Tag: pho

Namnam

TGIF. Kävin treffaa herra L:n Kallion kielekkeellä, aiemmat kerrat tällien sopimiseen olivat kuivuneet kasaan. Hyvää kuului ja häitäkin oli järjesteltävänä ja kaikkee, kiva nähdä pitkästä aikaa.

Kohteeksi osui Flemarille hetki sitten ilmestynyt Namnam, jossa oli phởta tarjolla, muun vietnamilaisen meiningin lisäksi. Karautin kolmosella Karhupuistoon ja kävelin vähän vanhoilla kulmilla, jotenkin tämä alue jaksaa viehättää vuodesta toiseen.

Vietnamese cuisine at this corner cafe, with Phở, Bánh and such. The soup was pretty good, as were the refreshing summer rolls.

Other Vietnamese restaurants in the Helsinki area are No. 5 Coffee, Vibami and Ônam.

Eli soppaa (9e), patonkia (5,50e) tai kesärullia (8e / 5 kpl), muiden kahvilameininkien lisäksi. Phởta kanalla kummallekin, oli pakko ottaa vielä setti rullia (possua, kanaa sekä yks vege) sivuun. Ja otinpa vielä perjantain kunniaksi jääkahvin.

Soppa ja rullat tulivat samaan aikaan ja edessä oli jälleen höyryävä kulhollinen, joka sopikin tämän päivän ilmaan oikein mainiosti. Kana oli murisevan mehukasta, yrttejä oli aika kivasti ja löytyipä vielä hieman keltasipuliakin sekä snadisti tuoretta chiliä. Jännästi lisukekulho sisälsi normi limen lisäksi pikkelöityä punasipulia, mikä olikin ihan pirtsakka lisä phởn kylkeen.

Liemi oli ihan jees, parempaakin on vedetty, mutta kyllä tämä toimi ihan kohtuullisesti. Ehkä vähän ohuempi maku kuin mihin on törmännyt ja sopan määrä oli melkoinen verrattuna keiton muihin komponentteihin. Nuudeleita oli passelisti, varsinkin kun pöydässä oli niitä rulliakin.

Kesäkääryleet tulivat paahteisen oloisen pähkinädipin kanssa. Pötkylät maistuivat tuoreille, eikä niitä oltu ladattu liian täyteen nuudeleita, joka joskus näissä ärsyttää. Possu ei nostanut päätään muiden makujen seasta, kuten eivät katkiksetkaan, mentiin aika hennolla profiililla.

Jääkahvi oli herkullista, kondensoitu maito pohjalla makeutti lasin mainiosti ja tämä olisi todella kiva erityisesti kesällä.

Jota toki sai modattua sillä dipillä, joka oli melko hyvä, ehkä vähän yksiulotteinen, olisin kaivannut jotain raikasta dippiä tähän kaveriksi, kuten Pho 17 -ravintolassa. Toki srirachaa pysty sotkemaan riisipaperin syövereihin, jolla sai sentään kivan chilipotkun megeen.

Sisustus on spartalainen, iso koulukello hallitsee muuten koruttomia seiniä ja yhdellä pöydällä oli kärsineen oloinen orkidea sinnittelemässä kanssamme täällä pohjolan perukoilla. Taustalla soi musiikin sisältöön nähden kovin rauhallisella tasolla mm. Eminemin räpäytyset, mistä ehdottomasti plussaa.

Olen muuten tutustunut (joo, ei tule enää seurattua uutta musiikkia ollenkaan) lähiaikoina Logiciin, aika vakuuttava, varsinkin kaverin freestyle skillsit. Asiakaspalvelu raflassa oli kohteliaan sujuvaa. Kasvissyöjille löytyy jopa vegephở!

Paluumatka tuli tehtyä kohtisuoraa linjojen poikki rantsuun ja lahden ympäri, rinnakkaisesti kiskojen vierestä aina Sirkus Finlandian ohi.

