Café Ursula

Jälleen torjantai ja oltiin R:n kanssa liikenteessä. Sopivat kohteet alkaa olla kiven alla, mutta Kaivarin Café Ursula tarjosi listan mukaan myös vegeilymeininkiä, joten päädyin siihen pienen pohdiskelun jälkeen. Karautettiin rantaan poikkelehdittiin raflan terassin työmaan läpi kohti sisätiloja, piiloon meren pauhulta.

A cafe with a view, this gem on the seaside is a wonderful place to stop over for a coffee and bite to eat. The lunch was not too spectacular, but the view made up for it.

Other interesting cafes in Helsinki are Café Daja, Cafe Huvila and Cafelito.

Tarjolla on lounaaksi deli-salaatti (10,50e), soppaa (9,70e) tai kaksi lautasannosta (11e). Tänään tarjolla oli: Hernaria ja pannaria, kasvis-härkäpapulasagne sekä paistetut muikut muussilla ja tillivoilla.

Lounaaseen kuuluu pieni kulho salaattibaarista (salaattisekoitus-retiisi-vesimeloni-salaatti, kirsikkatomaatteja ja marinoituja oliiveja) sekä leipää (saaristolais, vaaleaa + margista), loppuun on kahvia /(valmiiksi haudutettua) teetä.

Mulle tuli lasagne ja R:lle muikut. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, josta löytyy myös aseet yms. Vesi tulee hanasta, josta saa myös vissyä.

Alkuun vedetty salaatti oli jees, retiisi antoi rapsakkuutta ja oliivit olivat tymäkän suolaisen ryppyisiä. R. ei digannut niistä vesimeloneista (limaisia), mutta itse en edes rekisteröinyt niitä. Saaristolaisleipä oli ook.

Pääruokana ollut lasagne olisi voinut olla kuumempaakin (tuli kassan vierestä lämpöhauteesta annosteltuna lautaselle) ja sama vika vaivasi myös muikkuja.

Lasagnen maku oli aivan liian pliisu omaan makuun, mutta vesipisteen vieressä oli srirachaa (valkosipulista joutsenmerkkiä), jolla sai vähän väännettyä nuppia kaakompaan.

Juustoa oli ihan kivasti ja kokonaisuus oli pysynyt haarukoitavana sekä mukavan mehukkaana. Kyllä tätä söi, eikä tällä kertaa kasvis tarkoittanut sieniä, mikä sopi itselleni.

Se härkis tms mitä tässä oli, oli tekstuurin puolesta ok, mutta koko annos olisi kaivannut isommin vähän kaikkea.

Muikut maistuivat kohtuu hyville, mutta rapsakkuus oli tiessään ja haalea lämpötila ei kauheasti jeesannut.

Muussi oli liian vetistä, muuten kohtuullisesti maustettua ja tillivoi toi lisäpisteitä muuten aika kunnianhimottomaan annokseen.

Ruoka edusti tällaista keskitaso- kategoriaa, suomalaisilla viboilla. Mutta tänne tullaankin selvästi tämän maiseman takia, joka olikin erinomainen backdrop lounaalle.

Sisustus on linjakas ja siisti, ihmisiä vilisevän ravintolan pöydät blokattiin tehokkaasti ja olipa muutama kiintoisa sisustuselementtikin saatu rehattua paikalle.

Noin muuten tässä oli ikkunoilla maksimoitu se suurin vetonaula, eli avomeri, joka olikin kaunis elementti tuulen tuomine vaahtopäineen.

Isot bonuspisteet siitä, sekä upean kauniista ympäröivästä Kaivopuistosta, nämä aspektit tekivät mestasta kulinaarista tasoaan kiinnnostavamman. Täällä kannattaa ehdottomasti käydä särppimässä sumpit ja vaikka croque monsieurit.

