Tag: kaukana

Dhaulagiri

Tooorjantaai! Woop woop \o/ Ja vielä pitkä viikonloppu edessä! Illalla kaiken lisäksi R:n kanssa ulos. Jei! Mutta koska illalliseen oli vielä pitkä aika, niin lounasaikaan täytyi yrittää optimoida ja valitsinkin tämän takia buffan. Viimeisen nepalilaisen, jonka olen nostanut prio-listalle (Villa Nepal et co. vielä kummittelevat pitkällä listalla, mutta katsotaan). Tähän rooliin oli osunut Pasilan nurkilla sijaitseva Dhaulagiri, joka sijaitsee itselle merkityksellisen parkkipaikan läheisyydessä.

Tästä on kuljettu useampaan otteeseen, viimeisin kerta taisi olla yhden tietojärjestelmän pitchaaminen, siitäkin on tosin jo yli kymmenen vuotta. Nythän tuohon viereen on rakenteilla sen verran kolossaalinen systeemi, ettei mitään rajaa. Sen ison kuopan ne ovat saaneet jo täytettyä rakenteillaan, mielenkiintoista nähdä valmis toteutus sitten joskus.

A fair Nepalese buffet next to the (currently) huge construction site that will be the Mall Of Tripla.

Other Nepalese buffets in Helsinki are Lumbini, Mero-Himal and Lali Gurans.

Nepalilainen buffa (10e) siis, joita ei ihan hirveästi Stadista löydy (Lumbini, Mero-Himal, ja Lali Gurans tulee mieleen, muut taitaa olla intialaisia, tosin täytyy myöntää, etten oikein osaa sanoa suurta eroa nepalilaisen ja intialaisen safkan välillä).

Tänään oli päivittäin vaihtuvalla listalla tarjolla: Sabji pakouda eli linssijauholla kuorrutettua ja friteerattua talon kasviksia, matar paneer eli tuorejuustoa ja herneitä valkosipuli-inkivääri-kermakastikkeessa, tofu masala eli tofua ja paprikaa tomaatti-sipuli-chili soija-masalakastikkeessa, kukhura saslik eli yrtti-jogurttimarinoituja ja tandoori-uunissa grillattuja kanafileepaloja mausteisessa tomaatti-sipuli-curry kermakastikkeessa, khasi kebab chilly eli tandooriuunissa paistettuja lampaan jauhelihapaloja tulisessa inkivääri-tomaatti-paprika-sipuli-soija-chilikastikkeessa, salaattibaari (marinoitu kaaliraaste, pikkelöidyt sipulit, ananasta, jäävuorisalaattia, kikherne-kesäkurpitsasötkötys, virheitä oliiveja, porkkanaraaste, raita, minttukastike sekä chilisoossi), riisiä paahdetulla sipulilla, naan-leipää sekä mango lassi.

Lisäksi löytyy myös päivän erikoinen (12,90e), joka tänään oli: Paneer koseli eli leipäjuustoa tomaatti-voi-kermakastikkeessa. Otin buffan, tottakai. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa.

Alkuun nyitty salaatti oli aika jees, marinoitua kaaliraastetta ja pikkelöityä sipulia, nämä toimivat mainiosti. Varsinkin kun se naan-leipä tuli uunituoreena buffaan ja oli ilmavan rapsakkaa. Leivällä noukittu raita oli hyvin mielenkiintoinen maultaan, jopa hieman “lihaisa”, jos sellaista sanaa voi käyttää kuvaamaan tällaista.

Mutta siis hyvää, omalla, hyvin persoonallisella tavallaan. Minttukastike oli myöskin hyvää, vaikkakaan ei erityisen minttuista. Maittava aloitus ja kiva kun oli sitä hyvin maustettua sipulia.

Pääruokana toimineet kastikkeet täytyikin sitten tietysti änkeä kaikki samalle lautaselle, mitä hankaloitti se, että käytössä oli juksinkertainen peltilautanen, ilman jakoja. Buffassa oli onneksi pikkukuppeja, joita utilisoin raidan ja minttukastikkeen osalta.