Rantaviivaa halkaistessani puusta pudonneet kastanjat sekä nurmikon peitoksi leijuneet räiskyvät vaahteranlehdet veivät muistoni hetkeksi kotikonnuille.

Ne kerrat kun kiipesimme puiden oksille ja nappasimme vaahteran siemeniä ja liimailimme niitä nenänpäihin. Tai kun syksyllä availimme kanstanjoiden piikikkäitä kuoria pikku linkkareillamme.

Kävellessäni kahisevien lehtien läpi, alkoi päässäni soida Kayleigh sille kuuluvalla paatoksella, syksy on koittanut.

Ps. Bystro lopettaa ja muuttuu Sue Elleniksi. Eli onko tiedossa ribsejä sekä Nashvillen kuumaa kanaa?

Pps. Walk-in tattoo? Rly?

URL www.cafenamnam.com
Puhelin n/a
Osoite Fleminginkatu 21, Helsinki

Pho 17

Puhelimen hälytys ja viimeiset heitot tikettijärjestelmään, tänään oli vuorossa käynti Pitskussa. Pohdin vielä pöydän ääressä hetken muistiinpanovälineiden äärellä niiden tarpeellisuutta, mutta jätin Moleskinet lepäämään, tämä olisi vasta tutustumiskäynti. Taas matkalla junaan, tällä kertaa virtaa vastaan. Aamuruuhka tunneleissa työntyi minua tielleni, kun sujahtelin ihmisten väleistä kohti kohta lähtevää vaunua.

A charming little Vietnamese cafe right next to the Pitäjänmäki train station, with a good Phở and delicious fresh summer rolls.

Other restaurants that serve Phở in Helsinki are No. 5 Coffee, Vibami and Steam Coffee.

Pysäkki on tuttu, täällä on tullut rehattua aikaisemmassa elämässä useampaan otteeseen. Kerran tuli todistettua tornista tulipaloakin ABB:n talon katolla. Antaudun massan vietäväksi ja astelen muiden joukossa kohti taivaalle kohoavia toimistotaloja. Ytimekkään palaverin jälkeen kävelen pienen tihkusateen viettelemänä radan ali ja siitä kohti Pho 17 ravintolaa.

Mieleni odottaa malttamattomana jälleen uutta versiota tästä herkullisesta sopasta, vaikkakin suurin ihastuminen tähän vietnamilaiseen elämänelikriisiin onkin jo alkanut hiipua. Pitäjänmäen asemanseudun tullessa näköpiiriin välähtää lyhytfilmi pyöräreissuista kavereiden kanssa näillä kulmilla ja fillarointi Niklaksen luo. Koulu pyörii mielessä.

Avoin ovi kutsuu puoleensa, mutta ensin kuvat ja sitten vasta sisään. Yllättävän siisti pikku ravintola, toteaa joku päässäni, vaikka en tiedostanut odottavani mitään tiettyä muotoa listalta poimitulle kohteelle. Nainen häärää keittiössä, joten kaappaan listat luuriin ja alan lueskelemaan lounastarjouksia. Vaikka ei niillä ole oikeasti mitään väliä, tulin vetämään phởta (pieni 9e, iso 10,50e nauta/kana/vege) ja olin jo kauan aikaa sitten päättänyt ottaa sivuun myös kesärullat (2 kpl 4,50e ja 5 kpl 9,20e katkis/kana/kasvis).

Kiinnitän neidin huomion ja teen tilauksen, jonka yhteydessä yritämme päästä yhteisymmärrykseen rullien sisällöstä, mutta tuntuma on, että tulossa on joku yllätys. Otan mukaan lounaspassin leimalla, kun en jaksa alkaa jankuttaa, aamuinen keskustelutuokio on vienyt keskittymiskyvyn ja kaipaan hiljaista hetkeä.

Juon vettä ja tarkkailen ulkona liikkuvia asioita, antaen päälleni aikaa harhailla ajatusteni parissa. Niitä nousee ja kiemurtelee kuin pieniä savukiehkuroita lempeässä tuulessa, enkä saa monistakaan kiinni ennekuin ne häviävät. Eteeni tuodaan kaksi isoa kevätrullaa ja muutama kippo dippailua varten. Ravistan itseni tähän hetkeen, noukin tikuillani ensimmäisen uhrin ja haukkaan palasen paljaaltaan.

