Saint Tortillas

Sois perjantai taas, mutta ei mikään perusperjantai, vaan erikoispertsuliini. Tästä päivästä eteenpäin päivitykset tänne tulevat olemaan satunnaisia ja vähenemään päin. Siirryn pikkuhiljaa toisten ruokapatojen ääreen, enkä niiden luona ajatellut enää jatkaa tätä touhua. Mutta kuten kaikkiin hyviin riippuvuuksien hoito-ohjelmiin kuuluu, niin tämäkin tehdään tipoittain ja askel kerrallaan. Vielä on muutama ravintola, jossa ajattelin käydä lounastamassa sillä silmällä (toi oli muistaakseni yksi suosikki jaksoista, sillon kun toi alun perin tuli töllötimestä, siitäkin on hetki aikaa). Priolistalla on enää neljä mestaa, tosin pitkällä listalla on ihan kamala määrä ja uusia tuntuu tulevan.

On kuitenkin aika alkaa siirtymään uusien kuvioiden ja harrastusten pariin. Ja täytyy sanoa, että eilinenkin tapaaminen poikien kanssa – kuten myös lounaat R:n kanssa – vähän kärsivät siitä, kun joudun keskittymään ruokailuun ja ravintolaan tästä perspektiivistä. Olisi ihan kiva välillä käydä vaan ihan lounaalla ja turista turhia muiden kanssa ilman, että alkaa miettiä kuvakulmia ja safkojen salaisuuksia mentaalisia muistiinpanoja varten. Ei voi kuitenkaan ihan tähän lopettaa, jäähyväiset saavat siis odottaa vielä hetken.

Tasty burritos, tacos and such with a fresh tortilla and a spicy hot sauce.

Get your burrito on at Tortilla House, Cholo and Casa Chipotle.

Tarjolla on burritoja, tacoja, kulhoja (“naked burrito”) sekä quesadilloja. Kaikissa samat täytevaihtoehdot, jotka ovat: Pork carnitas eli sitrusten kanssa haudutettua viljaporsasta (9,90e), tinga de pollo eli savuchili-tomaattikastikkeessa kypsennettyä kanaa (9,70e), picadillo eli naudan jauhelihaa perinteisessä meksikolaiskastikkeessa sekä paahdettua perunaa (9,20e), tinga de kaura eli savuchili-tomaattikatikkeella maustettua nyhtökauraa (9,20e) sekä carne asada eli limen ja korianterin kanssa paistettua naudan flank steak (12,80e).

Otin flank steakin, ihan jo perjantainkin kunniaksi, mukaan about kaikki sörsselit, mutta ei riisiä. En tykkää riisistä tuollaisessa kontekstissa, kuten en myöskään niissä erikoisissa saksalaisissa vanukkaissa. Mutta pepsiä (2,50e) otin kylkeen. Huomionarvoista hinnoissa on, että Woltissa ne ovat näemmä ihan samat, tuleeko siellä kuljetuskustannus tuohon päälle tai jotain? En ole siis itse koskaan Wolttia käyttänyt, vaikka softa onkin asennettuna.

Jouduin vähän venttaamaan, joten alkuun tuli nachoja salsan kera, på gratis. Which was nice. Sipsit oli rapsakoita ja hyviä, vähäsuolaisempia kuin ne kaupan systeemit ja soveltuivat mainiosti sen freesin salsan kauhomiseen. Tähän kun vielä turautteli vähän savuista chilisoossia päälle, niin kyllä pelitti hienosti. Näitä saa ostettua myös sivuun (4e), jos on silleen suuntautunut.

Burritoon sai valita sisuskalut tiskillä, kastikkeita oli useampia (kaikkia sai ottaa) ja veget vaikuttivat tuoreilta, juusto raastetulta. Pötkylä oli todella maittava ja erityisesti se lätty pelasi hienosti, oli mielestäni maukkaampi ja tekstuurin puolesta parempi kuin monessa muussa Stadin burritolassa. Täytteet toimivat myös hyvässä harmoniassa, jaksoin nykiä koko kelohongan inekseen, vaikka oli kiirekin ja kaikkee. Flankki oli paistettu sopivaan kypsyyteen ja antoi hyvää purutuntumaa sekä lihaisaa potkua pikku aasille, soossit taas täyteläisyyttä ja pientä poltetta sen chipotlen muodossa. Toki eihän mulle mikään koskaan riitä (enemmän on aina parempi), joten tässäkin kohtaa piti töpsötellä lisää tulta ja tappuraa.

Ainoa mikä tässä vähän hämäsi oli se ei-sulanut juusto, jos tota burritoa olisi käyttänyt kuumalla alustalla hetken molemmilta puolilta tms (mitä ehkä mahdollisesti harrastetaan esim. Cholossa, tosin tämä voi olla myös vanhentunutta ja harhaista tietoa), niin olisi vähän pehmittynyt ja ehkä tortillakin saanut lisäcrunchia. Mutta ihan sama, herkullinen burrito, kannattaa käydä vetämässä. Musta tämä oli samaa tasoa mainion Cholon kanssa, mutta jäi aavistuksen jälkeen Tortilla Housen voittaja-haloista.

Sisustus on se mikä on, tämähän on tällanen hipsterikarsina, moderni rasvamonttu. Mutta silleen hyvällä tavalla, ihan mielellään täällä tulee käytyä, ainakin silloin kun ei ole täynnä jengiä (aukee muuten jo kybältä). Tällä hetkellä ainoastaan se Bun2Bun ei näistä rafloista vakuuta (tämäkin saattoi olla vaan uuden karheutta, huu nous, huukkers), kaikki muut on hyviä. Kasvissyöjälle oli nyhtisversio. Sen nähtyäni tuli hetkeksi mieleen oiva Oatz, rauha hänen sielulleen. Mutta näin, hauskaa viikonloppua ja ensi viikkoa yms. Laitan lisää juttua sitten kun laitan.

Ps. Herra Rislakki laittoi taas hienosti kirjoitetun artikkelin, pitääkin käydä ostamassa tuo Patakuningas-kirja.

URL www.facebook.com/sainttortillas
Puhelin 050-3386069
Osoite Urho Kekkosen katu 1, Helsinki

4 thoughts on “Saint Tortillas”

  1. Hui toi Oatz oli järkyttävä, tai ainakin se niiden grillattu rieska eli rasvainen lätty jossa oli nyhtistä ja juustoa. Good riddance for old rubbish. Pitää tämä korvaaja käydä testaamassa.

    Jonkin verranhan (yllättävän vähän?) tuossa tilassa on ollut vaihtuvuutta, takanurkassa on kai vaihtunut paikka jo parikin kertaa tai no ainakin kerran.

    1. Aijaa, mä tykkäsin niiden nyhtissalaatista, mutta joo, sitä tai Fat Tomatoa, eikä niiden rieskaa ole enää.

      Tuolla on tosiaan ollut jonnin verran vaihtuvuutta, ihan konseptitasollakin. Toi burrito pelitti kyllä hyvin, varsinkin kun tykkään tuosta ruoasta aika paljon itse.

  2. Hyvä burrito maistuu itsellekin, Tortilla House ehdoton ykkönen. Casa Chipotlessa Eerikinkadulla kävin vähän aikaa sitten ja se oli tylsähkö riisivetoinen ilmestys, jonka päälle oli vielä sotkettu paria soosia. Eipä syöty käsin sitten.

Leave a Reply