Ps. Palace on tulossa 22.11., todella mielenkiintoista nähdä lopputulos. Ja Aromi-lehdessä löytyy pari muutakin kiintoisaa juttua, niin syntisistä ravintolatyöntekijöistä kuin tulossa olevasta Döner Citystäkin.

URL www.ursula.fi
Puhelin 09-652817
Osoite Ehrenströmintie 3, Helsinki

Bistro Manu

HAA! Oli ihan pakko mennä tähän Sevillan tilalle joku aika sitten avattuun Hotelli Presidentin ravintolaan, kun eilen tuli pikatsekattua Rautatieaseman viereinen Manu.

Ei edelleenkään tullut manulle illallista (heh heh, never gets old), mutta jälleen lankesi lounas lautaselle.

A recently renovated hotel restaurant, the food was pretty good and the service smooth as a peach.

Other hotel restaurants in Helsinki are Kämp, Krog Roba and Marski.

Kyseessä on kohtuullisen yhteismitallinen tarjooma sen toisen Manun kanssa, eli lautasannoksia, salaattibaari ja loppuun kahvia yms. Mutta täällä ei ole jälkkäriä (tai no oli siellä Fazerin sinisiä karkkeja, voi olla että oli jotain muutakin), vaan alkuun myös soppaa (jonka saa salaatin kanssa erikseen).

Tänään listalta löytyi: Hunajainen säräjuureskeitto (10,30e), valkosipulinen katkarapupata (12e), oskarinleike bearnaisemajoneesilla (14e) sekä bistron salaatti goudajuustolla ja päärynällä (12e).

Salaattibaarissa oli: salaattisekoitus, kirsikkatomaattia, kurkkua, (värjättyjä) mustia oliiveja, paprika-herne-pastasalaattia, kurkku-ananas-kaaliraastetta, jotain ihme crumble-henkistä systeemiä (#laputoiskiva), leipää (pari vaaleaa, ehkä jotain saaristolaisleipää, tuli niin myöhään ettei ehtinyt) + voita/tuorejuustolevitettä, kastiketta sekä siemeniä modaukseen. Itse otin tuon katkarapupadan, kun se kuullosti lämpimältä ja jotenkin sopivan kasarilta.

Alkuun nykäisty soppa oli ihan jees, tuhti tekstuuri ja pyöreä maku. Itse olisin ehkä vähän happoa kaivannut mukaan, mutta meni näinkin, kivasti lämmitti sielua tälleen alkuun. Leivät olivat sellaista perus markettitasoa.

Salaatti oli parempi kuin oletin, pastasalaatissa oli freesin kirpsakka kastike ja raastesalaattikin oli muikeasti maustettua. Noin muuten mentiin melko perinteisellä linjalla. Mutta siis ihan positiivinen aloitus, maistuvampi kuin eilinen.

Pääruoan kohdalla sitten meno lässähtikin, tämä oli tällainen tomaattinen riisisötkötys, jossa hiilarit hallitsivat lautasta.

Toisaalta se hapokas tomaattisuus toi annokseen sopivaa terää ja ne katkiksetkin oli onnistuttu pitämään sopivan kypsyisinä.

Mutta liian mättöä ja makuprofiililtaan yksioikoinen annos, varsinkin tämän kokoisena. Menisi ehkä jonain snadimpana väliruokana paremmin. Nyt jäi aika iso osa lautaselle nököttämään, kun porhalsin Pressan portaita pitkin kohti kylmiä katuja.

Sisustus on modernisoitu onnistuneesti, tässä oli oikein ilo istuskella, asiakaspaikkojakin oli erityylisiä tarjolla, mikä miellyttää aina silmää.

Avokeittiössä hääräävät kokit toivat tarkasteltavaa ruokailun ohessa. Asiakaspalvelu oli tasokasta, homma skulas mahtavasti ja mitään ei tarvinnut odotella turhaan.

