Saigon House Cafe

Elämästä on tullut ihmeellistä ramppaamista paikasta toiseen ja jotenkin oli tosi vaikea taas saada itsestään aamulla irti mitään liian lyhyiden yöunien jne jälkimainingeissa. Mutta hammasta purren menin vääntämään rautaa salille, mutta juoksemisen jätin sikseen. Jotenkin tällaisessa välitilassa toimiminen ei pelitä, pitää tehdä asialle jotain.

Noin muuten päivä oli onneksi täynnä pieniä ja suurempia onnistumisia, tunkkaaminen onnistui mahtavasti ja näin ollen halusin käydä pikalounaalla. Joku hetki sitten olin bongannut ilmeisesti Buongiorno Cafen tilalle ilmestyneen Saigon House -kahvilan ja vietnamilainen safka kuullosti mielentilaan sopivalta.

A wonderful Vietnamese restaurant close to the fabled Corona Bar, the bún riêu I had was truly delicious, as was the home made chili sauce.

Other Vietnamese restaurants in Helsinki are No. 5 Coffee, Vibami and Ônam.

Tarjolla on niin täytettyjä leipiä, riisiruokia, kuin myös soppia. Mutta ei phở’ta vaan jännittävämmän kuuloisia vaihtoehtoja. Kuten bún riêu (10,50e), jossa on lihaa ja katkiksia lihapullan muodossa. Tai luulen ainakin, että tilasin tuon. Näiden lisäksi löytyy myös vegaanisia vaihtoehtoja ja kaupan nuori neiti kertoi, että he tekevät itse tofunsa. Sekin olisi ihan kiinnostava vaihtoehto, mutta nyt mentiin lihaisalla nuudelikeitolla.

Kulho saapui melko nopeasti ja oli taas melkoinen sammio höyryävän kuumaa meininkiä. En tiedä, että onko näillä keleillä tällaisen kuuman ja tulisen keiton vetäminen ihan järkevintä, mutta toisaalta en mä kyllä ole myöskään pukeutunut mitenkään erityisesn kesäisesti, että antaa mennä vaan. Liemi oli todella hyvää, jotenkin jännä yhdistelmä kevyttä, mutta silti syvän makuista ja jollain sellaisella twistillä, mitä en osaa kuvata (raikas, kirpsakka? tomaattinen?) mutta joka toi erityisen hyvän mielen.

Nuudeleita oli sopivasti muihin komponentteihin nähden ja ne olivat juuri sopivan kypsyisiä ja miellyttävän täyttäviä. Tästä ei jäänyt nälkä, mutta maku oli sellainen, että vedin väkisin ihan viimeiseen pisaraan asti. Tuoreita yrttejä löytyi kiitettävästi, kuten myös rouskuvia vegejä sekä maittavia protskubiittejä. Ja vaikka keitto olikin hurmaavan herkullinen, niin sitten kun aloin lapata lusikkaan sitä kotitekoista chilisoossia, niin homma lähti ihan käsistä. Aivan ihanan hedelmäinen ja rehevän raikas sörsseli, joka nosti sopan uusiin ulottuvuuksiin.

Meitsi rakastui tähän kulhoon ihan täysiä, vaikka olenkin jo ohi siitä phởn aiheuttamasta alkuhuumasta. Ja siis tämähän oli leimallisesti erilainen kuin ne omalla tavallaan upeat sopat mitä olen hörppinyt pitkin kaupunkia. Teki heti mieli mennä uudestaan safkaamaan tänne, suosittelen ehdottomasti testaamaan, jos tämän kaltainen safka kiinnostaa.

Sisustus on erikoinen kombinaatio kirpparilta rehattua rokokoo-kalustusta, selkeän skandinaavisia linjoja ja leikekirjamaista lippulappusta. Ikkunan edessä oli mukava ryystää keittoa samalla kun tarkkailin lappujen lomasta ulkona kulkevia kesäisiä ihmisiä ja kaavin chilin viimeisiä rippeitä ahnaaseen kitaani.

Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä ja proaktiivista, annoksenkin valitsin suosituksesta ja monta kertaa neito kävi kertomassa miten safkat on aitoa vietnamilaista (ehkä vähän vähemmän stydejä, mutta silti) ja tosiaan siitä että tekevät itse tofua jne. Kasvissyöjälle oli kaikenlaista kiinnostavaa, kannattaa käydä tsekkaamassa. Lastenkin kanssa varmaan mahtuisi, tosin makumaailma saattaa olla hieman jyrkkää ihan pienimmille.

URL saigon-house-cafe.business.site
Puhelin 040-6652036
Osoite Eerikinkatu 9, Helsinki

Moko

Alkuviikko meni karkkitehtuurin parissa, mutta nyt taas vanhoilla metsästysmailla ja koska oli sovittuna lounastreffit Sörkän suuntaan, niin huitelin menemään kohti Moko markettia johon tällit oli sovittu. Siellähän on vaikka kuinka kaunis ilma ja vaikka kävelinkin Suvilahden käsittämättömän hässäkän ohi, niin kovin oli kesäisen oloista.

Itse raflassa tuli jaariteltua oikein kunnolla yrittämisen kommervenkeistä, kun vastapuolella istui tuoreesti itsenäistynyt miekkonen. Kyseisestä aiheesta olisi paljonkin sanottavaa, mutta jätetään ne vuodatukset johonkin toiseen kertaan ja ehkä muille foorumeille. Nyt on liian aurinkoista sille itkuvirrelle.

A cafe inside a shop, the lunch has a hotchpotch of a menu, with tortillas, soup, salad and pasta/risotto on offer. The tortillas I had were good enough, although I would have liked the chimichurri to have some heat.

Other places where you can eat inside a store are Wild, Rulla and Phở Corner.

Tänään lounaaksi oli tarjolla (lista löytyy Facebookista): Viikon tortilla eli Chimichurrikanaa coleslaw+ranskankermaa+juustokastiketta / kasvisversio paahdetuilla kikherneillä (11,90e), Mokon jauheliha-kaalikeittoa (8,90e), kermaista kurpitsapastaa (11,50e) sekä salaattia (7,90e / 10,50e iso). Otin tortillan, kaveri otti sopan. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, vierestä löytyy vesipiste ja leipää (focacciaa sekä tummaa leipää + voita).

Alkuun nakerrettu focaccia oli ihan jees, rasvaista ja pullamaista. Mutta miksi näille oli alustaksi vain paperipusseja?

Pääruoka tuli melko nopeasti ja kaksi lettua oli täytetty kevyehköillä sisuksilla. Kana oli yllättäen melko nahka-heavy, omiin palasiin oli ainakin onnistuttu ripustamaan melko pitkät palaset ihoa. Valitettavasti se mitä tässä oli, ei ollut rapsakkaa, mikä on se primääri syy – rasvan lisäksi – miksi tätä osaa elukasta haluaisi nakerrella.

Chimichurri oli sekin lähinnä yrttihaketta ilman sen suurempia makuelämyksiä, mutta kermaviili toi täyteläisyyttä maukkaan juustokastikkeen kaverina ja coleslaw antoi vähän happoa sekä rouskuvuutta messiin. Kyllä tätä söi ja oli sopivan kevyt lounaaksi. Jauhelihasoppa oli kuulemma hyvää, kaali oli saatu maittavasti integroitua osaksi kokonaisuutta.

Sisustus oli mielenkiintoinen yhdistelmä koriste-esineitä myyvää kauppaa ja osittain kirpparihenkisillä huonekaluilla kalustettua kahvilaa. Homma skulas aika kivasti, isojen ikkunoiden ääressä oli mukava turista ja syöpötellä. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli kaikenlaista.

Ps. Roslund lopettaa Hietsun hallissa ja tilalle tulee Fafa’sin porukoiden “Bursa”. Edelleen Roslundin lihalla tehtyjä burgereita, joita saa alkuperäisinäkin vielä Teurastamon Portti -ravintolasta.

Pps. Cooperin testissä tuli vedettyä 2550m, mikä oli ihan jees, mutta parannettavaa on. Toinen kaveri pitää vielä juosta ohi, tänään tulikin vedettyä aika jees setti hikimatolla. Flunssakin alkaa pikkuhiljaa olla voitettu.

