Royal Pokhara

Nepalihammasta alkoi jostain syystä kolottamaan, joten kaivelin listan syövereistä sopivan kohteen ja lähdin uusien tapojeni mukaisesti kiemurtelemaan – mahdollisimman erikoista reittiä pitkin – kohti Sokoksen sporapysäkkiä.

Aamun vauhtitatamisessio poltteli vielä kivasti pohkeita ja eilen saapunut Aria 2 (jos otetaan joku lelu käyttöön, niin se on sitten all-in) oli onnekseni täsmälleen samaa mieltä normivaa’an kanssa, joten kovaa mennään ja alamäkeen. Nyt pitää vaan pysyä kovana viikonlopun yli ja jättää karkkilaatikko rauhaan.

Paluumatkalla piti kurvata Oopperan takaa, kun oli pipokin matkassa. Onko kukaan huomannut muuten, että Finlandiatalon marmoriseinät ovat edelleen kunnossa, vai pettävätkö vanhat silmäni? Saiko ne tehtyä jotain taikatemppuja, kun eikös niiden pitänyt jotenkin kupruilla kauheasti heti korjauksen jälkeen?

And another Nepalese restaurant in the sleepy streets of Munkkiniemi, with good, if not spectacular.

Close by you can also find restaurants La Cantine and Veggie.

Tänään viikonpäivän mukaan vaihtuvalla listalla oli: Mixed vegetables eli haudutettua perunaa, kukkakaalia, parsakaalia, vihreitä papuja, herneitä, paprikaa ja sieniä tulisessa ja mausteisessa sipuli-valkosipuli-inkivääri-tomaatti-chilikastikkeessa (9e); sahi paneer eli leipäjuustoa tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9e); butter chicken eli yrtti-jogurttimarinoituja ja tandoori-uunissa grillattuja kanafileepaloja tomaatti-voikookos-cashewpähkinä-kermakastikkeessa (9e); lamb karai eli haudutettuja lampaanpaloja kookos-tomaatti-valkosipuli-sipuli-inkivääri-currykastikkeessa (9e); fish curry eli paistettuja haimonnia sinappi-currykastikkeessa (9e); combo kahdesta edellisestä (10e) sekä päivän erikoinen: prawn chili eli paistettuja jättikatkarapuja ja paprikaa mausteisessa sipuli-valkosipuliinkivääri soijakastikkeessa (13e).

Tarjolla oli myös oli salaattibaari, josta löytyi: Jäävuorisalaatti-paprika-kurkkusalaatti, marinoituja sipuleita, (värjättyjä) mustia oliiveja, tomaattia, pikkelöityä punajuurta, maustekurkkua sekä pari kastiketta.

Loppuun oli kahvia tai (nepalilaista, valmiiksi haudutettua) teetä. Otin sen kombon, as one does, kalaa ja lammasta. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille.

Alkuun vedetty salaatti oli aika hyvä, tykkäsin kun oli niitä marinoituja sipuleita, joihin olin jossain vaiheessa kyllästynyt. Nyt lähivuosina tullut huomattua, että se alkupala on parempi niiden sipulien kanssa kuin ilman ja kaikissa näitä ei tosiaan ole. Itse salaattikin oli tuoretta ja saatu sopivan rouskuvaksi. Papadamia tietty jäi vähän kaipaamaan.

Pääruoka tuli nopeahkosti ja kastikkeita oli vedetty lautaselle todella runsaalla kädellä. Tässä oli syömistä kerrakseen, tosin ranneke velvoitti jättämään osan valtavasta annoksesta lautaselle lepäämään.

Naan-leipä oli aika hyvä, ei ihan niin rapsakka kuin joissain paikoissa ja jäänyt osittain vähän silleen pullamaiseksi, mutta sopi kuitenkin kastikkeiden noukkimiseen. Riisi oli hyvin keitetty ja kastikkeet melko maukkaita. Vähän piti tuuttaa sitä jännästi majoneesimaista chilisoossia sivuun, kun lammas(kin) mielestäni kaipaa tulisuutta kaverikseen.

