Saba

Tunkkauspäivä aamusta asti ja jalat hellinä kaikesta käppäilystä. Nyt alkanut nuo rutiinit jo pikkuhiljaa muovaantua tietynlaisiksi, kotimatkaan tullut pieni ekstra, kun ramppaa keskustan tunneleita ja portaita pitkin kuin mielipuoli. Joskus tulee käveltyä useampaan kertaan saman henkilön ohi, mutta mitäs siitä, people are strange. Kaiken säätämisen seassa oli pakko tehdä “takki auki commit” ja ryntää safkaamaan, tällä kertaa kohde valikoitui lennossa ja hyppäsin Makkaratalon edestä sporaan. Päätin käydä tsekkaamassa Simply Good -ravintolan tarjonnan, joten poistuin Karhupuistossa ja kirmasin Linjoja pitkin kohti entistä Mare Chiaroa.

Mutta sehän oli mennyt suoraan remonttiin, ilmeisesti haastava tila tai jotain. Pitääpä käydä joskus parin kuukauden päästä vahtaamassa. Tämä aiheutti kuitenkin dilemman ja aloin käymään päässäni lähialueen vaihtoehtoja, Social Network Food Burger Blunt tms tai Moko olisi semilyhyen kävelymatkan päässä ja mielestäni Hesarilla yms on joitain käymättömiä paikkoja, tosin en edelleenkään lyhyen googlailun jälkeen pysty erittelemään että mitä. Talvi kuitenkin kipristeli korviani, toimistohiiri oli lähtenyt ulos ilman pipoa, sitäkin se Länsimetro teettää.

Sen lisäksi burgeri ei eilisen lounaan jälkeen kauheasti houkutellut, enkä jaksanut alkaa tsekkaa Mokon listaa. Kadun toisella puolella kuitenkin siinti Saba. Ravintola, jota en ollut jaksanut edes ottaa listalle notkumaan kaikkien niiden kertojen jälkeen joita olen tästä ohi kulkenut. Kuitenkin viereinen Lumi-pizzeria houkutteli vähemmän ja kylmä motivoi tekemään päätöksen.

Indian food, pizza and kebabs at this fast food joint along the Hämeentie road. The Lamb Vindaloo was generic and lacked flavor, this restaurant is probably more suited for a quick stop during a pub crawl.

Close by you can also find Raiku, Cafe Namcha and Daniel’s Cafe.

Pikaruokaa intialaisella twistillä, löytyy myös kebabia ja pizzaa sekä näkyvästi mainostettuja bissetarjouksia, joita näemmä hyödynnettiinkin asiakaskunnassa, litran stobe näytti olevan päämyyntiartikkeli. Mutta ruokaakin siis oli, tänään listalta löytyi: Aloo zeero eli inkivääriperunoita ja kukkakaalia (7,90e), chicken tikka masala (8,50e), lohi du plaza eli tulisesti maustettua lohta sipulimuhennoksen kera (8,90e), lamb vindalo eli tulisesti maustettua lammasta vindalo-kastikkeessa (9,50e) sekä kombo kahdesta annoksesta (9,90e). Lounaaseen kuului riisi, naan-leipä sekä alkusalaatti ja lasillinen limua. Otin lampaan ja keräsin vähän salaattia mukaan.

Alkusalaatti oli aika aneeminen esitys. Jäävuorisalaatti oli nähnyt parempiakin päiviä, kurkut ja tomaatitkaan eivät olleet hehkeimmillään, tosin eipä ne talvella juuri ole. Purkkichilit olivat etikkaisen tulisia ja kastike ei ollut pahaa. Pepsi Max lohdutti.

Pääruoka tuli kohtuullisessa ajassa, ihan nopeinta pikaruokaa tämä ei ole, mutta ei hitaintakaan. Riisiä oli maltillisesti ja se oli semiok, vähän paakkuuntunutta, mutta kosteahkoa ja aika hyvän makuista. Naan-leipä oli pullamaista ja tästä puuttui kaikki rapsakkuus yms, mutta toimi tämä kastikkeen kaivelemiseen.

