Tag: pasta

Pasta Box

En etsi valtaa, loistoa, vaan herkullista lounasta.
Mä pyydän uunipastaa ja salaattia vaan.
Se buffa suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa cheffin luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan herkullista lounasta.

Suo mulle soppa maukas ja siihen keittoluu,
piissin kaasuvaloa, joss’ kastike saostuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt ateria suloisin,
chilin ihanaa paloa ja tofua jaloa.

Tätä lauleskellessani tston käytävillä ja kammareissa (mutta hiljaa, mutisten, ettei avokonttorilaiset häiriintyisi liikaa) alkoi tehdä mieli jotain take away -tyylistä safkaa. Keli oli mainio, joten päätin ottaa metron alle ja suunnata vihdoinkin herra Välimäen säätämään pasta-pohjaiseen ravintolaketjuun.

Tämä on roikkunut listalla vaikka kuinka pitkään ja nyt sitten matkalla Itsariin yritin hahmotella hyökkäysvektoria lounastarjontaan. Pyörittelin mielessäni kahden Junior-laatikon settiä, joista toinen olisi ravintolan omin sanoin “yleisön suosikki”, Norma ja toinen klassikko Bolognese.

Ystävällisesti sivustoilta löytyy jopa annosten kalorimäärät, joten sain pidettyä NSA-vakoojani tyytyväisenä. Robottikaveri on auttanut jo niin paljon, että olen saavuttanut läskitalkoissa 50% tehot. Vielä on hetki matkaa, tosin ei tässä nyt olla vielä hikoiltu kuin vasta puolitoista kuukautta. Siihen nähden luulisi, että ranneke antaa sähköshokkeja, kun on ollut niin tehokas.

Pasta-in-a-box, ready to go or to eat at the restaurant. The Pasta alla Norma I had was tasty and filling, but the deliciously creamy mozzarella was truly the star of the show.

There is quite a variety of restaurants in the Itäkeskus shopping mall and surrounding area, such as Kirkuk, Newroz and Wasabi Sushi.

Eli pastaa ja boksissa vieläpä. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, kuten myös kokoja. Mutta on myös päivittäin vaihtuva lounastarjous (8,70e), joka tänään oli: Norma eli munakoiso-mozzarella-tomaatti-basilika + chili-korianteri. Tutkailin hetken aikaa suunniteltua Junior-boksia, mutta se oli niin synkän pieni, ettei pystynyt pysymään suunnitelmissa.

Otin siis sen medium Norman, vesipisteestä kupin (HUOM! ilmaista) vettä ja könysin loossiin istuskelemaan. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa, safka tuli pöytään, josta löytyi myös (muovi)haarukat.

Tehokkuus oli huipussaan kun lounas saapui pahvilaatikossaan eteeni. Siinä on sitä jotain, kun vetelee kertiksillä tötsästä safkaa, melkein kuin olisi jossain festareilla. Tätähän minä tulin hakemaankin, tällaista turvallista versiota katuruoasta, kirkkaiden valojen alla nautittuna. Ja kyllä minä siitä nautinkin.

Oli meinaan yllättävän hyvä annos, pasta oli sopivan al dente, kastike miellyttävän tomaattista ja munakoiso hyvin paahdettua. Chili antoi kivasti potkua, ollen kuitenkin vielä vain sivujuonteena annoksessa. Basilika toimii tietysti tässä kontekstissa, mutta korianteri oli jännä ja todella hyvin muita makuja komppaava yrtti.

Kaikesta tästä huolimatta annoksen pääosaa esitti ehdottomasti se aivan ihanan kermaisen täyteläinen ja sulavan valuvainen mozzarellajuusto. Siis oikeasti. Erittäin hienosti valittu ja täydellisesti tähän annokseen sopiva juusto.

Noin muuten tämä oli tällainen perushyvä, joskin ehkä hieman pienehkö (isompia kokoja toki saa) pasta-annos, mutta se juusto sitoi kaiken muun yhteen. Tykkäsin kovasti, tässä oli enemmän ajatusta kuin osasin odottaa. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jos ei ole jo tuttu juttu.

Sisustus oli sekin harkitun oloinen ja skandinaavisen linjakas puukalusteineen. Hyvin oli saatu luotua oma, persoonallinen tila kauppakeskuksen käytävälle. Toki tämä oli pikaruokaa ja asetelma sen mukainen, mutta kyllä pesi ne perus burgeripaikat mitä on viljelty Itiksenkin nurkkiin.

Kasvissyöjille oli esim. se Norma (suosittelen), jos juusto ei haittaa. Vegaaninen pesto-annoskin löytyi. Lasten kanssa voisi hyvinkin käydä piipahtamassa, tilaa oli, pieniäkin versioita annoksista löytyy ja pasta yleensä uppoaa.

