Mike’s Diner

Tänään olikin sitten yllättävä ekskursio Vantaan sopukoihin, kun stoge vei kohti Myrtsiä. Näillä kulmilla on tullut joskus hengailtua ns. muista syistä johtuen jonkun verran, joten oli mielenkiintoista nähdä miten kulmat olivat muuttuneet sitten mennävuosien. Tapasin herra J:n Myyrmäen steissillä lyhyehkön junamatkan jälkeen jonka aikana sain vähän aloiteltua 1843:n lukemista, kirjojen ja lehtien backlogi viimeiseltä ~kolmelta vuodelta on massiivinen, mutta kun vähän nakertelee silloin tällöin, ainakin noita kiinnostavimpia julkaisuita, niin tulee ainakin hetkeksi hyvä mieli.

An American diner with huge burgers on offer at Vantaa’s Myyrmäki train station. You won’t leave hungry, but there are better burger joints in the greater Helsinki area.

For great burgers in Helsinki, go to Bites, Favela or Teurastamon Portti.

Mesta tarjoilee burgereita sekä muuta jenkkihapatusta, kuten ribsejä ja “amerikanpannu” nimistä annosta. Burgereita oli joko isoja (14,90e lisukkeineen, tosin lounaalla oli 12e tarjous pienen limun kera) tai pienempiä (6e – 10,90e pienellä juomalla ja ranuilla) sekä lasten versio (4,50e ranuilla ja jädellä). Meitsi valitsi Burning Love -burgerin maalaisranskalaisilla ja kaveri vegeburgerin. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskillä ja ruoka tulee pöytään. Haarukat yms löytyy pöydistä, mutta veitsi tulee burgerin mukana.

Safka saapui verrattain nopeasti eteemme ja burgeri oli mahtavan kokoinen ilmestys puutarjottimellaan. Ranut oli miellyttävän rapsakoita ja silti vielä aavistuksen ilmavia sisältä, suolaus oli sopiva. Kyytipojaksi oli ketsuppia ja majoneesia. Burgeri oli sen verran hervoton kokonaisuus, ettei sitä oikein kehdannut käsin vedellä, vaikka toki pari palaa oli pakko kokeilla (olisi teoriassa ehkä onnistunutkin, juuri niillä rajoilla).

Tämä oli tavallaan ihan jees bursa, mutta enemmänkin silleen snägärihenkeen. Tähän oli työnnetty omasta mielestäni liikaa tavaraa, erityisesti se coleslaw-salaatti pohjalla teki ruokailukokemuksesta jonninverran sotkuisen. Eikä siinä toki mitään, joskus on ihan kiva vääntää kunnon mättösetti (tosin harvemmin tälleen lounaalla), mutta tässä vähän katosi se burgerin punainen lanka ja tarjolla oli kirkkaan konseptin sijaan pirusti kaloreita.

Kaverin burgeri oli myös runsas ja kasvispihvit maistuivat hänelle. Vähän muisteltiin Tuomas Burgeria (kuka muistaa! Iso Roballa monet illat herkkumössöä yms) ja kuulemma oli parempaa settiä tässä tarjolla.

Sisustus on Happy Days -tyylillä väsätty ja ihan hauska versio jenkkidinerista, tosin ei ihan niin americana-pieteetillä vedetty kuin esim. Classic American Diner. Toki pienyrittäjä tekee niillä rahkeilla mitä on ja hauska täällä oli istuskella ja turista kaverin kanssa niitä näitä.

Seinämaalauksia oli selkeästi väsätty tosissaan ja kiva että oli näinkin värikäs ympäristö. Muutenkin itselle uppoaa yllättävän hyvin tällainen jenkkimeininki. Muutenkin Myrtsin aseman seutu oli yllättävänkin viihtyisä, paljon parempi kuin omissa, ikivanhoissa muistikuvissa.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli ainakin se vegeburgeri ja kaverin luonnehdinnan perusteella oli ihan hyvä. Lasten kanssa voisi harkita, jos olisi näillä kulmilla ja burgeria tekisi mieli, lapsille löytyi omat kohtuuhintaiset annokset jne. Tosin vaunuilla ehkä tekisi vähän tiukkaa.

