Tag: salaatti

Comptoir Farouge

Dodih. Tänään pääsin taas juoksemisen makuun ja sain nakutettua sen normi 5 1/2 kilsaa mittariin, sekä vähän lihaskuntoa päälle. Homma alkaa skulaa jo konttorillakin, pieniä voittoja saavutettu ja omat post it lapulle kasatut tehtävälistat alkavat näyttää jo aavistuksen inhimillisemmiltä. Loppukuu pitää vielä paahtaa sata lasissa, mutta ehkä sitten pääsisi hieman pienemmillä tunneilla. Tuntunut kyllä ihan kummalliselta ne päivät, jolloin tulee tehtyä vaan se kahdeksan tuntia, ihan kuin ei olisi ollut töissä ollenkaan.

Kai siihenkin tottuu? R tuli lounaalle, joten piti kehitellä jotain siihen aikatauluun jne sopivaa ja nappasin alati hupenevalta listalta Comptoir Farougen, kun oletin, ettei siellä ole niin nokonuukaa tuon ajoituksen yms osalta. Ovelasti kävin kuitenkin vetämässä salakuvat aamupäivän aikana, ettei siitä tulisi turhaa stressiä. Kyseessähän on upean Farougen (ja Vivo’sin ja Cafe Rougen) taustajoukkojen deli-henkinen kiska Stockmannin souqissa.

Lebanese treats at this deli style restaurant in the Stockmann food court.

Other restaurants in Stockmann are Biáng!, Ooh La Laa and Joe & The Juice.

Tarjolla on libanonilaisia herkkuja, eli mezejä ja niistä koostettuja lautasannoksia sekä salaatteja. Listalta löytyy mm.: Pita-leipä falafelilla/halloumilla/kanalla (8,50e/8,90e/8,90e), pasteijoita (2,20e kpl / 12e 6kpl), leipä + salaatti (10,40e), päivän keitto + leipä (7,90e) sekä kana/kafta lautanen (13,50e).

R nappasi halloumi-salaatin ja minä kafta-lautasen. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa, safka tuli pöytään. Vedet ja rensselit löytyvät tiskin päädystä.

Kauniille lautaselle kasattu annos tule melko nopeasti ja piti sisällään värikkään setin juttuja. Hummus oli hyvää, kuten myös sopivasti valkosipulia saanut aioli. Tahini oli sekin jees, eli tahnat toimivat. Uusista perunoista väsätty lisuke pelasi, mutta vihreä salaatti sen tabulin (tabouleh yms) sivussa tuntui hieman redundantilta.

Lammaslihapullat olivat hyvin maustettuja (jotain jouluista maustetta näissä tuntui olevan, ehkä kanelia?), mutta tekstuuri oli aivan liian jämäkkä, näitä joutui ihan tosissaan työstämään veitsellä, että sai nakerrettua biittejä irti. Ihan kuin joku olisi vihaisesti (vihapullia? #sorrynotsorry) puristanut näitä kasaan. Kokonaisuutena annos kuitenkin toimi melko hyvin, tahnat pelastivat päivän, joskin parempiakin on maistettu. Salaattien kastikkeet jäivät hieman pliisuiksi minunkin annoksessa.

R:llä taasen oli pääosin sitä salaattia ja näissäkin oli maku vähän liian hentoa hänelle. Halloumi oli melko hyvin paistettua, tosin itse yleensä vedän ronskimman pinnan pannulla, että tulee vähän tekstuuria mukaan. Hänellä tahnoja oli vain yksi (hummus) ja näin ollen annos oli kuulemma vähän yksitoikkoinen.

Onneksi pääsi sentään minulta lokittamaan lisämeininkejä. Itse rankkaisin tämän jokseenkin saman tasoiseksi kuin Ooh La Laan, eli ook tällaiseksi kevyeksi pikalounaaksi, mutta ei mitään kovin erikoista makumaailman osalta. Jos vertaa esim. Kilimin lounaaseen, joka edustaa (täältä kaukaa katsottuna) jokseenkin samanhenkistä tavaraa, niin ei päässyt ollenkaan samalle levelille.

Sisustus on uutuuttaan kiiltävä ja vähän erillään muista ruokailumestoista, niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tässä on onnistuttu tavoittamaan vähän sellaista lähi-idän henkeä, vaikka toki tavaratalon käytävällä ollaankin. Sinänsä tämä sopii nykyiseen Stokkan basaari-meininkiin jopa paremmin kuin esim. Espresso House. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle oli kaikenlaista tarjolla. Lasten kanssa voisi tännekin teoriassa piipahtaa, mutta jotenkin luulen, että kasi kerroksen meiningit pelittäisivät paremmin skidien kanssa.