Kasvisversiot eivät juuri hurmanneet, eikä se tympeän oloinen chilisoossi kauheasti jeesannut. Mutta kanan kastike oli täyteläisen herkullista, joka auttoikin aavistuksen kuivakan kanan kanssa. Fritatut meiningit näyttivät kivoilta laareissaan, mutta valitettavasti olivat ehtineet jo viilentyä ja kadottaa kaiken rapeutensa. Ihan kohtuullisen makuisia kuitenkin.

Lammas otti kärkipaikan lautasella, lihapullan viipaleet olivat hyvin maustettuja ja sopivalla tekstuurilla valmistettuja. Soossi oli saanut myös sellaisen kivan pienen poltteen mukaan, mikä sopii mielestäni villapäille mahtavasti. Tätä kun vielä dippaili siihen minttukastikkeeseen, niin kyllä oli hyvää.

Ja jälkkäriäkin oli, mango lassi oli oikein onnistunut. Kahvia ja nepalilaista teetäkin olisi ollut, ei vaan tehnyt mieli. Ihan onnistunut buffa ja vielä kohtuuhintainen sellainen. Kannattaa käydä tsekkaamassa jos olet täällä päin liikenteessä.

Sisustus noudattaa nepalilaisen ravintolan oppikirjaa täsmällisesti, tosin vuoritaulujen tilalla oli vähän hengellisempää ikonografiaa, tiskiltä löytyi myös asiaankuuluvaa kirjallisuutta.

Mutta siis loossit löytyi ja taustamusiikki oli sen mukaista. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle oli juttuja, mutta ei ehkä niin mielenkiintoisia kuin ne lihavaihtoehdot.

Ps. Pitäkää silmällä pääsiäispupuja, tai -kukkoja, niinkuin R. aina vänkää vastaan. Hyvää pääsiäistä!

Pps. Rautatieasemalla oli kiintoisa valokuvanäyttely tärkeästä aiheesta.

URL www.dhaulagiri.fi
Puhelin 09-8776674
Osoite Pasilankatu 8, Helsinki

Mala

Hienon viikonlopun jälkeen oli hauskaa palata taas vanhojen kujeiden pariin. Prio-listalta piti nappaa taas yksi ja vähän teki mieli sellaista “itämaista”, joten otin sen viimeisen tunnetun (Full House löytyisi vielä Töölöstä, mutta en välttis sinne jaksa enää, toki kauempaa sitten löytyy enemmänkin tarjontaa), joka on valikoitunut mukaan seuraavista syistä.

1) Olen joskus ollut duunissa tuossa ihan naapurissa ja 2) eräs Pasilassa asuva kollega joskus puhui jotain (hyvää, tai ei ainakaan pahaa) tästä. Ja tietty joskus iskee ne 3) msg-vajarit. Torstaina on vielä odotettavissa miellyttävä ulkoilu R:n kanssa, joten tästä tynkäviikosta on tulossa oikein mahtava ja hieno.

A generic Chinese/sushi buffet in the brutal environment of East Pasila.

The area is not really known as a culinary destination, but there are a few restaurants here, such as Thai Asia Take-Away, Mero-Himal and Windsor.

Tarjolla on melko stanu buffa (10,90e), jossa on sushia, salaattia, soppa ja lämpimät safkat. Tänään tarjolla oli: Hapan/”tulinen” tomaatti-kanakeitto (Peking), salaattibaari (jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku, paprika, marinoitu kaaliraaste, maissi, herne, punajuuri-noppia, vihreitä oliiveja, maustekurkkua sekä pari chilikastiketta ja useampi kaupan salaattikastike), susheja (jännittäviä makeja mm. pötkönä fritattua california rullan oloista, lohinigireitä paahdettuna ja normi, tamagonigiri jne sekä “wasabi” ja gari), paistettuja udon-nuudeleita, hoisin possua, chililehmää, paistettua parsakaalia, kungpo-kanaa sekä riisiä. Loppuun oli kahvia tai teetä. Maksu hoidettiin kassalle tullessa.

Alkuun tuli otettua susheja, soppaa ja salaattia. Soppa oli hyvin neutraali makumaailmaltaan, tässä oli vain häivähdys sitä etikkaisuutta ja tulisuus loisti poissaolollaan. Pöydistä ei löytynyt edes chilisoossia, jolla olisi voinut modata (salaattibaarissa oli, mutta ei vaan jaksanut).

