Rioni (Päivällinen)

Viikonloppuna olikin sitten kaikenlaista lasten harrastus- ja biletyslogistiikkaan liittyvää häsäystä ja tämän puitteissa löysin itseni Ison Omenan hohtogolfin edestä rauhoittelemassa jälkikasvua UV-valojen loisteessa esiintyvistä pelleistä. Kun isälliset duunit oli taputeltu, niin minulle siunaantui hetki omaa rauhaa ja päätin lähteä kävelylle Matinkylän kaduille.

Tallustellessani sain älynväläyksen lähteä kohti Rionia, tässä oli kuitenkin useampi tunti aikaa. Valitettavasti suuntavaistoni ohjasi minua täysin väärään suuntaan, mutta älysin kuitenkin hetken harhailun jälkeen tarkistaa, että missäköhän se rafla oikein olisi ja korjasin kompassini osoittamaan kohti Haikaranpesän ohittavaa reittiä.

Tässä vanhassa ostarissa on joskus aikoinaan tullut käytyä jossian lounasraflassa, juurikin samassa kohtaa missä nykyään sijaitsee tämä gruusialaista safkaa tarjoava, kovasti hypetetty mesta. Näistä ajoista on kuitenkin jo melkoisesti, silloin konttori sijaitsi Koneen tornissa, Keilasatamassa, ja Nokiakin valloitti vielä maailmaa.

An excellent Georgian restaurant with a quaint family-run feeling to it. The Lobio I had was top-notch and the tiny side salad also did not disappoint.

Other Georgian restaurants in the general area are Grand Georgia, Georgian House and Purpur.

Tänään en ollutkaan sitten lounaalla liikkeellä, joten tarjolla oli koko menu. Mutta aika oli kuitenkin semisti kortilla, joten en alkanut kikkailemaan, vaan nappasin listalta jotain minkä arvelin tulevan sopivan nopeasti. Silmäni osui Lobioon (9e), tuohon mausteiseen papumössöön. Hetken harmittelin, etten ollut napannut kylkeen juustotäytteistä leipää.

Mutta tämä olisi arvatenkin tuonut kokonaiskestoon lisää minuutteja ja vaakakupissa painoi rannerobotin vaatimus riittävistä askeleista sekä lupaavasti jälleen eteenpäin nytkähtänyt elopainon (tai tarkemmin ottaen minun sisältämän energian määrän) alentuminen. Tässä on plaanattu liian pitkään samoissa lukemissa ja olen nyt päättäväisesti pyrkinyt saamaan ensisijaisen tavoitteeni maaliin vielä tämän vuoden puolella. Kilo tai pari on jo lähes hoidettu, kyllä ne loputkin siitä vielä.

Safka saapuikin sopivassa aikataulussa vaikka snadi rafla olikin ammuttu ihan täyteen jengiä. Selvästi kaikki positiivinen uutisointi mestasta on tuottanut hedelmää. Ja hyvä niin, koska kivan rustiikkinen annos miellytti minua heti ensi silmäyksestä. Mukaan oli kuitenkin ujutettu lämmintä leipää ja jopa pikkuruinen sivusalaattikin oli sijoitettu tarjoittimena toimivalle puunpätkälle.

 

Heti ensimmäisestä lusikallisesta lähtien ihastuin kuppini täytteeseen täydellisesti. Höyryävän kuumaa, muikean mausteista ja totaalisen täyteläistä settiä, tämä oli parasta mättöä tästä kyseisestä kulinaarisesta kategoriasta mitä olen maistanut. Maukkaat sämpylät sopivat annoksen kylkeen hienosti ja pyyhinkin lautasen tyhjäksi näiden viimeisillä rippeillä.

Salaatti oli koostaan huolimatta mahtavasti maustettu, tässä oli joku syvä meininki, mistä en saanut kiinni, että mistä se oikein tuli. Mutta ihanan yrttisiä ja herkullisia haarukoita, jotka kevensivät muhkeaa pääruokaa mainiosti. Tänne kannattaa tulla kaeumpaakin, turhaan ei ole torvia toitotettu.

Sisustus on ruuhkainen (huonot kuvat #sorisiitä), mutta kauhtuneen ostariympäristön huomioon ottaen hyvin ja persoonallisesti toteutettu. Koko touhussa oli selvä kiireisen perheravintolan tunne ja silti ruokailu sujui rauhallisissa merkeissä.

Asiakaspalvelu oli erittäin sujuvaa ja ystävällistä sekä kontaktia ottavaa, omistajan otteet tuntuivat asiakaskohtaamisessa. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, tosin tilan kanssa voi tehdä tiukkaa, joten isoilla vaunujoukkioilla ei sisään mahdu. Kasvissyöjälle oli sitä mahtavaa Lobiota ja erityisesti jos juusto maistuu, niin sitten on kaikenlaista muutakin.