Ps. Oli pakko vetää rundi ja Hansasillan kiinalainen take-away mesta on muuttunut kebabbilaksi, entinen Vietnamilainen on edelleen joku Bistro buffa-mesta ja noin muuten ravintolatarjonta on remontin jälkeisessä tilassa. Suola ja Pippuri -ravintola pitäisi (ehkä) vielä käydä, kuten myös (ehdottomasti) Lucky Bastard. Ja tietty Eastonin Villa Nepal sekä Itiksen ympäristössä sijaitseva joku kiinalainen (tai sit ei) sekä persia-tms lähi-itä systeemi. Puhoksessa ainakin oli yksi ja joku oli myös sillä “vanhalla” puolella. Täytyy ilmeisesti tehdä joku kauko-itä turnee tässä joku viikko, että saisi nämä kaikki taputeltua.

Pps. Täytyi vielä ottaa kuva, kun toimiston keittiön pöydälle ilmestyi houkutin. “It’s a trap!” kaikui mielessäni ja onnistuin välttämään “Kinderkakun” vaaran viime hetkillä.


Ppps. Tupac!

Pppps. Tämä on ainakin kolmas kerta, kun olen yrittänyt löytää Orchidin thaikkumarkkinaa. Ei mitään hajua edelleenkään, että missä tämä sijaitsee. Tuokin kyltti osoitti parkkihallin kautta ulos, jonnekin Itäkadulle tms. Voiko se olla siellä? Pieni googlailu osoittaa, että voi. Se on Itäkadulla. Seuraavalla kertaa sit.

URL www.pastabox.fi
Puhelin 010-5747101
Osoite Itäkatu 1-7, Helsinki

Mediterraneo

Joku mut sai taas liikkeelle, alkuviikko ollut yllättävän tapahtumarikas ja kiireisen oloinen, mutta kaiken keskeltä täytyy välillä paeta ja syödä jotain. Nyt jostain takaraivossa takoi sisään ajatuksen, että pitää käydä jossain vähän kauempana, vaikka aika ei antanutkaan myöten mihinkään isoon seikkailuun. Keli oli räntäsateen muodossa kovasti tätä kaikkea vastaan, toisaalta on sitä ennenkin loskassa kävelty ja kalossit olivat herkän hipiäni suojana.

Otin siis listalta Poompui-reissulla löydetyn Mediterraneo-ravintolan. Täältä saa salaatteja, pastaa yms välimerellistä kamaa. Karautin dösällä viereen ja kahlasin sulan lumen täyttämiä katuja pitkin pienen kiskan ovelle, ristiriita aurinkoisen menun ja ulkoilman välillä oli kutkuttavan kärjistetty. Vähän tuli mieleen se Merihaan Bali Brunch -käynti.

Mediterranean food, such as Halloumi salad, pasta and arancinis can be found at this small restaurant in Kallio. But the main event was the incredibly fluffy falafels with a deliciously crunchy crust.

Other places for this kind of fare are Levant, Lebanese Food and Metro Food.

Raflassa alkoikin sitten arpominen lounaan (10e) suhteen, jonka mies kassan takana lopetti nopeasti suosittelemalla falafeleja. Tämä kuullosti mainiolta, joten menin istuskelemaan ja odottelemaan safkaa. Muutakin oli tarjolla, kuten halloumi-salaattia tai arancineja. Lounaaseen kuuluu juoma ja jälkkäri. Tilaus hoidettiin tullessa ja maksu lähtiessä.

Sitä ruokaa saikin odottaa oikein huolella, meni selkeästi yli 15 minuuttia, mikä on jonkinasteisen saavutus, kun olin kuitenkin ainoa ravintolassa. Olo oli kuitenkin jollain tavalla sopivan seesteinen, eikä ollut mikään kiire lumen piiskaamille kaduille.

Kulutin siis leppoisasti aikaa heiluvalla tuolillani, veden ja New Yorkerin virtuaaliversion parissa. Kun safka lopulta saapui, niin se oli jotenkin hämmentävän oloinen setti. Muutama iso falafel-pyörykkä ja valtava määrä jäävuorisalaattia jonkun vihreän kastikkeen peitossa. Sivuun oli heitetty pita-leipä.

Oli siellä ihan pikkasen myös kirsikkatomaatin siipaleita, mutta käytännössä pääosa oli sitä jäävuorisalaattia. Itse olisin kaivannut ainakin sitä punasipulia tähän ja erityisesti viereen jotain tulista. Toisaalta tämä on totta lähes kaiken ruoan suhteen, haluan siihen aina vähän (puna)sipulia ja jotain tulista. Ja oli siinä toki söpön pieni astia hummustakin. Hieman latteasta ensi vaikutelmasta huolimatta tämä annos onnistui hurmaamaan minut upealla toteutuksellaan.