Protskusattumia oli soosseihin nähden hintsusti, mutta ihan sopivasti minun tarpeisiin nähden. Lammas oli mureaa, kalan panerointi(?) aiheutti pientä muussaantumisen tuntua, mutta muuten ook. Raita oli aika maukas; snadisti kasviksia, mutta jätetty happaman puolelle, eikä väännetty ylimakeaa, niinkuin joskus.

Tällaista semikeskitasoa edustava nepalilainen kilpailukykyisellä hinnalla. Kyseenalaistan kuitenkin sen leipäjuuston käytön s(h)ahi paneer -annoksessa, minusta se ei sovi yhtä hyvin kuin se joku muu juusto mitä näissä usein tulee vastaan.

Sisustus oli mielenkiintoinen yhdistelmä norminepalilaista ja jotain entisaikaista. Tässähän on ilmeisesti ollut pitkään joku perinteikäs rafla ja oletan jotenkin niiden samppakaljapullojen yms olevan siltä aikakaudelta. Siisti ja mukava rafla, melko kirjavalla soittolistalla.

Asiakaspalvelu oli asiallista. Kasvissyöjälle oli useampi annos, kuten näissä tuppaa olemaan. Hyvä, että tälläkin alueella on nepalilainen, tuo nykyajan pizzeria.

Ps. Mahtavaa viikonloppua! Frank Pappan sanoin: Kosketelkaa toisianne.

Pps. Vähänkö alkaa hyydyttää toi iLuurin croppausongelma, tälläkin kertaa pääsin käynnistelemään sitä pari kertaa. Toivottavasti korjaavat kohta tai alan tosissani katselemaan sinne Android-leirin suuntaan.

JK, ei tosta eroon pääse, kun on kerran pikkusormen antanut.

URL www.royalpokhara.fi
Puhelin 09-5301411
Osoite Solnantie 26, Helsinki

Nepali Chulo

RNG pyöri kuin hyrrä ja lopulta päädyin hipsuttelemaan kohti Krunikkaa ja sinne ilmestynyttä Nepali Chulo (ex-Kiusaus, ex-ex-Nälkä, ex-ex-ex-Kasakka) -ravintolaa, koska teki mieli kävellä, mutta ei liikaa ja oli tulossa palavereita jne jne.

Matkasinkin siitä sitten kellon ali ja pitkin Aleksia aina Senaatintorin läpi, väistellen venäläisiä turisteja jotka olivat saapuneet juhlistamaan omaa “jouluaan”. Kiva kun on vierailijoita näillekin leveysasteille ja hyvä tosiaan, että nykyään saa kaupatkin olla auki silloin kun asiakkaita riittää.

A pretty standard Nepalese restaurant in the heart of the lovely Kruununhaka district. The food was average when compared to the rest of the kind you can find in Helsinki.

Some of the other restaurants in Kruununhaka are Ask, No. 5 Coffee and Zinnkeller.

Kyseessä on normi nepalilainen ravintola, tosin ilman salaattibaaria. Tänään viikonpäivän mukaan vaihtuvalla listalla oli tarjolla: Saag paneer eli tuorejuustoa tuore pinaatti-valkosipulikastikkeessa (9,50e), vhindi masala eli paistettua okraa ja perunaa & paprikaa tomaatti-sipuli-valkosipuli-inkiväärikastikkeessa (9,50e), chicken chili eli kanaa ja sipulia & paprikaa tomaatti-chilikastikkeessa (9,80e), lamb kebab eli lampaan jauhelihapyöryköitä tomaatti-sipuli-chilikastikkessa (10e), garlic prawn eli katkarapuja ja tomaattia valkosipulikastikkeessa (10e), mix special eli kombo kahdesta annoksesta edellisistä vaihtoehdoista (11e) sekä päivän erikoinen: butter chicken eli tandoorimarinoituja kanan rintapaloja ja talon juustoa voi-kermakastikkeessa (12,50e). Otin kombon – kuten yleensä on tapanani – pinaattijuustosta sekä chilikanasta.