URL www.rioni.fi
Puhelin 050-5131119
Osoite Ukkohauentie 9, Espoo

 

Katajanokan Kasino

Se on taas se aika viikosta, kun käydään syömässä muutakin kuin salaattia ja soppaa linjastosta. Tänään oli mielenkiintoiset keskustelut, kun yritän ymmärtää omaa positiotani maailmankaikkeudessa. Kai se tästä sutviintuu johonkin suuntaan, pitäisi vaan keksiä, että mitä sitä oikein haluaisi tehdä isona. Onneksi on ulkoilu huomenna, niin saa karistettua nämä skriptaus yms hässäkät taakseen.

Tässä alkaa olla jo vähän vereslihalla kaiken näpyttelyn jälkeen. Ruokaa piti saada ja jäljellä oleva lista alkaa olla melko lyhyt, ainakin näin lähietäisyydellä olevissa rafloissa. Muu lista on toki pidempi, mutta ei siinäkään enää mitenkään mahdottomasti ole juttuja.

Päätin sadevaarasta huolimatta reippailla Skattan Kasinon kieppeille, kun se on päässyt remontin alta pois. Täällä on tullut kahvit tms vedettyä joskus terassilla, mutta noin muuten mesta on jäänyt tuntemattomaksi itselleni, joten oli kiva päästä tsekkaa safkatarjonta.

The old Officers’ Mess on the beautiful seafront of Katajannokka, the food was a sight for sore eyes and the decor is fantastic. The upstairs even has a room fashioned after a dugout like the ones from the front lines.

For more classical settings, check out Sofia Bistro, Savu and Suomalainen Klubi.

Lounasta on tarjolla kahden (39e) tai kolmen (46e) ruokalajin seteissä (yksittäisiä annoksiakin voi ottaa), jos ei satu olemaan yksityistilaisuutta. Tänään listalta löytyi alkuun: Lohipastramia punajuurella ja tilliemulsiolla (12,50e) sekä riimiposoa kanttarelleillä ja paahdetulla maa-artisokalla & puolukalla (13,50e).

Pääruokina oli: Paistettua siikaa purjolla ja savustetulla beurre blanc -kastikkeella (26e), glaseerattua ibericoa (tämä vaihtui lennossa karitsaksi) kastanjalla ja sipulikastikkeella (29,50e) sekä Hokkaido-kurpitsaa mantelilla ja ohralla & kuusivinaigrettea (24e).

Jälkkäriksi olisi löytynyt: Mustikkapiirakkaa ja vaniljakastiketta (11e) sekä petit fours kahvin kanssa (ehkä sama 11e?). Otin alkuun lohen ja pääruoaksi lihaa.

Alkuun tuli talon omaa paahtoleipää ja vaahdotettua (jei) voita. Leipä oli ihan jees, tällaista lerputtavaa pullaa, mutta jostain tummemmasta jyvästä väännetty ja hyvällä kuorella. Mukavasti suolatun voin kanssa tätä oli kiva vedellä ja sopi hyvin myös lautasten putsaamiseen.

Pastrami saapui seminopeasti ja oli kauniisti aseteltu lautaselleen. Kala oli ihan hyvää, joskin ehkä joiltain osin vähän liikaa jääkaappia nähnyt. Hyvät maut ja tahnat, sekä kivat pikkelsit tekivät annoksen. Keskelle kyhätty snadi salaatti oli saanut herkullisen kastikkeen ja tätä olisi maistellut mieluusti enemmänkin.

Pääruoka tuli sekin kohtuullisen vikkelään ja liha oli paistettu taitavasti. Tätä söi oikein mielellään, varsinkin kun alle oli tursotettu maittavaa kastiketta. Paseerattu sipulikastike sekä muun muotoiset sipulit tekivät minut onnelliseksi, kun olen näille niin perso. Tosin ne pikkelöidyt punasipulit tuntuivat taas vähän siltä, että ainesten kiertonopeus ei välttis ole kaikilta osin ihan kovimmassa vedossa.

Eipä täällä mitään väestöntungosta lounaalle ollutkaan. Muutama porukka koko talossa. Mutta loppupeleissä tämä oli mielestäni kuitenkin muutamasta harha-askeleesta huolimatta oikein tasokas lounas ja erittäin tyylikkäässä ympäristössä. Ja jotain kertoo sekin, että hieroin viimeisillä paahtiksen rippeillä tämänkin lautasen puhtaaksi.

Sisustus on upea, remontti on tehnyt tilalle hyvää ja aika harvassa löytyy näin makeat puitteet syöpöttelylle. Taustalla soi pitkään Frank Sinatra yms ja jotenkin ison tilan kaiku sai minut Fallout-pelien aaltopituudelle, mikä oli ihan hauska assosiaatio.