Raita oli vähän paksumpaa kuin normaalisti ja siinä oli vähemmän sattumia kuin muissa vastaavissa, mutta menetteli. Lammaskastike oli oudon mautonta ollakseen “vindalo”-nimellä myytävä asia. Ei tässä ollut tulisuutta laisinkaan, muutenkin makuprofiili oli kovin ohut, lammasta oli vähän ja se oli kovin pieninä palasina, mutta oli kuitenkin ihan kohtuu mureaa.

Annoksen maltillinen koko sinänsä sopi itselle, kun piti syödä vähän vähemmän, mutta noin muuten tämä ei ollut kyllä mikään ihan ihmeellinen safka. Luulen, että se kolpakko olisi ollut ns. prerequisite. Ja ottaen huomioon vielä tuon hinnan, niin parempaa löytyy lähistöltä eikä tarvi edes erityisemmin etsiä.

Sisustus on ruuhkainen yhdistelmä kaukoitää ja korttelikapakkaa. Vilkkuvat valot ja synttäreistä jäljellä olevat koristeet sekä ajan hampaan nakertama kalustus ei jotenkin puhutellut. Taustalla höpisevä juontaja jossain näistä “kilpailuohjelmista” arvuutteli jengillä kirjekuoresta löytyvää auton merkkiä (huom! ei mallia), mutta soittajilla oli kovin huono menestys.

Eipä noita automerkkejä maailmassa kauheasti taida ollakaan. En tiennyt, että näitä ohjelmia edelleen tehdään, toisaalta milläs muullakaan sen päivän kuolleen lähetysajan täyttäisi. Onkos Ostos-TV:tä enää? Kasissyöjälle oli jotain, mutta ihan oikeasti en suosittele tätä ykköskohteeksi.

Ps. Ravintola Nolla on saamassa pysyvät tilat. Ja KOM-ravintola muuttamassa nimeä (Pontus) ja konseptia.

Pps. Fu Man Lou on hävöksissä ja tilalle on tullut Street Bar. Sekin on listalla, mutta aukesi jo 10:30 lounaalle ja näihin pitää mennä kärppänä sisään tai sitten ei ollenkaan (paitsi jos on muita peesissä). Ainiin kerpele! Tämä oli #799! Meinasin unohtaa! Huomenna ei ole #800, koska on yksi pakollinen kuvio ja pitää mennä jo käytyyn raflaan. Mutta torstaina tärähtää, Karjalasta kajahtaa, vai miten se meni? Voi ei, nyt iski joulustressi päälle. Mihin mä meen, mitä mä laitan päälle?

Ppps. Kävelin nopeasti (lisäaskelia!) Hakiksen väistöhallin läpi, oli yllättävän hyvä, valoisa ja isosta ruuhkasta huolimatta tilavan oloinen. Täällä pitää käydä joku kerta lounaalla tms.

URL www.ravintolasaba.fi
Puhelin 09-7733998
Osoite Hämeentie 7, Helsinki

Tikke

Kas näin heiluu häntä ja häntä heiluu näin, enkä buranaakaan kaipaa vaik’ luu vähän vaivaa. Eilisen muistelut vappuisesta lihapuheesta ja marmain artikkeli lihattomasta tammikuusta sai sisäisen karnivoorini hereille ja päätin lopultakin matkata kohti Kontulaa, tuota itäistä kiintopistettä, karujen kulmien kuningatarta.

Metromatka meni sujuvasti seisten ja saavuttuani jo hieman tutulle laiturille jäin hetkeksi vaiheilemaan oikean exit-pointin kanssa. Arvelin, että pitäisi todennäköisesti mennä K-Marketin päädystä ulos, jalat veivät kuitenkin siihen toiseen suuntaan, kun olin siitä jo muutaman kerran noussut. Näin sitä urautuu ja tarttuu rutiineihin pakonomaisesti.