Ps. Taste Of Helsinki -festareiden ruokalistat ovat tulleet, tuolla pitäisi ehtiä kyllä käymään. Itseäni kiinnostaa eniten Sky, Wino, Nolla ja Esperanto, kun en ole niissä vielä päässyt syömään.

Pps. Kansallismuseon raflaan on tulossa Sasu Laukkosen pop up.

URL www.comptoirfarouge.fi
Puhelin 050-3369854
Osoite Aleksanterinkatu 52, Helsinki

Saigon House Cafe

Elämästä on tullut ihmeellistä ramppaamista paikasta toiseen ja jotenkin oli tosi vaikea taas saada itsestään aamulla irti mitään liian lyhyiden yöunien jne jälkimainingeissa. Mutta hammasta purren menin vääntämään rautaa salille, mutta juoksemisen jätin sikseen. Jotenkin tällaisessa välitilassa toimiminen ei pelitä, pitää tehdä asialle jotain.

Noin muuten päivä oli onneksi täynnä pieniä ja suurempia onnistumisia, tunkkaaminen onnistui mahtavasti ja näin ollen halusin käydä pikalounaalla. Joku hetki sitten olin bongannut ilmeisesti Buongiorno Cafen tilalle ilmestyneen Saigon House -kahvilan ja vietnamilainen safka kuullosti mielentilaan sopivalta.

A wonderful Vietnamese restaurant close to the fabled Corona Bar, the bún riêu I had was truly delicious, as was the home made chili sauce.

Other Vietnamese restaurants in Helsinki are No. 5 Coffee, Vibami and Ônam.

Tarjolla on niin täytettyjä leipiä, riisiruokia, kuin myös soppia. Mutta ei phở’ta vaan jännittävämmän kuuloisia vaihtoehtoja. Kuten bún riêu (10,50e), jossa on lihaa ja katkiksia lihapullan muodossa. Tai luulen ainakin, että tilasin tuon. Näiden lisäksi löytyy myös vegaanisia vaihtoehtoja ja kaupan nuori neiti kertoi, että he tekevät itse tofunsa. Sekin olisi ihan kiinnostava vaihtoehto, mutta nyt mentiin lihaisalla nuudelikeitolla.

Kulho saapui melko nopeasti ja oli taas melkoinen sammio höyryävän kuumaa meininkiä. En tiedä, että onko näillä keleillä tällaisen kuuman ja tulisen keiton vetäminen ihan järkevintä, mutta toisaalta en mä kyllä ole myöskään pukeutunut mitenkään erityisesn kesäisesti, että antaa mennä vaan. Liemi oli todella hyvää, jotenkin jännä yhdistelmä kevyttä, mutta silti syvän makuista ja jollain sellaisella twistillä, mitä en osaa kuvata (raikas, kirpsakka? tomaattinen?) mutta joka toi erityisen hyvän mielen.

Nuudeleita oli sopivasti muihin komponentteihin nähden ja ne olivat juuri sopivan kypsyisiä ja miellyttävän täyttäviä. Tästä ei jäänyt nälkä, mutta maku oli sellainen, että vedin väkisin ihan viimeiseen pisaraan asti. Tuoreita yrttejä löytyi kiitettävästi, kuten myös rouskuvia vegejä sekä maittavia protskubiittejä. Ja vaikka keitto olikin hurmaavan herkullinen, niin sitten kun aloin lapata lusikkaan sitä kotitekoista chilisoossia, niin homma lähti ihan käsistä. Aivan ihanan hedelmäinen ja rehevän raikas sörsseli, joka nosti sopan uusiin ulottuvuuksiin.

Meitsi rakastui tähän kulhoon ihan täysiä, vaikka olenkin jo ohi siitä phởn aiheuttamasta alkuhuumasta. Ja siis tämähän oli leimallisesti erilainen kuin ne omalla tavallaan upeat sopat mitä olen hörppinyt pitkin kaupunkia. Teki heti mieli mennä uudestaan safkaamaan tänne, suosittelen ehdottomasti testaamaan, jos tämän kaltainen safka kiinnostaa.

Sisustus on erikoinen kombinaatio kirpparilta rehattua rokokoo-kalustusta, selkeän skandinaavisia linjoja ja leikekirjamaista lippulappusta. Ikkunan edessä oli mukava ryystää keittoa samalla kun tarkkailin lappujen lomasta ulkona kulkevia kesäisiä ihmisiä ja kaavin chilin viimeisiä rippeitä ahnaaseen kitaani.

Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä ja proaktiivista, annoksenkin valitsin suosituksesta ja monta kertaa neito kävi kertomassa miten safkat on aitoa vietnamilaista (ehkä vähän vähemmän stydejä, mutta silti) ja tosiaan siitä että tekevät itse tofua jne. Kasvissyöjälle oli kaikenlaista kiinnostavaa, kannattaa käydä tsekkaamassa. Lastenkin kanssa varmaan mahtuisi, tosin makumaailma saattaa olla hieman jyrkkää ihan pienimmille.

URL saigon-house-cafe.business.site
Puhelin 040-6652036
Osoite Eerikinkatu 9, Helsinki

Moko

Alkuviikko meni karkkitehtuurin parissa, mutta nyt taas vanhoilla metsästysmailla ja koska oli sovittuna lounastreffit Sörkän suuntaan, niin huitelin menemään kohti Moko markettia johon tällit oli sovittu. Siellähän on vaikka kuinka kaunis ilma ja vaikka kävelinkin Suvilahden käsittämättömän hässäkän ohi, niin kovin oli kesäisen oloista.

Itse raflassa tuli jaariteltua oikein kunnolla yrittämisen kommervenkeistä, kun vastapuolella istui tuoreesti itsenäistynyt miekkonen. Kyseisestä aiheesta olisi paljonkin sanottavaa, mutta jätetään ne vuodatukset johonkin toiseen kertaan ja ehkä muille foorumeille. Nyt on liian aurinkoista sille itkuvirrelle.

A cafe inside a shop, the lunch has a hotchpotch of a menu, with tortillas, soup, salad and pasta/risotto on offer. The tortillas I had were good enough, although I would have liked the chimichurri to have some heat.

Other places where you can eat inside a store are Wild, Rulla and Phở Corner.

Tänään lounaaksi oli tarjolla (lista löytyy Facebookista): Viikon tortilla eli Chimichurrikanaa coleslaw+ranskankermaa+juustokastiketta / kasvisversio paahdetuilla kikherneillä (11,90e), Mokon jauheliha-kaalikeittoa (8,90e), kermaista kurpitsapastaa (11,50e) sekä salaattia (7,90e / 10,50e iso). Otin tortillan, kaveri otti sopan. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, vierestä löytyy vesipiste ja leipää (focacciaa sekä tummaa leipää + voita).

Alkuun nakerrettu focaccia oli ihan jees, rasvaista ja pullamaista. Mutta miksi näille oli alustaksi vain paperipusseja?

Pääruoka tuli melko nopeasti ja kaksi lettua oli täytetty kevyehköillä sisuksilla. Kana oli yllättäen melko nahka-heavy, omiin palasiin oli ainakin onnistuttu ripustamaan melko pitkät palaset ihoa. Valitettavasti se mitä tässä oli, ei ollut rapsakkaa, mikä on se primääri syy – rasvan lisäksi – miksi tätä osaa elukasta haluaisi nakerrella.

Chimichurri oli sekin lähinnä yrttihaketta ilman sen suurempia makuelämyksiä, mutta kermaviili toi täyteläisyyttä maukkaan juustokastikkeen kaverina ja coleslaw antoi vähän happoa sekä rouskuvuutta messiin. Kyllä tätä söi ja oli sopivan kevyt lounaaksi. Jauhelihasoppa oli kuulemma hyvää, kaali oli saatu maittavasti integroitua osaksi kokonaisuutta.

Sisustus oli mielenkiintoinen yhdistelmä koriste-esineitä myyvää kauppaa ja osittain kirpparihenkisillä huonekaluilla kalustettua kahvilaa. Homma skulas aika kivasti, isojen ikkunoiden ääressä oli mukava turista ja syöpötellä. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli kaikenlaista.

Ps. Roslund lopettaa Hietsun hallissa ja tilalle tulee Fafa’sin porukoiden “Bursa”. Edelleen Roslundin lihalla tehtyjä burgereita, joita saa alkuperäisinäkin vielä Teurastamon Portti -ravintolasta.

Pps. Cooperin testissä tuli vedettyä 2550m, mikä oli ihan jees, mutta parannettavaa on. Toinen kaveri pitää vielä juosta ohi, tänään tulikin vedettyä aika jees setti hikimatolla. Flunssakin alkaa pikkuhiljaa olla voitettu.

URL www.moko.fi
Puhelin 045-1446225
Osoite Vilhonvuorenkatu 11, Helsinki