Ps. Jos eat.fi:n uutisvirtaa on uskominen, niin perjantaina sulkeutuvan Gastonen tilalle on tulossa joku mystinen Corso.

URL Mike’s Diner
Puhelin 045-6140484
Osoite Myyrmäen asema, Vantaa

Parilla

Lusimisen jälkeen tuli nälkä ja käytiin vetämässä pihvit. Parilla on tällainen turvallisen perinteinen, lihapainotteinen ravintola Jumbon/Flamingon kauppakeskuksen käytävillä.

A family friendly restaurant with a meat-heavy menu and a slightly expensive price-range. The food was ok and the service was good, go here for a no fuss experience with the kids.

Other family friendly restaurants in Helsinki-area are Hard Rock Cafe, La Famiglia and Rosso.

Tarjolla on päivälliselle pihvejä, ribsejä, burgereita, wingsejä yms “jenkki”meininkiä. Pienen vatuloinnin jälkeen päädyin valkosipulipihviin (27,90e) ranuilla. Aika kova hintahan toi on, toisaalta kun nyt “maakunnissa” ollaan, niin näinhän se menee.

Stadissa samalla rahalla saa jo melko kovan setin, riippuen toki paikasta. Muille pöytäseurueen sankareille tuli pippuripihvi (myös ulkofile) ranuilla ja chilihärkä (sisäfile) valkosipuliperunoilla.

Alkuun napsahti hieman nepalilaisen ravintolan peltilautasia mukaileva astia, jossa oli valkosipulista levitettä, focaccia-leipää sekä yrttimarinoituja oliiveja. Leipä oli rasvaista ja sitkoisen maittavaa, vaikka vähän pullaahan tämä on. Mutta toimi hyvin sen levitteen kaivamiseen, johon oli viitsitty heittää oikein huolella valkosipulia (hyvä!). Oliivit olivat ihan perusemininkiä.

Pääruoka saapui hetken odottelun jälkeen, tosin mikäs tässä oli odotellessa, törppö oli edessä ja parannettiin maailmaa jäbien kanssa. Ulkofilepihvit olivat sopivan kokoisia, sekä mediumeita (tätä kyseltiin tilauksen yhteydessä, kuten kuuluukin ja liha oli juurikin sen kypsyistä mitä pyydettiin), mutta olisin toivonut näihin vähän sitä paistopintaa.

Toki medium-kypsyys vaatii rajallisen ajan pannulla, mutta kyllä jossain paikoissa onnistuu tämäkin kypsyysaste kunnon maillard-reaktion kypsyttämällä reunalla. Hyvä pihvi tämä siltikin oli, mutta annos ei missään nimessä ollut hintansa arvoinen. Ranut olivat ihan jees, valkosipulit + kastike olivat yllättäen vähän pliisuja. Kyllä tästä nälkä lähti, mutta vähän tällaista kunnianhimotonta huoltistasoa.

Sisustus on perinteikkään oloista, loossit toivat sopivan yksityistä fiilistä, vaikka ravintola olikin ihan täyteen tuupatttu. Mielellään täällä istuskeli syömässä kavereiden kanssa.

Asiakaspalvelu oli erittäin sujuvaa ja huolehtivaista. Yhtään ei tarvinnut mitään odotella tai kysellä, kaikki hoitui luistavasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla, kiitos siitä.

Lasten kanssa voisi ihan hyvin käydä lounastamassa, tasaisen turvallinen ravintola niin perheille kuin myös vanhoille sedille. Samasta kerroksesta löytyy myös valvottu lasten leikkialue, eli homma toimii kuin kuin junan vessa.

URL www.parilla.fi
Puhelin 044-4809423
Osoite Tasetie 8, Vantaa

Melt

If at first you don’t succeed, try, try again. Pääsin sitten kuitenkin tänne muutaman yrityksen jälkeen ja voi vitsit miten keväinen keli, ihan mahtavaa ja hienoa ja kaikkee. Vallila siis kutsui jälleen puoleensa ja vääntäydyin taas 72 dösään (tulee sopivasti 11 korvilla mestoille) katsastamaan uudehkoa Melt “New York Eatery” -raflaa. Kävellessäni ravintolaa kohti, tuli mieleen että pitäisi kyllä joskus mennä seikkailemaan Puu-Vallilan kaduille ja kujille. Viimeisestä häröilykerrasta on jo niin paljon aikaa, etten edes kunnolla muista.