Excellent kebab fired up on the grill and with a nice side salad that included delicious versions of tzatziki (or cacik), hummus and ezme. The decor is a bit on the rough side, but sits well in it’s surroundings.

In the Kontula strip mall you can also find Shishkebab and Tilicho.

Ravintolan web-presenssi rajoittuu artikkeleihin ja muihin epävirallisiin lähteisiin, joten minun täytyi vaan luottaa aikaiseen avautumisajankohtaan. Varmistin vielä, että ainakin Nuur-ravintola olisi myös auki, koska matka oli pitkä ja nälkä oli suuri.

Jännä muuten miten sitä on nykyään jo tottunut siihen, että aina on kohde selaimella saavutettavissa ja tuntuu jotenkin oudolta, kun näin ei ole. Toki harva paikka jaksaa aktiivisesti ylläpitää sähköisiä kanaviaan, mikä on harmi. Varsinkin vanhentuneet tiedot ärsyttävät, kuten väärät aukioloajat. No joo, se siitä avautumisesta.

Mesta siis oli auki ja sisältä löytyi listakin: Shish kebab (10e), shish kanakebab (10e), shish tikke (10e), shish kana (10e, ilmeisesti kebab == jauhelihasta väsätty varras ja tämä ehkä kokonaisista paloista?), shish maksa (10e), lampaan kyljykset (14e), perinteiset kebabit tilpehööreillä (8,50e, tosin plakaatissa oli maininta super “tarjuoksesta” 5e pita- tai rullakebabista) sekä muuta tämän henkistä. Lounaaseen kuului myös soppa (linssisoppa) ja salaattibaari: Jäävuorisalaatti, hummus, ezme, tzatziki/cacik, bulgurisalaatti, tursu sekä pikkelöityjä vihreitä chilejä. Ja löytyi myös mausteita, mm. srirachaa ja sumaccia. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa kassalle. Itselle valikoitui Shish kebab (toim. huom.)

Aloitin linssisopalla, sulatellen pakkasen kohmettamia kouriani pienen kupin lämpimiä laitoja vasten. Soppa oli ohutta, mikä korreloi aikaisempien kokemusten kanssa, ehkä sen kuuluu olla tällaista? Mutta maku ei ollut sen kummallisempaa, tätä toki pystyi tweakaamaan sumacilla. Pitääkin muistaa käyttää sitä massiivista pussia mikä on hautautunut keittiön sikalaatikkoon.

Salaatti oli maukkaampi alkupaloista ja erityisesti tahnat olivat herkullisia, jogurtti oli saanut niin reilusti valkosipulia mukaan, että säälin jo ennalta lähellä istuvia kollegoitani. Tällaista sen pitääkin olla ja pienet mausteripsottelut päälle toivat sopivaa sitrusmaisuutta messiin. Hapatetut jutut olivat aika normi purkkikamaa, eikä ne chilitkään järin innostaneet. Tomaattisalaatti taasen oli rohkeasti maustettua ja hummus normaalia kirpsakampaa. Todella hyvät sörsselit.

Pääruoka saapui ennen pitkää, grilli oli ehkä vielä vähän käynnistysvaiheessa tai sitten näitä hierotaan siinä huolellisemmin kuin muualla. Mene ja tiedä, tämä oli todella hyvin paistettua kamaa. Sisältä sopivan pinkkiä ja varras suorastaan tursusi mehujaan kun leikkelin siitä palasia. Pintaan oli saatu kunnon Maillard-reaktio ja sisäinen silmäni siirtyi hetkeksi katselemaan mökin kesäiselle hiekkarannalle sijoitettun pallohiiligrillin lämpöväreilyitä ja tyynen järven pintaa.