Falafelit olivat yhdet parhaimmista mihin olen törmännyt, aivan ihanan rapsakka kuori (ehkä ne lämmitteli sitä öljyä niin pitkään siellä keittiössä) ja loistavan ilmavan kuohkea sisus. Maku oli kevyt ja sopi mainiosti sen terävän hapokkaan, mutta silti täyteläisen tuntuisen kastikkeen kanssa. Hummus oli jotenkin normaalia raikkaamman oloinen, tästä oli lähes tiessään se jännä varvashikimäisyys minkä tuohon tahnaan normaalisti assosioin. Oliko tämä jotenkin eri reseptillä tehtyä vai tuoreempaa?

Joka tapauksessa se herkullinen sötkötys sopi rapeakuorisen pitapalasten dippailuun ja jyystinkin sen saattelemana kivan sitkoisen leivän parempaan suuhuni. Annoskokonaisuus oli kevyt, mutta taidokkaasti kasattu kokonaisuus toisiaan tukevia makuja ja tekstuureita, tästä jäi erittäin hyvä mieli. Sivuun tuli jääteetä, joka korosti jukstapositiota hieman liian viileän sisätilan pöydässä nautitun ruoan eteläisyyden ja ulkona vellovan kostean kylmän ilmaston välillä.

Jälkkäriksi tuli riisipohjaista, snadisti makeaa, vähän kylmältä joulupuurolta tuntuvaa systeemiä. Mutta en jotenkin ole niin innostunut näistä riisistä duunatuista jälkkäreistä, joten se jäi pääosin kuppiin, vaikka olikin ihan hyvin duunattu. Käykää täällä, jos haluatte stedaa yksiä Stadin parhaimmista falafeleista.

Sisustus on juksinkertainen, mutta kuitenkin koristeltu ajatuksella. Seinille on maalailtu vähän lausahduksiakin, mutta se mikä kiinnitti oman huomion eniten oli varsin hauskasti tuunatut tuolit, joista oli takajalat sahattu veks ja propattu ikkunalaudan päälle. Nerokasta!

Noin muuten mesta kaipasi kipeästi jotain asiaankuuluvaa taustamusiikkia, nyt Hämeentien humina täytti muuten hiljaisen tilan. Joka sinänsä oli ihan hauskaa, olenhan itse asunut jokseenkin tässä kohtaa ja tilanne toi mukavia muistoja mieleen. Myös räntäsateessa seisoskelu, odottelemassa sporaa, sai katseen siirtymään kellotorniin.

Tämä oli yhdellä kävelyllä jäänyt jumiin (nytkin näytti olevan kymmentä vaille yhdeksän koko ajan), mutta palatessani himaan päin, yhtäkkiä silmieni edessä (en ollut ainoa todistaja), kellon viisarit siirtyivät useamman tunnin eteenpäin, aivan oikeaan aikaan. Tämä oli kovin jännittävä hetki omassa elämässä, yleensä kellot toimivat eri tavalla, mutta tuolla kertaa aika eteni ns. batch-moodissa.

URL Mediterraneo
Puhelin 045-6474979
Osoite Hämeentie 30, Helsinki

Relove (ja Epic Foods)

Maanantai ja lounas w/R. Kevyttä oli taas tilauksessa ja tämä sopi itsellekin isänpäivä-herkkujen jälkeen. Nyt sen “paremmat ravintolat” shortlistan viereen on muodostunut jännä “kevyet” lista, jota kasvattelen tätä varten, ituhippipäivät on nyt sijoitettu maanantaihin ja torstaihin, silloin vedellään kanien safkaa ja muuten elostellaan ja irstaillaan.

Tai jotain sellaista. Hoplop ja käsipainojen kanssa rehaaminen teki tehtävänsä ja nyt on vasen olkapää niin jumissa, että meinaa näkö lähteä kun kääntää päätä. Ei tämä silti vielä pahimmasta päästä ole, muistan vieläkin kun niskat (vai ehkä niska? miksi tulee sanottua yleensä monikossa tuo, eihän niitä yleensä ole useita?) oli niin juntturassa yläasteella, että ei pystynyt päätä kääntämään.

Siinä taisi sillä kertaa mennä pari päivää, että tilanne eheytyi normaaliksi. Tosin silloin syyllinen oli Commodore Amiga 500 ja Monkey Island, sekä muut liian koukuttavat pelit.

Veggie heavy food and vintage clothing at this cafe inside a shop. The food was not that good, but the atmosphere was vibrant.

Other restaurants hidden inside shops are Phở Corner, Alejandra and Wild.