Annos tuli melko nopeasti, nämähän ovat yleensä ymmärtääkseni aika valmiina keittiössä, kasaamista vaille valmiit. Annokseen kuului yllätyssalaatti, joka oli sijoiteltu riisin viereen. Tämä on toki yksi tapa hoitaa asia, mutta salaatti ei ollut mikään ihan ihmeellinen ja monimutkaisti aavistuksen annoksen syöntiakrobatiaa.

Naan-leipä oli jees, ilmava, mutta paikoitellen myös rapsakka ja sopi erittäin hyvin kastikkeiden suuhun siivoamiseen. Riisi oli hyvin keitettyä ja raita oikein hyvää, snadisti raffimmat ja runsaat kurkunpalat toivat tekstuuria ja jogurtti oli jätetty happamaksi, joskus tässä lautasen kolossa törmää yllättävän makeisiin versioihin.

Kana kastikkeineen oli maittavaa, mutta liha oli mennyt hieman yli ja paprikaa en löytänyt kauhallisesta joka oli minulle ammennettu. Sipulia oli kyllä jonkun verran. Chiliäkin oli duunattu ihan kohtuullisesti, toki omaan makuun hintsusti, mutta kyllä sen maistoi. Enemmän tämä oli kuitenkin kirpsakkaan tomaattiin kallellaan. Pinaattikastike taasen oli oikein herkullista, vaikkakin pidän sellaisista variaatioista, joihin on väsätty vihreää oikein huolella.

Mutta tällainen kermaisempikin pelaa oikein hyvin, varsinkin kun on näin reilusti maustettu. Juustokin oli sellaista oikeanlaista, eikä leipäjuustoa, mikä ei mielestäni tähän kontekstiin osu mitenkään. Ihan hyvä lounas tämä oli, mutta ei ehkä tavoittanut ihan sitä kovinta keskitasoa mitä kaupungista löytyy.

Sisustus on niin nepalilainen kuin olla ja voi, parit vuoritaulut, kokolattiamatto ja loossit tummanpuhuvilla kalusteilla. Jossain on tukkuliike jonka listoilta löytyy “nepalilainen ravintola -setti #1 ja #2” tai jotain, kun nämä on niin samasta leimasimesta paukutettuja.

Toisaalta se on ihan hyväkin, näissä tietää mitä saa ja ainakin omalta osalta harvoin tulee pettymyksiä. Mutta harvoin tulee myöskään mitään sen suurempia elämyksiäkään, vaikkakaan en näissä enää nykyään ihan niin paljon (ymmärrettävistä syistä) käy, joten sen (monien ja monien) vuosien takaisen “Satkar-kyllästyksen” ohi on menty niin, että viheltää.

Tykkään kuitenkin tästä ruokatyylistä ja aina lähtee nälkä jne. Olisi kuitenkin hauska nähdä sellainen versio, jossa olisi vedetty nupit kaakkoon niin hifistellyn ruoan kuin myös ympäristön osalta. Ei sellaiselle varmaan riittävästi tilausta olisi, tuskin tekisi rahaa riittävästi, mutta silti!12

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja oikein ystävällistä, ruokailun keskelläkin käytiin ihan kyselemässä, että onko kaikki hyvin ja sen sellaista. Kasvissyöjälle löytyy joka päivä jotain ja lasten kanssa voisi hyvinkin piipahtaa jos olisi näille kulmille asiaa. Vaunujen kanssa ehkä menisi tiukaksi, ainakin sisääntuloportaat pitäisi jyrryyttää ylös eikä tilaa välttämättä löydy ihan niin isolle tavaramäärälle.

Ps. Vihdoin ja viimein löytyi selkeä tapa hahmottaa nuo kaupunginosat, lopullinen totuus[tm] löytyy Helsingin kaupungin karttapalvelusta. Ja näemmä esim. Hietalahti on vain joku kansanperintönimike, Hietsun kauppahalli sijaitsee Kampissa.