A New York state of mind might be achievable here, while munching on a pastrami sandwich and looking at the art hanging on the walls. There are a few classic sandwiches, soup and salad for lunch in this NYC style cafe.

Other cool cafes in Helsinki are Deli Café Maya, Cafe Panik and Cargo.

Eli Nyrok Cityn antimia olisi tarjolla. Tämä käytännössä tarkoittaa delimäisiä leipiä (11,95e – 13,95e), snadimpia leipiä (5,95e – 8,95e), soppaa (9,95e – 11,95e) ja salaattia (10,95e). Pienen pohdinnan jälkeen päädyin Cuban-sämppäriin (12,95e), vaikka Pastramikin (13,95e) kiinnosti.

Tilaus tehdään jännästi lapulla, joka on tarkoitus kiikuttaa tiskille, jossa sitten suoritetaan maksu. Tiskiltä löytyy vesipiste sekä vitriinistä kaikenlaista kahvilameininkiä. Otin kylkeen vielä Americanon kylkeen, kun ajattelin että pitää sitä kahviakin maistaa, eikä ollut vielä tullut päiväkiintiö ihan täyteen.

Kahvi oli jees, tätä tuli sitten hörpittyä, kun odottelin ruokaa. Kyllä tätä aina mieluummin vetää kuin sitä automaattikamaa, vaikka en varsinainen aficionado olekaan. Koskaan en silti ole saanut niin hyvää kahvia kuin ekalla reissulla Roomaan (vuonna 2000), kun aamaisella oli niin silkkisen smoothia pannukahvia että korvat vaan tärisi. Toki nuoruus ja kokemattomuus sekä Rooman maagisuus varmaan vaikuttivat asiaan.

Leipää sai tosiaan hetken venailla, siinä tuli sitten vahdittua kun läheiseen pöytään kannettiin tyhjäksi koverrettuihin leipiin kaadettua kurpitsasoppaa (oli muuten tosi hyvännäköinen setti). Leipä saapui ja listassa lisukkeena mainittu kurkkusalaatti oli vaihtunut maustekurkkuihin, mutta noin muuten annos oli iso ja makoisan näköinen setti.

Leipä oli maittavaa, juuri sopivan rapsakka pinta ja silti pehmeän sitkoinen sisus. Juusto oli sulanut erinomaisen venyväksi ja pieni sinappi sekä maustekurkku leivän välissä toi hyvää lisäsäväystä.

Toki se, että oli sitä maustekurkkua jo siellä leivän välissä teki sen lisämaustekurkun hieman redundantiksi, mutta vetelin minä nekin. Ja tursottelin pöydältä vaihdellen lisäsinappia sekä srirachaa leivälle, molemmat sopivat tähän hienosti.

Lihat olivat hyviä, erityisesti se paahdettu possu oli saanut vähän jotain yrttisyyttä tms mausteisuutta messiin. Tämä oli oikein hyvä ja täyttävä leipä. Mutta oliko tämä sen 13 egen arvoinen lounas? Ei varsinaisesti. Vaikka toki mestassa oli oikein hyvä ja mielenkiintoinen pössis.

Sisustus on hipsterimäisen tyylikäs, on valkoista kaakelia, vanhanaikaista “kerroskäytävä-taulua” jossa menu yms ja hienot lamput jne. Musiikkia olisin kaivannut, mutta toisaalta ympäröivä puheensorina toimi sekin taustaäänenä.

Seinillä oli kiinnostavan oloisia taidepiissejä ja muutenkin fiilis oli jotenkin silleen kivan kansainvälinen ja moderni. Täällä oli kiva istuskella ja varmasti sopii hienosti kavereiden kanssa kahvitteluun.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli soppaa, salaattia ja vegaanista patonkia. Lasten kanssa voisi hyvinkin käydä tapaamassa jonkun frendin kanssa, muutama äiti olikin mestoilla näissä merkeissä. Syöttötuoleja löytyy jne.

URL www.melteatery.fi
Puhelin n/a
Osoite Suvannontie 18, Helsinki