Mutta ne laput voisi tosiaan duunata sinne salaattibaariin sekä ehkä esitellä hieman annoksia proaktiivisesti tilauksen yhteydessä.

Lisäpisteitä lasten leikkinurkkauksesta, joka sijaitsi sopivan lähellä raflaa.

Pop quiz, hot shot: Mikä muu (muka) kuin Whisk(e)y Island olisi ihan paras lomakohde?

Vastaus: Omatoimiloma Pohjois-Koreassa!

O RLY?

I got em mad MS Paint skillz.

Pps. Sorry (I’m not sorry).

URL www.raflaamo.fi/fi/helsinki/bistro-manu
Puhelin 020-1234608
Osoite Eteläinen rautatiekatu 4, Helsinki

Manu

Ei tullut manulle illallista, mutta lounasta sain kuitenkin täältä Aalto-rakennusten tuulitunnelista. Hienoinen auringonpaiste ei juurikaan lämmittänyt, kun Siperian sydämentön viima iski luihin ja ytimiin kuin miljoona volttia. Kyseessä on siis Nom-ravintolan tilalle ilmestynyt, ilmeisesti Bastiksen perustajien työmaaruokala lähellä istuville konsulenteille ja it-jepeille.

A John Doe restaurant with a fairly standard workplace cafe offering in a clean, nondescript environment.

Other such restaurants are Kampin Huippu, Pääposti and Puro.

Lounas (10,30e) täällä tarkoittaa Wanhan (Tanssi)Kellarin kaltaista linjastoa, eli lämmin safka tulee luukusta ja sitten on salaattibaari + leivät ja jälkkäri + kahvit. Tänään oli tarjolla: Diableleike, kinkku-zuccinipasta tai punajuuripihvit.

Salaattibaarissa oli: Salaattisekoitus, majoneesi-makaronisötkötys, pariisinperunasalaatti, tomaattia, punajuurta, (värjättyjä) mustia oliiveja, jalopenoviipaleita, saaristolaisleipää, sämpylöitä sekä voinappeja. Itselle osui tuo diableleike.

Alkuun nykäisty salaatti oli vähän väsynyt setti, tuoretta salaattia, mutta se majoneesisötkötys sai jollain tavalla aikaan fläsärit kouluruokailusta. Ja ei silleen hyvällä tavalla (onko niitä?). Perunasalaattikin oli hieman heikompi esitys, ne pariisinperunat olivat aika kovanpuoleisia ja muutenkin maustaminen oli jäänyt melko vähäiseksi. Lisäpisteitä voinapeista, näitä näkee nykyään (onneksi) harvemmin.

Pääruoka oli semijees, pihvi aavistuksen ehkä kuivakkaampaa kuin olisi toivonut, mutta kermaisen täyteläinen kastike paikkasi tätä ihan hyvin. Kermaperunat oli kohokohta kaikessa pippurisuudessaan, suola oli hyvä koko annoksessa.

Mutta ne veget oli onnistuttu höyryttämään masentavan pehmeäksi, tässä tuli taas vähän joku huoltsikka mieleen. Kokonaisuutena tämä oli tällainen about keskitason linjasto, muutamalla hudilla.

Jälkkäriksi oli joko marjakiisseliä tai -rahkaa. Rahka oli ook.

Sisustus on siisti, hieman jotenkin hotellin aulabaarin oloinen tms, mutta upean valoisa ja korkea tila tekee ihmeitä. Ulkona maisemana toimii keskuskirjaston työmaa ja ohi lipuva bussiliikenne.

Asiakaspalvelu rajoittui rahastukseen, ehkä tässä olisi voinut jotain mainita mahdolliselle uudelle tulijalle vaikka lounaan olomuodosta, nyt meni enemmän tälleen arvauksella eteenpäin, kun ei lappujakaan (#laputoiskiva) ollut missään.

URL www.ravintolamanu.com
Puhelin 040-1504335
Osoite Töölönlahdenkatu 3, Helsinki