Paniikkihäiriöperjantai puski päälle, mutta safkaa oli silti saatava, kun aamuinen tunnin salisessio painoi hartioita ja aamupalaksi nautittu BCAA-törppö ei nälkää paljon pidellyt. Lyhyt skannaus pitkältä listalta antoi pari epäonnista kohdetta, kuten Sidney’s, joka on lopettanut kesätauon jälkeen lounastamisen, sekä Verna, jossa ei lounaasta enää havaintoa (buu).
Onneksi mieleen juolahti lukijan kommentti Corretto Deli & Cafén tilalle ilmestunut italialainen. Pieni happihyppely ennen ruokailua teki terää, puhelinsoitto ei, joten jotenkin nää tälleen balansoituu. Tai sitten ei.
A very good Italian restaurant in the sleepy streets of Töölö. The risotto I had was excellent, as was the service.
For more Italian restaurants in Helsinki, check out Trattoria Corretto, Rodolfo and Il Trio.
Saapasmaan settiä siis, tänään tarjolla oli (listaa ei näemmä missään sähköisessä kanavassa tarjolla, vaikka Facebook-sivutkin löytyy): Kana-sieni-poro-pasta (12e) sekä pomodoro risotto (12e). Loppuun olisi ollut: Panna cotta + espresso (7,50e). Otin risoton, kun ei jotenkin vieläkään pysty taipumaan lounaalla suoraan noihin sieniannoksiin. Vaikka on se niiden aversio alkanut vuosien varrella vähän hellittämään.
Alkupalaksi on salaattibaari (keitettyjä kaniksia punasipulilla, marinoituja porkkanoita, punajuurta, kurkkua, tomaattia punasipulilla, jäävuorisalaattia, jotain lehtikaalin oloista, munakoisotahnaa ja balsamicovinaigrettea) ja patonkia. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, vesi ja rensselit on pöydässä.
Alkuun nyitty salaatti oli mainio, tuoreet komponentit ja hyvät mausteet jo valmiiksi, joten sen vinaigretten roiskiminen oli ehkä vähän hätävarjelun liioittelua. Varsinkin kun se + joku muu (epäilen lehtikaalia vai mitä se nyt sitten olikaan) onnistui vetäisemään suolatason tappiin.
Jostain lautaselle oli tipahtanut myös pieniä vihreitä chilin siipaleita, jotka paransivat koko hommaa entisestään. Tätä kun veteli lämpimän rapsakan patongin viipaleiden kera, johon olin törkännyt sitä tahnaa, niin kyllä pelitti. Raavin vielä kastikkeen rippeetkin leivällä, kun pääannos saapui eteeni.
Ja hienosti olikin duunattu tämä riisivelli, kaunis asettelu, mikä on tämän kyseisen ruoan kanssa aika haasteellista (tulee mieleen yksi Sasson reissu, missa ryhmän ainoa vegeilijä, neiti J, sai eteensä aika arveluttavan näköisen tomaattirisoton). Kuuma risotto ja snadisti sulanut parmesaani antoivat erittäin täyteläisen suutuntuman. Tekstuurikin oli kohdillaan, tätä pystyi ihan reilusti haarukoimaan, mutta lähti silti vähän valahtamaan.
Tomaatti nousi pintaan erinomaisesti, tässä oli sitä hapokkuutta mitä pyrin peräänkuuluttamaan, olematta kuitenkaan hyökkäävä. Diggailin tästä kovasti vaikka yleensä ei risotto kauheasti puhuttelekaan. Kyllä tällä setillä mentiin ihan kärkikahinoihin Stadin italialaisista rafloista, mielestäni ehkä jopa aavistuksen tiukempaa settiä kuin itse Rodolfossa.
Sisutus ja tunnelma noin muutenkin tuki tätä lounaskokemusta, taustalla soi rauhallinen italialainen ääniraita, kokkikin keittiöstä heitti terkut italiaksi ja aavistuksen kitchimäinen sisustus toi mieleen Rooman kulmakuppilat. Asiakaspalvelu oli välittömän ystävällistä ja sujuvaa, täällä oli ilo asioida. Kasvissyöjälle oli ainakin tänään risottoa, muista päivistä en osaa sanoa. Lasten kanssa voisi ihan hyvin piipahtaa mestoille, tilaa on jne.
Ps. Puhoksessa on huomenna jotkut räpäytykset, joiden jatkoilla on “venäläistä teknoa”. Kuullostaa aika mielenkiintoiselta setiltä, tosin tosta kohtaa kaupunkia tulee fläsärimäisesti mieleen se East Side -raflassa tapahtunut Matti Nykäsen keikka, missä syntyi joukkotappelu. Tosin tästä on toki aikaa jo jonkun verran, musta tota koko kuppilaakaan ei enää ole. Mihinköhän ne vei sen tykin sieltä sisältä?
Fetching directions......