Paistetut puolikkaat tomaatit, paahdettujen chilien, sitruunan, persiljan ja raa’an keltasipulin kanssa toivat väriä lautaselle. Leipää (ilmeisesti tätäkin voi kutsua naan-leiväksi? Joo, voi näemmä, persialaista settiähän tämä näemmä on ja onhan näitä pyöreitä versioita näkynyt mm. Food Rangerin videoillakin) oli taas pizzan verran, tämä oli uunituore, ilmava ja rapsakka, soveltuen hienosti palasteltavaksi.

Ei hajuakaan miten näitä kuuluu syödä, mutta itse olen alkanut tällaisissa paikoissa nysväämään noita tahnoja sun muuta kamaa itse väkerrettyyn leipätaskuun jota sitten tönin ääntä kohti. Nämä omin pikku kätösin häkätyt pitakebabit pyyhkivät pöydältä muut vastaavat. Kääröjen maku oli loistava ja pyyhkiessäni lihamehuja sumacin tahraamista sormistani koin suuren tyytyväisyyden tunteen. Hienoa, että löytyy tällaistakin nykyään Stadista ja vielä enenevässä määrin.

Tässä oli jotenkin kaikki komponentit ryhmittyneet täydelliseen kompositioon ja kun siivosin lautaselta viimeisen keltasipulin siipaleen tymäkästi paistetun lihapalasen kanssa niin voin todeta, että mitään ei jäänyt jälkeeni, paitsi pari leivän murusta. Hieno lounas, jossa tuntui käden jälki ja maistui tulen lämpö. Kannattaa käydä vaikka vähän kauempaakin.

Sisustus on utilitäärinen, mutta ihan siisti. Seinillä on muutama posteri jännittävästi litteroitujen paikannimien kera (BGHDAD?) ja kassan vieressä on lihatiski miekkoineen karkoittamassa vegaanihaastajat. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Lasten kanssa tuskin tulisi ihan tänne asti lähdettyä, sopii paremmin tällaisiin omiin yksinäisiin ekskursioihin.

Ps. 50 parasta ravintolaa -lista tuli ulos ja mielenkiintoista nähdä noin paljon pääkaupunkiseudun ulkopuolisiakin ravintoloita. Tosin niihin on vähän liikaa matkaa omille lounaille, Fabrik pitää näköjään ottaa R-listalle, se on sieltä epähuomiossa tippunut pois. Ja eilen auton hakumatkalla tuli mieleen Allas, sekin on tässä ytimen alueella.

Pps. Artism?

URL www.facebook.com/pages/Tikke-Kebab/827022784065535 (unofficial)
Puhelin n/a
Osoite Kontulankaari 1, Helsinki

Döner Harju City

Oli kova meininki tänään ja kiireinen päivä, jonka tiimellyksessä piti kuitenkin keksiä jotain ruoankaltaista. Steissillä heiluessani muiden heinämiehien seassa muistin yhtäkkiä Citycenterin ravintola-laajennuksen. Siellä piti olla ainakin Döner Harjun laajentuma, joten ampaisin Asematunnelin syövereihin ja vielä uutuuttaan kiiltävän, jouluisasti sisustetun minikauppakeskuksen rullaportaisiin.

Kakkoskerrokseen (vai mikä tää oli, hämää vähän kun siirtymä on kuitenkin sieltä maan alta) olikin ilmestynyt rafla jos toinenkin. Tosin Na’am on nähty, kuten myös Sushibar+wine, Pupu yms, mutta joku italialaishenkisesti nimetty pulju napsahti listalle, pitää käydä joku sateinen päivä (paitsi että se näemmä avautuu joskus myöhemmin).

Well done kebabs with lamb, veal, chicken or seitan, this extension of the trendy Döner Harju located in Kallio is certainly better than the dime in a dozen pizza+kebab restaurants which dot the city.

Other restaurants in the Citycenter are Leonardo, Cacik and Classic American Diner.