Tarjolla on kahvilameiningin lisäksi Epic Foodsin lounastarpeita (12,90e), tänään tuo tarkoitti: Pennepastaa savulohella sekä kvinoa-kasvispaistosta korianterijogurtilla. Lista olisi muuten kiva löytyä netistä, tai vähintäänkin Epicin listaan voisi linkkaa, nyt ei omat pienet aivot riittäneet siihen, että olisin kuvauksen (“Epicin supermaukkaat lounaat ovat saapuneet!”) perusteella osannut suoraan mennä saitille.

Toki nyt sitten perätyönä tehty tutustuminen vei minut oikeaan osoitteeseen. Hänelle kvinoa (blech) ja minulle pasta. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille. Vedet löytyy pöydistä, mutta ovelasti aseet, lasit sun muut pitää hakea sivupöydältä, kahvitönikän (kuuluu hintaan) vierestä.

Mnjaa. Olihan se pennepastaa ja vähän parempi kuin normi mikroannos. Savulohi oli hyvää, tätä harvemmin on onnistuttu pilaamaan. Ja pidin kapriksista sekä niistä vegeistä, mutta kun tsekkasin listan Epicin sivuilta, niin näemmä veget olisi pitänyt olla sivusalaattina tms.

Penne oli mennyt yli/lötköksi ja samaan aikaan jämähtänyt sellaisiksi pastaklustereiksi, punasipulit olivat myös hävittäneet kaiken napakkuutensa ja kokonaisuutena tämä olisi kaivannut jotain tuomaan lisää tekstuuria.

Kerrankin olin tyytyväinen, että oli rucolaa tuomassa pientä tuoreutta annokseen. Ei tämä kamalaa ollut, mutta ei kyllä kovin eeppistäkään ja tähän hintatasoon aika heikosti vedetty suoritus.

R:n kvinoasalaatti oli aavistuksen parempi, vaikka en kvinoasta perustakaan. Mutta tätä taas vaivasi annoksen kuivuus, jota oli paikkailemassa se maittava korianterijogurtti. Sitä oli vaan auttamattoman vähän verrattuna siihen kvinoakekoon, jota rouva sitten sai rouskuttaa pitkään ja hartaasti.

Mutta saipahan ainakin vegeannoksen, ei vaan kauhean erikoista sellaista. Eli en nyt ihan ensimmäiseksi lähtisi tätä suosittelemaan, toki lista vaihtuu kokoajan ja tämä saattoi olla joku maanantaikappale-setti?

Sisustus on mielenkiintoinen, kuten näissä kauppoihin piilotetuissa ravintoloissa yleensä. Pöytiin laitetut kynttilät toivat tunnelmaa muuten melko hälyiseen tilaan, kaupassa riitti vilskettä ja vilinää. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Jännä muuten tämä tällainen kiinteä kirppari konseptina.

Skidinä tuli käytyä mutsin kanssa myymässä jotain riepuja torilla, mutta nämä tällaiset ovat tulleet myöhemmin. Aika suolaset hinnat/provikat näissä tuntuu olevan, mutta toisaalta vuokrat jne haukkaavat oletettavasti ison osan liikevaihdosta. Ja kierrätys on toki hyvä asia.

Ps. Yes Yes Yes on avatunut/avautumassa (soft launch, indeed), mutta ei tarjoa lounasta (buu). Ja sitten Hesarissa oli kiintoisa artikkeli miehestä, joka on käynyt syömässä useamman wienerleikkeen ja kirjoittelee niistä juttuja. Tiedän tunteen. Varsinkin tuon fiksaation tiettyyn annokseen, itselle vakioannoksia ovat vihreä salaatti, lasagne ja tomaattikeitto, ne toimivat hyvinä kiintopisteinä keittiön filosofian arvaamisessa.

Pps. Uusi Menu-lehti on taas ilmestynyt ja siinä oli kiintoisa artikkeli Restamaxista. Jännä jotenkin yrittää hahmottaa ravintolatoiminnan liiketoiminta-arkkitehtuuria, hankinta- ja logistiikkaosaaminen sekä henkilöstöhallinta ei itsellä ole päällimmäisenä mielessä kun käyn ravintolassa, mutta taustalla on tietty iso koneisto ja välillähän se pilkahtaakin esimerkiksi ylikorostuneena samojen komponenttien ristiinkäytössä useissa annoksissa (esim. Más).

Ppps. Tämä oli nyt (varmaan ehkä) #762, joten 4.12. olisi saumoja numeroon #777, jonka olen jostain syystä valinnut Erikoisnumeroksi. Sitä odotellessa.

URL www.relove.fi
Puhelin 046-9226960
Osoite Sandelsinkatu 6, Helsinki