Sushit vaikuttivat koneellisesti duunatuilta, mutta riisi oli sentään semihyvin maustettua ja paahdetut lohet menettelivät. Salaatti oli perussettiä, mutta se kaaliraaste oli kivasti maustettu, joskin olisin siihen kaivannut enemmän happoa.

Pääruoka jatkoi tällaista normimeininkiä, possu, kana ja lehmä olivat makuprofiilinsa osalta lähes identtisiä ja näihinkään ei oltu viitsitty chiliä roiskia, tosin kompensoin sillä aavistuksen tulisella kastikkeella, mitä buffasta löytyi. Mutta kuten se alkupalojen kaaliraaste, niin tältäkin lautaselta löytyi pelastava palanen.

Paistetut nuudelit antoivat kivan puruvastuksen, eivätkä olleet överisti rasvaisiakaan. Lounas tyydytti sen pahimman aasia-kolotuksen hampaissa, mutta ei tämä mitään ihan hehkeintä kärkeä edusta Stadin tarjonnassa.

Sisustus on erikoinen yhdistelmä pitsisiä pöytäliinoja, muovikasveja sekä hauskoja taidemaalauksia pupuista (vai mitä noi on). Hieman tällainen toimistomainen tunnelmahan täällä oli, mikä tietty sopii tähän kohtaan Pasilaa oikein hyvin.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli parsakaalia ja salaattia, en välttämättä tänne ihan ensimmäiseksi menisi vegeilemään.

Ps. Vitsit noihin Wild-ravintolan iltamiin pitäisi päästä joskus käymään. Nyt siellä on City-lehden artikkelin mukaan hyönteisillallinen tulossa.

URL www.mala.fi
Puhelin 045-8408836
Osoite Opastinsilta 10, Helsinki

Puotilan Kartano

Perrrjantai! Eilinen oli iso päivä, kun käytiin katsastamassa kykloopin seuraajaa. Valioyksilö löytyi ja nyt odotamme hänen saapumistaan. Kesän korvilla kuulemma olisi laiva saapumassa satamaan. Lihasten kolotuksesta huomasi kyllä, että eilen tuli väsäiltyä niiden kuntolaitteiden kanssa. Uskaltauduin silti kokeilemaan muitakin rääkkiretiinoja.

Silavan sulattaminenkin on edistynyt hienosti ja nyt on enää neljäsosa tavoitteesta hoidettavana. Rasvaprosenttikin hilautuu hitaasti, mutta varmasti oikealle sektorilleen. Ja kolmas kerta toden sanoo, iltaruudun pois jättäminen toimii pomminvarmasti, 100% todistusaineisto on kerätty, epäilyn sijaa ei enää ole.

Uniaika on hilautunut siitä reilusta neljästä tunnista ilmeisesti normaalimpaan seitsemään tuntiin. Nyt on tosin naftimmin aikaa vuorokaudessa, joten pitää yrittää ottaa niistä vähistä tunneista kaikki irti. Ja mikäs sen mahtavampaa ajan käyttöä, kuin syöminen?

A lovely old country house with with a tasty no-fuss buffet lunch in a picturesque setting.

Other restaurants with a similar style are Cafe Huvila, Kaisaniemi and Café Viola.

Puotilan Kartano on kommenteista napattu vinkki ja hyvä, että löytyi pitkältä listalta, kun yritin haarukoida jotain uutta paikkaa (nyt ei pysty palaamaan enää vanhaan), joka sopisi R:n ja E:n kanssa lounastamiseen. Vanha ja kaunis kartanorakennus sekä kotiruokabuffa tuntui upealta vaihtoehdolta. Saatiin vielä samalla tsekattua vähän vanhoja huudeja ohimatkalla.

