Robottisushii!! Woo! Raise your hands in the air, like you don’t care! \o/ Mutta siis joo, keli oli kamala ja motivoi pysymään piilossa, joten vetäsin takin niskaan ja hyppäsin metroon. Lumipeitteiset maastot jäivät ikkunoiden taakse, kun juna kiiti kohti idän ihmettä, uutta punaista kuutiota, Eastonin euforista avajaispäivää.
Ei itseasiassa ollut koko Eastonista hajuakaan ennen metromatkaa, oli tarkoitus mennä Naab-ravintolaan vetämään persialaisia juttuja, mutta kun googlailin itsarin rafloja noin yleisemmin, niin törmäsin kauppakeskuksen laajennukseen.
Tai no tekniseltä kannalta tämä lienee “eri” ostoskeskus, mutta jos sinne tunnelia ja siltaa pitkin kävellään itiksen käytäviltä, niin kyllä se ainakin minulle näyttäytyy samalta, vaikka kuinka brändäisi suuntaan ja toiseen.
Mutta mä oonkin vaan tällanen yksinkertainen mies, joka löysi Villa Nepal -nimisen raflan selaimella ja päätti mennä sinne. Paitsi että se olikin keskeneräinen ja sen lisäksi, robottisushi!12
A sushibar with a conveyor belt and an all you can eat lunch offer. Just sit down, grap all the plates you can handle and go for it, I won’t judge. The sushi was ok, nothing spectacular, but there are also various warm dishes making the rounds.
Other restaurants in Itäkeskus are Orchid, Kirkuk and Newroz.
Katse siis harhautui liikkuvaan esineeseen – kuten usein tapahtuu – ja havaitsin sushilautasten tekevän rundia ravintolan keskellä. No eihän sellaista propellipää pysty ohittamaan, joten maksoin kassalle (10e avajaistarjous, 12,90e normihinta) ja istuin alas hihnan viereen. Avajaismeininkiin (ekat sata) kuului vielä lasi puolikuivaa kuoharia ja löytyi tuolta vielä jätskiä sekä teetä/kahvia loppuunkin.
Hihnoja oli kaksi, yläkerrassa meni lämpimiä safkoja lampun alla ja alakerta oli täynnä viileämpiä juttuja. Sushihihnalla liikkui nigireitä (sake, liekitetty lohi, tamago, avokado, paahtopaisti tms, jne), makeja (kappa, sake, california roll -henkisiä, surimi, futomaki), salaattia, jotain chilistä äyriäissalaattia ja sen sellaisia.
Yläkerrasta löytyi fritattuja juttuja (kanaa/possua, katkiksia, kevätkääryleitä yms), paistettua nuudelia, paistettua kanaa sipulilla ja muuta tämän tyyppistä kamaa. Eli vaihtoehtoja löytyi ja ajan mittaan (istuin jonkun 20 minsaa) näytti tulevan uudenkaltaisia juttuja tarjolle.
“Wasabia” ja garia löytyi sivupöydältä teen/kahvin vierestä. Sushit olivat ihan ook, sellaista kohtuullista keskitasoa jos vertaa muihin sushibuffetteihin. Riisiä oli snadisti liikaa ja se oli myös liian tiukkaan pakattu. Mutta kala oli jees (ei se ihan eka lautanen tosin, oli ehkä kiertänyt jo pari kiekkaa).
Paistetut udon-nuudelit olivat maittavia, kuten myös paistettu kana kevätsipulilla. Fritit olivat enemmän hit-or-miss, eka paistettu kana/possu oli niin kuivaa, ettei siitä oikein ottanut selvää, että mitä sen rapsakan leivityksen alle oli piilotettu, mutta sitten taas katkikset oli ok.
Kastiketta nämä olisivat kaivanneet kovastikin, nyt oli aika kuivakkaa menoa. Ymmärrän toki, ettei siihen hihnalle kannata mitään kovin nestemäistä pistää pyörimään, mutta ehkä noihin pöytiin voisi jonkun sweetchili-soossipullon pistää sen soijapullon kaveriksi?
Loppuun heitetty äyriäissalaatti sisälsi pienen chilipuraisun, mutta muuten oli melko pliisun makuinen. Kyllä tätä söi ja nälkä lähti, mutta poislukien se uutuuden viehätys tuollaisen koneen vieressä istumisesta ja lautasten “varastamisesta” hinalta oman henkilökohtaisen luukun läpi, niin aika tällaista ostoskeskuksen food court -meininkiä tämä kuitenkin oli. Ja ei siinä mitään, ostoskeskuksen käytävällähän tässä kuitenkin ollaan.
Sisustus on funktionaalinen, liukuhihnan vieressä on rajoitetusti pöytiä ja jos niihin ei pääse, niin kokemuksesta katoaa ehkä suurin jännitysmomentti. Ravintolatilan molemmilla puolilla on lisää raflaa (Panda King ja Classic American Diner) ja joka puolella pörisee sen verran ihmistä, ettei tässä kauhean rauhallista pääse olemaan. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista, tyhjät lautaset blokattiin tehokkaasti. Lasten kanssa voisi olla vitsikästä tulla, luulen, että hekin diggalisivat tuosta hihnasta.
Ps. Oli muuten aika paljon lössiä liikkeellä, vanhan sittarin yli menevällä sillalla pistettiin kauppaan kulkevan puolen jono hetkeksi paussille, kun tila oli jo täynnä.
Kitymarketin (noin niinku turkulaisittain lausuttuna) kassajonot olivat eeppisiä, paluumuuttajat käytävän toisella puolella mutisivat jotain kahden tunnin jonoista.
Onneksi rafloihin oli vähän hillitympää ryysistä, vaikka oli nekin aika hyvin täytettyjä. Mutta kauppa se on joka kannattaa, porukkaahan täällä itärajalla piisaa ja ei ihme, että ovat tällaisenkin lisähässäkän tänne rakentaneet.
Pps. Äkkiä! Mikä olisi paras lomakohde? Whisk(e)y Island!
| URL | www.facebook.com/wasabisushieaston |
| Puhelin | 050-0184606 |
| Osoite | Kauppakartanonkatu 3, Helsinki |