URL www.moko.fi
Puhelin 045-1446225
Osoite Vilhonvuorenkatu 11, Helsinki

Hampton Bay

Haa! Täällä oli sittenkin lounasta! Vappuna avattu, Shubha Kamanan tilalle remontoitu, merellinen ravintola jota kipparoi herra Syrjänen. Itsellä pukkaa kevätflunssaa, joten olin jo lampsimassa pikku pikaiselle Stockmannin Comptoir Farougeen, mutta sitten jostain syystä aloin valoissa odotellessa tsekkaamaan tämän sivuja.

Varmaan joku piilevä tarkkaavaisuushäiriö, kun ei pysty minuuttia venaamaan kadun ylitystä ilman että alkaa häröilemään. Kaikesta sairauden aiheuttamasta väsymyksestä huolimatta lähdin lampsimaan kohti Hietsun hallia, johtui varmaan osittain siitä Finnrexinistä, minkä heitin huiviin hetki ennen lähtöä.

A nautically themed restaurant next to the dockyards. The salmon soup I had was tasty, but did not blow me out of the water.

Other watery eateries close by are Merimakasiini, Hieta and Salve (which has moved across the street).

Tänään tarjolla oli: Syrjäsen lohikeitto (13e), kvinoa-portobellosalaatti (14e) sekä Hampton burger (17e). Lounaaseen kuuluu vesi ja pussillinen leipää. Otin sopan, kun ei toudellakaan tehnyt mieli sieni-kvinoa(blech)sötkötystä ja bursat on niin nähty. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, vesi ja vermeet löytyvät kassan vierestä.

Alkuun piti murtaa leipää, jonka kaveriksi tuli iso nappi merisuolalla peiteltyä voita. Tumma – hieman saaristolaisleivän oloinen – kannikka maistui makean herkulliselle ja toinen pala pitikin säästää sen kalan kanssa nautittavaksi.

Vaalea oliivileipä oli aika jees, ehkä vähän turhan pullaa omaan makuun, mutta maku kohdillaan ja runsaalla voilla päällystettynä pelitti sekin. Harmi ettei saanut tähän hintaan mitään raikasta salaattia.

Soppa oli sopivan kokoinen lounaalle, tällainen isohko kippo, tosin häviää kaikille ramen/phở-mestoille kokonsa puolesta. Liemi oli maittavaa, sellaista täyteläistä ja reilusti suolattua, ehkä snadisti rasvaiseen kallellaan, mutta kerranhan täällä vaan eletään.

Perunat olivat aika hyvässä kypsyydessä, pari oli jäänyt ihan aavistuksen ali, mutta pääosin sellaisia kermaisen pehmeitä palasia. Lohi oli jännästi saanut kaverikseen savukalaa (sekin lohta vai kirjolohta?) joka toi pientä kikkaa makumaailmaan, tosin tämä kikka kuutonen oli nähty jo Tin Tin Tangossa.

Savukala oli myös reilun suolaista, mitä kommentoi myös rouva R, joka sattui olemaan samaan aikaan lounastamassa. Oltiinkin hänet tavattu R:n kanssa taannoisilla pikkuväen kutsuilla, joten hassu nähdä nyt eri kontekstissa. Oli tämä ihan kokemisen arvoinen lounas, joskin ehkä hintsun hintava toteutukseensa verrattuna. Parempi soppa silti kuin siellä Töölössä, mutta ei mainittavasti.

Sisustus on uutuuttaan kiiltävä ja raikkaan merellinen tunnelmaltaan. Ulkona on houkutteleva terassi (vai kaksi?) ja voisin kuvitella paikan toimivan kivasti vaikkapa kahvittelutuokion kohteena kauniin kesäpäivän lomassa. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä.

Kasvissyöjälle on joka päivä joku vaihtoehto, tosin tänään se ei puhutellut itseäni laisinkaan. Listaa ei näemmä löydy vielä webastosta, mikä oli yllättävää. Lasten kanssa mahtuu ja voisi ehkä vetästä jotkut sämpylät tms. Mutta on tämä enemmän tälleen aikuiseen makuun suunnattu mesta.

Ps. St. George’s on avautunut ja ehkä myös sen raflat? Pitää käydä tsekkaamassa.

URL www.hamptonbay.fi
Puhelin 044-7530895
Osoite Hietalahdenranta 6, Helsinki