Tänään lounaaksi (10,30e) oli tarjolla: Palsternakkakeitto ja kebab yrttilammas/chilikana/vasikka/seitan-täytteellä sekä lisukkeina tomaatti-persimon-granaattiomenabulgur, sitrusmarinoitu punakaali, focaccialeipä.

Listalta löytyi myös salaatti (11,90e), joka sisälsi: Kokonaisena paahdettua munakoisoa ja punasipulihilloketta, tiristettyä halloumia sekä grillattua focaccialeipää. Loppuun on kahvi tai teetä. Itselle osui tuo yrttilammas. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, josta löytyy aseet. Vesipiste on kahvien vieressä, seinustalla ja ovelasta paperit pöydissä. Tällainen hajautettu malli.

Alkuun heitetty soppa oli hyvä, lämmin ja aavistuksen mausteinen sekä samettisen pehmeäksi porattu paksu keitto. Näin jälkikäteen ajatellen olisi voinut töräyttää sinne sopan sekaan pöydästä löytyvää omena-habanero-kastiketta, mutta en tajunnut sitä paikan päällä kokeilla. Hitsi.

Pääruoka tuli meinaan nopeasti. En kunnolla ehtinyt istumaankaan, kun kohtelias nuori mies kiikutti peltilautasen eteeni. Keiton hörpittyäni etenin aseiden kanssa kohti lammasta ja tämähän oli oikein oivan makuista, aika hyvä tekstuurikin, tosin kaipasin sitä rapsakkaa paistopintaa (burnt brown crunchy bits). Mutta koska tämä liha oli mehukasta (vrt. aikaisempi setti), niin hyvä näin.

Tuoreet yritt sopivat teemaan, kuten myös snadisti mausteinen tomaattikastike, jonka tulisuusastetta tuli nostettua useampaan otteeseen sillä ruiskupullolla. Jota myös ovelasti suihkauttelin vähän jaloillenikin, kun ei meinannut ekaksi tulla ulos mitään kamaa. Sattuuhan näitä ja se kastike oli sen verran hyvää, että paha mielikin jäi sikseen.

Sopivan polttelevaa ja maukasta, tämä piristi annosta kovasti, varsinkin loppua kohden. Ajankohtainen persimon oli muuttunut tässä freesiksi lisukkeeksi, joka sopi oikein hyvin muiden komponenttien kanssa, kuin myös se hauskan hapan jogurttikastike sekä sitruksinen punakaali.

Leipä oli paahdettu rapsakaksi pinnalta, ollen kuitenkin ilmava sisältä, tällä oli hyvä pyyhkiä viimeiset herkkurippeet suuhun. Hyvä lounas, eikä mitenkään liian raskas, niinkuin joskus kebab-lounaat tuppaa olemaan. Ja tämä oli selkeästi parempi kokemus kuin se Döner Harjun ekskursio. Ehkä sitäkin pitää joskus kokeilla uudestaan, sitten tokalla rundilla tms.

Sisustus on valoisa ja moderni, uutuuttaan kiiltävä kalustus on riisutun oloinen ja linjakas, tosin niitä asiakaspaikkoja on kyllä ladottu baaripöytien ääreen sen verran, että jonkinlaista yön eläimien eksodusta tässä ilmeisesti odotetaan. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, keittolautanenkin käytiin blokkaamassa hymyissäsuin tyhjennyksen jälkeen.

Ostoskeskuksessahan tässä toki ollaan, mutta jotenkin silti rauhallisen oloinen meininki ja kesäksi (tai sitten karuimmille karjuille talveksi) oli ulkoterassi Citykäytävän pihalle. Meitsi diggas, kannattaa käydä stedaamassa. Kasvissyöjillekin oli seitania (mä luen tän aina “satan” englanniksi, ei voi mitään) tai halloumisalaattia.

URL www.donerharju.fi/city
Puhelin 050-3565998
Osoite Kaivokatu 8, Helsinki