Tarjolla on siis salaatti-soppa-lämmin buffet (10,70e / 3-11v puoleen hintaan), jossa tänään oli tarjolla: Salaattibaari (salaattisekoitus, kurkku, tomaatti, porkkanaraaste granaatinomenan siemenillä, perunasalaatti, savukalasötkötys, omenanlohkoja/melonin viipaleita, pähkinöitä + paahdettua sipulia yms, useampi kastike, papu-kotijuustosalaatti sekä tummaa, vaaleaa ja purppuraista! leipää ja voita/margista), kasvisminestronea & pestoa, hawaijin leike & limedressingiä, maalaisranskalaiset sekä haapasienipiirasta. Loppuun on kahvia ja teetä sekä keksiä. Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa, vedet löytyi pöydästä, muut systeemit buffasta.

Alkuun oli sitä salaattia ja nämä olivat oikein hyviä, tuoreita komponentteja ja osa valmiiksi maustettuja. Tykättiin eniten siitä herkullisesta perunasalaatista, mutta muutkin maistuivat, kuten ne vesimeloniviipaleet E:lle.

Leivät olivat hyviä ja se jännän värinen leipä oli mielenkiintoinen lisä tarjontaan. Muutenkin tässä oli selvästi tällaista jujua, ei ihan stanu salaattibaari.

Minestronekeitto oli miellyttävän mausteista ja lämmitti viileässä salissa istujia hyvin. Sopan vegetkin olivat osittain sopivan napakoita. Mainio aloitus.

Pääruokana oli buffassa vähän haasteellinen wienerleike (tai no hawaiji, kun oli ananasta), mutta tämä oli onnistunut ihan riittävän hyvin. Liha oli aavistuksen kuivaa ja leivitys oli toki ottanut hieman hittiä. Ei liikaa kuitenkaan, buffaa hoidetiin jatkuvasti.

Ranut olivat rapsakoita ja hyvin suolattuja, parempia kuin monessa hampurilaisbaarissa. Mutta se mikä tässä nousi kärkeen, oli se ihanan sitrusmainen kastike, joka toi terää annokseen ja hurmasi rohkealla maustamisellaan.

Usein tällaiset sivujutut on niin varovaisesti väsättyjä, ettei meinaa erottaa makuja, mutta tämän happo leikkasi hyvin muiden palikoiden rasvaisuutta. Hyvä kotiruokabuffa, kannattaa käydä. Hyvän laadun indikaattorina toimi myös työmiehet, jotka olivat kuuliaisesti odottamassa raflan aukeamista oven takana.

Sisustus oli hurmaava, tällaista entisajan kartanoromantiikkaa, mutta hyvin ylläpidettynä. Tietty se baaritiski ja pakollinen jekkumainos hieman särähti silmään, mutta kuuluu tavallaan nykyaikaan.

Täällä oli miellyttävää istuskella ja tutkailla ulkona olevaa talvista maisemaa, mesta on varmasti upea kesällä. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta.

Kasvissyöjälle oli soppaa ja sienipiirasta salaattibaarin kanssa. Paikka pelasi hyvin lapsen kanssa liikkumiseen, tilaa riitti ja kohde oli kiinnostava pikku sopukoineen yms.

Lisäpisteitä huokeasta lasten ruoan hinnoittelusta. Täältä löytyy myös kesäteatteri, joss on ohjelmassa Viiru ja Pesonen: “Viiru muuttaa”, pitääkin mennä katsomaan.

Ps. Nyt-liitteessä on mielenkiintoinen artikkeli rameneista, tosin lopputuloksesta en ole ihan samaa mieltä. Oma Nood Ramen -ekskursio ei kyllä pärjännyt Fat Ramenin herkuille mitenkään. Mutta nämä on osittain näitä makuasioita, joista voi vain kiistellä.

Ja toki variaatiotahan näissä annoksissa on paljonkin. Käyntikertojen välillä voi olla niin iso ero, että saattaa jo luulla eksyneensä eri ravintolaan. Listalta näytti myös puuttuvan Len’s Keishoku, Kungfu Kitchen (josta saa ramenia lounaaksi aina välillä) sekä Säm (joka on ehkä remontissa?).

Pps. The deed is done, the end is near. Mutta nyt vielä iloitkaamme ja juhlikaamme, hyviä viikonloppuja!

URL www.puotilankartano.fi
Puhelin 029-1938801
Osoite Puotilantie 7, Helsinki