Pinta ei ole vielä ehtinyt nihkeentyä ja täytteet tuntuvat tuoreilta. Nuudeleita ei ole liikaa ja rulla pysyy kasassa kun rupean maustamaan sitä vuoroin pähkinäpohjaisella ja vuoroin kirkkaan kirpsakalla soossilla. Viimeistellessäni toisen rullan nappaan vielä rippeen kuppien pohjilta lusikalla ja nojaan taaksepäin tyytyväisenä.

Phở saapuu ja on oikein hyvännäköinen setti ituja, yrttejä, kanaa sekä nuudeleita. Noukin lientä lusikalla ja yritän muistella edellisiä kertoja. Suolaisuuden tunne leviää kielelleni ja liemi tuntuu kirkkaudestaan huolimatta yllättävän tymäkältä. Kokeilen kanan kanssa, joka on hieman joistain kohdin päässyt ylikypsäksi. Lusikallinen soppaa proteiinin kanssa tuntuu olevan enemmän balansissa ja rouskuttelen makuja itujen kanssa yhteen.

Kokonaisuus vaikuttaa hyvältä, mutta ei niin upealta kuin mitä aiemmat kokemukset. Kauhoessani nuudeleita pohdin sitä, että kuinkakohan paljon niissä toisissa lounaissa on ollut uutuudenviehätystä, mutta päädyn kuitenkin siihen lopputulokseen, että olen ennenmuinoin maistanut jollain tavalla täyteläisempiäkin liemiä.

Pikakatsaus puhelimen aikataulusovellukseen kertoo, että lähtö on käsillä, joten ruiskautan hapot limestä sopan nurkkaan ja maistelen vielä muutaman lusikallisen ennen kuin huiskautan kassallepäin jäähyväiset. Jätän leimalapun pöytään.

URL www.pho17.fi
Puhelin 044-7721717
Osoite Pitäjänmäentie 17, Helsinki

Säm (2. kerta)

No se oli nopea uusintakierros, eilen kotimatkalla piti keksiä nopeasti joku Erottajan läheisyydessä sijaitseva laadukas paikka herra JL:n tapaamiseen, mutta Vinkkeli, OX, Juuri ja Latva olivat kovin kesälomalla olevan tuntuisia, eikä tehnyt mieli lähteä kikkailemaan sen enempää. Phở-keitto mielessäni päätin sopia lounastapaamisen kohteeksi maanantaina testatun Säm:in ja suuntasimmekin sinne keskipäivän auringon paahteessa (Suomi styleen, ei satanut ja alla 50% pilvisyys). Muutenkin oli ihan kiva kävellä hieman pienempi matka, kun eilisestä eeppoksesta tuli hankaumat jalkaan (pitää kyllä hoitaa enemmän kävelyyn sopivat kengät, nämä alkavat jo vähän häiritä harrastuksia).

I had to go for seconds at this wonderful restaurant and had a delicious bowl of slightly unconventional Phở and again a side dish of the tasty Som Tam. My friend had the sushi plate and was happy.

Other splendid restaurants along the Esplanade Park are Strindberg, Bronda and Kämp.

Lounaslista oli ilahduttavan samanoloinen, sisältäen: Possunuudelit (10,30e), sushilajitelman (10,30e), Som Tamin (edelleen 5e!) sekä ilmeisesti päivittäin vaihtuvan salaatin, joka tänään oli Fruit tomato salad and rice cakes (10,30e). Frendi nappasi sushilajitelman ja minä otin á la carten puolelta sen phở-sopan (18e), sekä sivuun yhden Som Tamin (tottakai). Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä (tänään ei ollut niin kiire pois, kun suunniteltiin yhden kaverin synttärilahjaa yms).

