Joku mut sai taas liikkeelle, alkuviikko ollut yllättävän tapahtumarikas ja kiireisen oloinen, mutta kaiken keskeltä täytyy välillä paeta ja syödä jotain. Nyt jostain takaraivossa takoi sisään ajatuksen, että pitää käydä jossain vähän kauempana, vaikka aika ei antanutkaan myöten mihinkään isoon seikkailuun. Keli oli räntäsateen muodossa kovasti tätä kaikkea vastaan, toisaalta on sitä ennenkin loskassa kävelty ja kalossit olivat herkän hipiäni suojana.
Otin siis listalta Poompui-reissulla löydetyn Mediterraneo-ravintolan. Täältä saa salaatteja, pastaa yms välimerellistä kamaa. Karautin dösällä viereen ja kahlasin sulan lumen täyttämiä katuja pitkin pienen kiskan ovelle, ristiriita aurinkoisen menun ja ulkoilman välillä oli kutkuttavan kärjistetty. Vähän tuli mieleen se Merihaan Bali Brunch -käynti.
Mediterranean food, such as Halloumi salad, pasta and arancinis can be found at this small restaurant in Kallio. But the main event was the incredibly fluffy falafels with a deliciously crunchy crust.
Other places for this kind of fare are Levant, Lebanese Food and Metro Food.
Raflassa alkoikin sitten arpominen lounaan (10e) suhteen, jonka mies kassan takana lopetti nopeasti suosittelemalla falafeleja. Tämä kuullosti mainiolta, joten menin istuskelemaan ja odottelemaan safkaa. Muutakin oli tarjolla, kuten halloumi-salaattia tai arancineja. Lounaaseen kuuluu juoma ja jälkkäri. Tilaus hoidettiin tullessa ja maksu lähtiessä.
Sitä ruokaa saikin odottaa oikein huolella, meni selkeästi yli 15 minuuttia, mikä on jonkinasteisen saavutus, kun olin kuitenkin ainoa ravintolassa. Olo oli kuitenkin jollain tavalla sopivan seesteinen, eikä ollut mikään kiire lumen piiskaamille kaduille.
Kulutin siis leppoisasti aikaa heiluvalla tuolillani, veden ja New Yorkerin virtuaaliversion parissa. Kun safka lopulta saapui, niin se oli jotenkin hämmentävän oloinen setti. Muutama iso falafel-pyörykkä ja valtava määrä jäävuorisalaattia jonkun vihreän kastikkeen peitossa. Sivuun oli heitetty pita-leipä.
Oli siellä ihan pikkasen myös kirsikkatomaatin siipaleita, mutta käytännössä pääosa oli sitä jäävuorisalaattia. Itse olisin kaivannut ainakin sitä punasipulia tähän ja erityisesti viereen jotain tulista. Toisaalta tämä on totta lähes kaiken ruoan suhteen, haluan siihen aina vähän (puna)sipulia ja jotain tulista. Ja oli siinä toki söpön pieni astia hummustakin. Hieman latteasta ensi vaikutelmasta huolimatta tämä annos onnistui hurmaamaan minut upealla toteutuksellaan.
Falafelit olivat yhdet parhaimmista mihin olen törmännyt, aivan ihanan rapsakka kuori (ehkä ne lämmitteli sitä öljyä niin pitkään siellä keittiössä) ja loistavan ilmavan kuohkea sisus. Maku oli kevyt ja sopi mainiosti sen terävän hapokkaan, mutta silti täyteläisen tuntuisen kastikkeen kanssa. Hummus oli jotenkin normaalia raikkaamman oloinen, tästä oli lähes tiessään se jännä varvashikimäisyys minkä tuohon tahnaan normaalisti assosioin. Oliko tämä jotenkin eri reseptillä tehtyä vai tuoreempaa?
Joka tapauksessa se herkullinen sötkötys sopi rapeakuorisen pitapalasten dippailuun ja jyystinkin sen saattelemana kivan sitkoisen leivän parempaan suuhuni. Annoskokonaisuus oli kevyt, mutta taidokkaasti kasattu kokonaisuus toisiaan tukevia makuja ja tekstuureita, tästä jäi erittäin hyvä mieli. Sivuun tuli jääteetä, joka korosti jukstapositiota hieman liian viileän sisätilan pöydässä nautitun ruoan eteläisyyden ja ulkona vellovan kostean kylmän ilmaston välillä.
Jälkkäriksi tuli riisipohjaista, snadisti makeaa, vähän kylmältä joulupuurolta tuntuvaa systeemiä. Mutta en jotenkin ole niin innostunut näistä riisistä duunatuista jälkkäreistä, joten se jäi pääosin kuppiin, vaikka olikin ihan hyvin duunattu. Käykää täällä, jos haluatte stedaa yksiä Stadin parhaimmista falafeleista.
Sisustus on juksinkertainen, mutta kuitenkin koristeltu ajatuksella. Seinille on maalailtu vähän lausahduksiakin, mutta se mikä kiinnitti oman huomion eniten oli varsin hauskasti tuunatut tuolit, joista oli takajalat sahattu veks ja propattu ikkunalaudan päälle. Nerokasta!
Noin muuten mesta kaipasi kipeästi jotain asiaankuuluvaa taustamusiikkia, nyt Hämeentien humina täytti muuten hiljaisen tilan. Joka sinänsä oli ihan hauskaa, olenhan itse asunut jokseenkin tässä kohtaa ja tilanne toi mukavia muistoja mieleen. Myös räntäsateessa seisoskelu, odottelemassa sporaa, sai katseen siirtymään kellotorniin.
Tämä oli yhdellä kävelyllä jäänyt jumiin (nytkin näytti olevan kymmentä vaille yhdeksän koko ajan), mutta palatessani himaan päin, yhtäkkiä silmieni edessä (en ollut ainoa todistaja), kellon viisarit siirtyivät useamman tunnin eteenpäin, aivan oikeaan aikaan. Tämä oli kovin jännittävä hetki omassa elämässä, yleensä kellot toimivat eri tavalla, mutta tuolla kertaa aika eteni ns. batch-moodissa.
| URL | Mediterraneo |
| Puhelin | 045-6474979 |
| Osoite | Hämeentie 30, Helsinki |