Pps. Doi Thain lounas on näemmä nykyään buffa-mallinen. Ja No. 5 Coffeen (joka on vielä huomiseen joululomalla) ovessa oli maininta, etteivät lemmikit ole tervetulleita johtuen (henkilökunnan?) allergioista. Qulma oli jotenkin hiljaisen oloinen, tosin lounasaika ei ollut vielä käynnissä kun menin ohi.

Ppps. Tuli taannoinen kellarihumppa-maininta mieleen Meditaatiokellarista. Jännä nimi.

URL www.nepalichulo.fi
Puhelin 040-1785022
Osoite Meritullinkatu 13, Helsinki

Swagatam

Räntää tuli kuin aisaa, mutta härmän jätkä ei välitä eikä valita. Varsinkaan kun pääsi lämpimässä autossa (piti tosin laittaa penkinlämmitin päälle, kun joutui melkein minuutin olemaan ulkona) ravintolan ovelle saakka. Lounas R:n kanssa, joka oli matkalla vaihtamaan valopuuta ja jotenkin oli jäänyt kaivelemaan se Parmesan Arabia -reissulla ohitettu nepalilainen.

Joten matkasimme Arabian yöhön, kuin beduiinit kameleillaan. Keinahdeltuamme kohteeseen jumppasimme lumiset portaat ylös (ulkokuvat on otettu tiistaina) ja puristauduimme ovesta sisään kuin lumiukot konsanaan.

A very nice Nepalese restaurant with delicious food and a touch for the fiery side of their cuisine. The momo dumplings I had were excellent, as was the Malai Kofta on my wife’s plate.

Further expeditions in to Nepalese cuisine can be done at Fulbari, Shubha Kamana and Gurkha.

Nepalilaista sapuskaa siis tarjolla ja lista noudattelee normaalia kaavaa, eli alkuun on salaattibaari (salaattisekoitus, tomaattia, jotain coleslaw-henkistä #laputoiskiva, pikkelöityjä pepperonichilejä, maissia, ananasta, porkkanaraastetta, kikhernesalaattia sekä kastiketta + chilisoossia) ja pääruoat lautasannoksina listalta.

Tänään tarjolla oli: alu gobi eli paistettua kukkakaalia ja perunaa inkivääri-yrtti-masalakastikkeessa (9,90e), malai kofta eli kasvispyöryköitä cashewpähkinä-tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9,90e), chicken tikka masala eli tandoori kanaa tikka-yrtti-masalakastikkeessa (9,90e), lamb curry eli lampaan filee-paloja kurkumalla ja inkiväärillä currykastikkeessa (9,90e), shrimps saag eli katkarapuja pinaatti-inkivääri-kermakastikkeessa (9,90e), lunch mix eli kombo kahdesta edellisestä annoksesta (11,90e) sekä momo chili eli nepalilaistyylinen mausteinen friteerattua lampaan jauhelihanyyttejä chili-paprika-sipuli-tomaattikastikkeessa (14,50e).

Itselle tuli tuo momo, kun sellaista en ole aiemmin nähnyt missään tarjolla, ja R:lle kombo katkikia ja vegepalleroita. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu tiskillä lähtiessä. Aseet ja vedet oli jo pöydässä ja loppuun oli kahvia tai teetä (kaksi! valmiiksi haudutettua: inkivääri tai nepalilainen).

Alkusalaatti oli normisettiä, vähän toi coleslaw-systeemi oli jotenkin sellainen “mikä ei kuulu joukkoon” osastoa, mutta ihan hyvää oli kuitenkin.

Kikhernesötkötys oli saanut vähän makuakin mukaan, mutta papadameja ja niitä marinoituja sipuleita jotenkin jäin kaipaamaan. Chilisoossia ei tullut tällä kertaa testattua.

Ja se johtui siitä pääruoasta, jotka tulivatkin aika nopeasti. Omat nyytit oli jännästi puolitettu ja upotettu soossiin, vaikka jotenkin odotin, että olisin saanut kokonaisia nyyttejä, mitä olisi voinut sitten dippailla tms. Mutta ei se haittaa, meinaan se kastike oli aivan totaalisen herkullista.