Asiakaspalvelu oli erinomaista, sujuvaa ja kohteliaan ystävällistä, iso kiitos siitä. Kasvissyöjille oli se kurpitsasysteemi, muuten tämä oli enemmän karnivooreille suunnattua settiä. Lasten kanssa voisi tulla ainakin kahvit jne vetämään, merelle aukeava terassi on kohtuullisen ainutlaatuinen näillä nurkilla.

Ja tosiaan liikelounaan kohteeksi tämä on varmasti mainio mesta, yläkerrassa löytyy kaikenlaista kabinettia, korsusta lähtien.

Ps. #892 (ehkä, jotenkin on sellainen kutina, että jossain vaiheessa on mennyt laskut sekaisin, mutta mennään tällä luvulla, ei jaksa tarkistaa). Kai tässä on pakko tetsaa sinne #900 ravintolaan asti, että pakonomainen tarve pyöristää kaikki kulmat ja särmät ei jää vaivaamaan.

URL www.katajanokankasino.fi
Puhelin 09-61286300
Osoite Laivastokatu 1, Helsinki

Sidney’s

Pistän tähän väliin tällaisen pikaisen päivityksen, kun tuli hierontasession (lihaskuntoharjoitukset sujuvat hyvin, mutta menee paikat välillä aika juntturaan) yhteydessä käveltyä Sidney’s-ravintolan (ex-Melt) ohi ja oli ihan pakko stedaa tarjonta. Aamutreenit ovat sujuneet hyvin ja kohta puoleen on edessä jälleen Cooper + frisbeegolf ekskursio sekä ravintolareissu Citymarkettiin.

Tästä mahdollisesti kuvausta myöhemmin. Juoksumaton kulutus on valitettavasti kohdannut katastrofin, kun olen nyt ihan aidosti kuunnellut loppuun Safari Books Online -palvelun kaikki audiokirjat, muutaman jo pariin kertaan. Pitää yrittää kehittää joku muu palvelu tähän tarpeeseen, pelkkä musiikin kuuntelu ei tunnu jotenkin mielekkäältä. R. on kinunnut Bookbeat-tilausta, joten voisi koestaa sen tarjontaa.

A small bistroish restaurant/wine bar with dishes suited for a small appetite and a big wallet.

Other restaurants in the area are African Pots, Mashiro and Lebanese Food.

Tarjolla tässä pikku putkassa ei ole enää lounasta (buu), mutta pikkunälkään löytyy erinäisiä annoksia ja kun skannailin listaa, niin silmämunat kiinnittyivät tartariin (13e). Pakkohan se oli maistaa.

Lautanen saapui eteeni melko nopeasti ja oli yllättävän snadi setti, tosin eipä tässä ollut mikään valtava nälkäkään, joten sopi ihan hyvin suunnitelmiini. Ohuet punajuurisiipaleet toimivat kivasti tekstuurin tuojina ja näistä oli onnistuttu hävittämään ne elementit punajuuresta mistä en tykkää. Annoksen alle sijoitettu majoneesi antoi muikean maun ja muutenkin haarukkaan tarttui kivasti umamia. Se lihan koostumus ei jotenkin puhutellut ja olisi omaan makuun kaivannut lisää suolaa ja pippuria.

Muutenkin annos jäi vähän sellaiseksi “ihan kiva” kategoriaan kuuluvaksi, olen saanut muualla parempia versioita tästä klassikosta. Hintansa puolesta tämä oli melkoisen suolainen setti, vähän samanlainen kokemus kuin siinä Melt-raflassa, jossa tuli vedettyä hyvä, mutta mielestäni ylihinnoiteltu lämmin leipä. Ei tästä kokemuksesta ihan näin paljon tekisi mieli pulittaa, mutta kai tämä alue sitten kantaa tällaisenkin konseptin. Voiko Vallilaa luonnehtia tällaiseksi pieneksi Punavuoreksi periferiassa, jossa hipsterit vetää parin kympin avokadopaahtoleipiä? Who know? Huukkers.

Sisustus on pelkistetty, vähän tällainen bistromainen, mutta pohjoismaisella fiiliksellä ja nuorekkaalla äänimaisemalla. Kyllä tässä ihan mielellään istuskeli ikkunan ääressä, katselemassa sateista Mäkelänkatua samalla kun mussutti lihaa. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli salaattia ja burrataa yms. Lasten kanssa periaatteessa mahtuisi, mutta on tämä enemmän tällainen viinibaari, aikuiseen makuun.

URL www.sidneys.fi
Puhelin 050-3333235
Osoite Suvannontie 18, Helsinki