noir 99 Rows (Three Barrel Project), jossa oli haettu Suomi-kulmaa kaivamalla maailmalla onnistuneita suomalaisia viinintekijöitä.

Tämä oli oikein maukas ja mukavan mausteinen punaviini. Possu oli aavistuksen savuista ja ihan sikamaisen hyvää, kroketti oli sekin todella hienosti rakennettu makupala ja kun tähän töräytti mukaan sitä persiljamajoneesia, niin päästiin aika koville leveleille. Pikkelöidyt jutut tuikkasivat kivasti happoa peliin. Erinomainen aloitus!

Pääruokana oli kuhaa beurre blanc -kastikkeella ja pinaatti-ruskistettu voi-maalaisperunaterriinillä sekä pikkelöidyllä kukkakaalilla ja paahdetulla kevätsipulilla. Tämän kaveriksi tuotiin L’Antidote 2014 (Three Barrel Project) valkkaria, joka toimi aivan mahtavasti kalan kanssa.

Kala oli taitavasti paistettu ja se kastike oli todella ihanaa, raikasta mutta samaan aikaan kielen peittävän täyteläistä. Terriini oli ihan jees, hauskan erilianen muoto uusille perunoille, mutta se kukkakaali oli pikantisti pikkelöityä ja leikkasi hienosti kastiketta, tuoden vähän terää annokseen sen viinin siipiveikkona.

Loppuun olikin sitten mustaherukkakeittoa, mustaherukkajäädeä, paahdettua Pandan valkosuklaata, orvokki ja kauracrumblea. Viereen tuli Lepaan Elina mustaherukkaviini/likööri, joka on kuulemma Hämeen ammatti-instituutin viinitila, johon en ollut koskaan tutustunut.

Erittäin hienosti valitut viinit komppasivat herkullisia ruokia todella tasokkaasti, kuten myös tämä Lepaan lasillinen. Jälkkäri oli todella hyvä ja teki minut hyvin onnelliseksi. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä syömässä, todella tasokas ruoka, ihan valtakunnallisellakin mittapuulla katsottuna. Mutta varaa paikka sieltä sisältä.

Sisutus oli todella erikoinen yhdistelmä sisätilojen aistikasta vanhanajan maailmaa ja terassin gettomaista (olikos Gettomasa Jyväskylästä? Tais olla joo) lähiökerrostalopihan estetiikkaa aina pinta-asennettuine kaasuputkineen kaikkineen. Tavallaan tämä kiehtoi sellaisella kummallisen syntisellä tavalla, yhdistelmä hienostunutta ruokaa ja vaivoin piilotettua parkkipaikkaa. Mutta kyllä tästä viihtyisyydestä ropisi pisteitä pois, ei voi mitään.

Asiakaspalvelu oli upeaa, harvoin tapaa noin tasokasta sommelieria näin tyylikkäällä asenteella varustettuna. Tämä palvelun korkea taso oikein korosti sitä ristiriitaa ympäristön kanssa, isot pisteet kaverille hienosti hoidetusta kattauksesta.

Kasvissyöjälle varmasti löytyy vaikka mitä, paikka on sen verran tasokas. Lasten kanssa voisi ihan hyvin käydä safkaamassa, arvostaisivat varmasti näin hyviä makuja, vaikka toki onhan tämä enemmän aikuisseurueille suunnattu ravintola.

URL www.ravintolapollowaari.fi
Puhelin 014-333900
Osoite Yliopistonkatu 23, Jyväskylä
Pöllöwaari on 8.6.2017 rated 3.7 of 5

Leave a Reply