Som Tam oli jälleen vakuuttava, ihan yhtä hyvä kuin maanantainakin, maistui meille molemmille. On tää kyllä kova vastus Tom Björckin ja Matti Wikbergin imperiumille, kun tällä hintatasolla isketään jokseenkin samalla “kaakkois-aasialaista street foodia fine-dining natsoilla”-konseptilla. Mutta hyvä niin, kilpailu on aina hyvästä, varsinkin verissäpäin kilpailu. Ja sitä paitsi se oma kokemus Farangista oli vähän väsynyt (Bronda ja Gaijin olivat parempia), joten ehkä pieni matsailu pistää nostamaan tasoa? Eniveis, käykää vetämässä tämä salaatti.

Phở-keitto saapui kohtuullisessa ajassa ja oli melkoinen saavi, kuten nämä tuppaavat olemaan. Liemi oli kirkkaan täyteläisen herkullista, tätä oli ilo lusikoida nassuun ja makuprofiili oli selvästi erilainen kuin siinä maanantain possunuudelissa. Veget taasen olivat jokseenkin samoja kuin siinä sopassa, mutta myös tällä kertaa erittäin maittavia ja hyvällä kypsyysasteella. “Raju”-kastike jäi jotenkin pimentoon itseltäni, ehkä se viittasi niihin chileihin mitä tuossa pinnalla kellui?

Muutenkin tässä sopassa tulisuusaste oli vähäisempi kuin possunuudeleissa, olisin ehkä kaivannut sivuun jonkun modaukseen sopivan kulhon chiliä tms. Tosin se Som Tam paikkasi tulisuuden kaipuuta hyvin. Kana oli täydellisen kypsyistä ja suussasulavan herkullista. Nuudelit vaikuttivat enemmänkin rameneilta kuin perinteisemmiltä riisinuudeleilta, mitä näissä usein on. Toisaalta mediasta löytyvät kommentoinnit antavat ymmärtää, että tämä on tarkoituskin, eikä mitään autenttisuutta sen suuremmin tavoitellakaan. Siitä kananmunan puolikkaasta en kyllä teetä löytänyt laisinkaan, mutta noin muuten se sopi tähän kokonaisuuteen oikein hyvin. Paremmat sopat saa Fat Ramenista, mutta jotenkin tuo papaijasalaatti on kietonut minut pikkusormensa ympärille.

Mikä on oikein hyvä minun kaltaiselle poroporvarille, joka ei autenttisuudesta sen paremmin tajuakaan. Nuudelit sopivat tähän oikein hyvin ja mielestäni tämä oli hyvä ja monipuolisesti rakennettu versio phở-sopasta, vaikkakin ehkä kuitenkin preferoin jossain määrin enemmän näitä muita versioita mitä on tullut syötyä. Herkullinen lounas tämä silti oli.

Kaveri kehui sushia estottomasti ja oli enemmän kuin tyytyväinen annokseensa. Palaset näyttivätkin laadukkailta ja niissä oli harrastettu näemmä sopivasti kikkailua fritattujen komponenttien käytössä yms. On tämä vaan kova tulokas ytimen lounaspaikkojen tarjontaan, suosittelen testaamaan. Mutta ehkä tämä on nyt omalta osalta hetkeksi nähty, pitää pitää tauko, ettei tule övereitä.

Sisustus on jo käsitelty, mutta miellyttävän moderni ympäristö ja tyylikkäästi sisustettu alakerta. Jännä nähdä että minkälainen siitä yläkerran Masu-ravintolasta oikein tulee.

Asiakaspalvelu oli kohteliaan ystävällistä, tosin tällä kertaa tuli jo jotenkin kaivattua hieman sen oman phởn esittelyä, kun jäi näin jälkikäteen mietityttämään tuo “raju”-kastike. Kasvissyöjälle oli nyt se salaatti ja toki myös á la carten puolelta juttuja.

URL www.ravintola.fi/ravintola/masu-sam-helsinki
Puhelin 010-05591
Osoite Eteläesplanadi 22, Helsinki