Upea polte täytti suun heti ja useat maut pelasivat loistavasti yhteen samalla kuin puraisin täyteläistä ja mehukasta taikinatyynyä. Kuori toi mukaan kivan suutuntuman ja se jauhelihamötikkä oli mureaa ja loistavasti maustettu.

Raita oli raikas versio tästä normikastikkeesta ja viskositeettikin oli sellainen mistä itse pidän, ne löydät versiot ei jotenkin puhuttele. Minttu-kastike oli molempien suosikki (R:ltä puuttui, joten varasti minulta useampaan otteeseen), mutta se tomaattinen(?) kastike jäi hieman altavastaajaksi kaikkien muiden herkkujen edessä.

Rohkeasta maustamisesta huolimatta omasta annoksesta erottui kaikki komponentit selvästi ja osakomponenttiensa myötä kokonaisuus oli erinomainen. Yksi hienoimmista annoksista, mitä olen Stadin nepalilaisissa syönyt. Meni heti ihan kärkijoukkoon.

R:n malai kofta, jota luonnollisesti pääsin maistamaan, oli sekin oikein hyvää. Pientä rapsakkuutta vielä kuoressa, mutta muuten ilmavan maittavaa. Kermaisen täyteläinen soossi toimi mahtavasti ja sekin oli tavanomaista parempi suoritus.

Katkikset eivät ole minun suosikkejani tässä kontekstissa ja pidän itse enemmän Satkar-tyylisestä saag-kastikkeesta, joka on vähemmän kermainen ja painottuu enemmän sinne pinaatin puolelle.

Mutta oli tämäkin oikein hyvä kastikepohja, tosin R olisi kaivannut myös enemmän yrttistä versiota, eikä kahta kermakastiketta (tosin itse tilasi, jne). Hyvät olivat kaikki kastikkeet ja varsinkin se oma kaikessa erilaisuudessaan oli oikein tasokas veto, täällä kannattaa käydä vähän pidemmältäkin.

Naan-leipäkin oli sellaista mitä voisi toivoa, hieman pintaa, pehmeä sisus, hyvä sitko ja pysyi passelina läpi ruokailun. Pöytävaraustakin saattaa olla hyvä tehdä, jopa lounaalle, ainakin jos haluaa jonkun ikkunapöydän.

Sisustus on siisti ja samasta leimasimesta kuin muutkin nepalilaiset ravintolat, mitä on tullut nähtyä. Erikoispiirteenä jännä L-muotoinen tila sekä hieman tavallisesta poikkeavia koriste-esineitä, mutta siis vuoritaulut löyty jne.

Kakkoskerros ja isot ikkunat antoivat hyvät näkymät yltyvän lumimyrskyn piiskaamille kaduille. R tosin alkuun valitteli pientä viileyttä, mutta mausteinen ruoka ja kuuma tee teki tehtävänsä.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja oikein ystävällistä. Kasvisruokaa löytyy joka päivä, kuten yleensäkin tämän tyylisistä rafloista. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, jos olisi tännepäin asiaa, ruoka oli hyvää ja yksi taapero olikin ruokailemassa vanhempiensa kera.

Ps. Tämä oli sitten #772, joten reilun viikon päästä pitää hoitaa se kasinokeikka. Jos ottais vaikka aurinkolasit mukaan ja menis pelaa black jackia ennen lounasta. Tai sitten ei, jotenkin tuo rahapelaaminen ei ole koskaan kiinnostanut, vaikka kerran voitinkin pokerissa yhden yrityksen.

Pps. Social Food tms Burgerjotain on nyt/kohta Kotipizza. Pitää yrittää käydä ennen nimenvaihdosta (Kotibursa?) koestamassa heidän kehuttuja hamppareita.

URL www.swagatam.fi
Puhelin 09-61500822
Osoite Arabiankatu 8, Helsinki