Tag: lähi-itä

Kilim

No niin. Kuten eilen todettu, niin tämä päivä meni vähän säätämiseksi aikataulujen ja muiden asioiden osalta. Logististen operaatioiden perimmäiset syyt kuitenkin sujuivat enemmän kuin hyvin, joten päätin juhlistaa tilaisuutta hoitamalla alta pois yhden pitkäaikaisen haaveen, eli Tapiolan Kilim-ravintolan. Täällä on tullut vuosien saatossa käytyä useampaan otteeseen, ensin siinä vanhassa ostarissa ja sittemmin tässä uudessa lokaatiossa.

Tavallaanhan rafla on kaikkien kebab-buffien grand daddy, tosin on se Ani-ravintolakin aika tolkuttoman pitkän aikaa toiminut. Kaunis ilma sai tallustelemaan garden cityn nurtsipolkujen läpi, mäntyjen reunustaman ravitsemusliikeen portille. Kiva kun on taas kesä tulossa. Raflassa tuli vielä yllättävä soitto herra R:ltä, joka päätyi sitten Excel-harjoitukseksi. Katsotaan mitä sekin tuo tullessaan.

Possibly the best kebab buffet in the greater Helsinki area (it’s located in Tapiola, Espoo, but who’s counting). The tables are filled with a delicious feast at a very reasonable price, this is worth a trip to the beautiful Garden City in itself.

Other wonderful tastes in the same genre can be found at Old Jerusalem, Levant and Turkkilainen Ravintola.

Buffa (10,40e) on näemmä säilynyt samanlaisena kuin mitä se on ollut viimeksi täällä käydessä (tästä on niin paljon aikaa, että tulee melkein kyynel silmään kun yrittää miettiä), mutta mitäpä sitä toimivaa korjaamaan. Tarjolla on: Jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkku-granaatinomenansiemensalaatti, punakaali-juustosalaatti, vihreitä papuja, couscousia, kidneypapu-tomaattisötkötystä, pikkelöityjä chilejä, marinoituja valkosipuleita, marinoituja kivellisiä vihreitä oliiveja, marinoitua punasipulia, marinoitua kaali-porkkanaraastetta, hummusta, perunasalaattia, kikhernesalaattia, useampaa tunnistamatonta kasvissötkötystä, jogurttikastiketta, lastun ohuita uuniperunoita tomaatti-jogurttikastikkeella, tuoretta leipää, chili-sumac-rouhetta, kebabia (natch), riisiä, tomaattikastiketta, jotain moussakan oloista pataa sekä loppuun kahvia/teetä. Eli siis melko kattava valikoima. Maksu tiskille tullessa ja vesi sekä aseet löytyvät pöydistä.

Aloitin pelkällä salaatibaarin antimilla, koska niitä on täällä niin levoton määrä, ettei tohon mahdu lihaa sekaan. Täällä voi oikein hyvillä mielin vetää pelkkää vegeä ja rullaa alamäkeä pitkin pois. Ja nää on niin tolkuttoman hyviä, kaikki on maustettu ja jotenkin tällasessa ruotsilaivatörstäyksessäkin kaikki tuntuu sopivan toistensa kanssa hienosti samaan haarukkaan. Tekstuureitakin löytyi vaikka minkälaista ja ainoa mikä aavistuksen hämäsi oli se, että leipä oli päässyt snadisti kuivahtamaan, eikä ollut lämmintä, niinkuin joskus on ollut.

Mutta silti tuoretta ja erittäin soveltuvaa vaikkapa sen ihanan makuisen hummuksen kauhomiseen, jonka seassa rasahteli niitä granaattiomenan siemeniä. Tähän kun tursotteli vielä liberaalisti miellyttävän raikasta jogurttikastiketta ja sen päälle ripsoteltua chili-sumac-rouhetta, niin kyllä lähti. Runsaan ja laadukkaan salaattibaarin lisäksi Kilimin bravuurina (ainakin omasta mielestäni) on aina ollut tämä perunalastun kaltainen uunipaistos, missä upeasti rapsakoituneet chipsit ja täyteläiset kastikkeet pelaavat niin muikeasti yhteen.

Oli niin hyvää, että täyden lautasenkin jälkeen piti hoitaa santsikierros, jolloin pääsin maistamaan vähän sitä kebabiakin. Lihasuikaleissa oli hyvä maku, hintsusti ehkä kanelia tai jotain sen henkistä, joka tietty sitten sekaantui kaikkiin muihin juttuihin ylitäytetyllä kiekolla.

Kaaliraasteet olivat nekin maininnan arvoisia, punakaali oli erityisen kivasti maustettua ja rapsakkaa, kaali-porkkanaraaste taas lähenteli etikkaisuudessaan hapankaalia ja hurmasi täysin. Ei tästä oikein pahaa sanaa pysty sanomaan, ehkä jopa vielä överimpi kokemus kuin vuosia sitten.

Tänne kannattaa tulla vaikka kuinka pitkältä ja omaan makuun tämä hyppäsi kärkeen kaikista pääkaupunkiseudun vastaavista. Turkkilainen Ravintola on lähellä, mutta oli tämä vaan sellaista makujen ilotulitusta, että vei voiton. Old Jerusalem tosin vastaa yhtä tykeistä mauista, mutta ei ole buffa (tai ei ollut silloin kun kävin).

Sisustus on ryyditetty kaikenlaisella aiheen kuuluvalla koriste-esineellä ja vaikka kalustus onkin vähän ajan hampaan nakertamaa, niin tilat olivan oikein siistit ja viihtyisät lounastamiseen. Ulkona oli myös puiden varjostamaa terassia, joka on varmaankin aurinkoisella kelillä oiva al fresco syöpöttelyyn.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja himpun töksähtelevää. Kasvissyöjälle on vaikka mitä, kannattaa tsekata. Lasten kanssa lounaalle voisi ihan hyvin tullakin, tilaa on jne, mutta vuosia sitten oli vähän raffi päivälliskokemus perheen kera, joten mene ja tiedä.

Ps. Herra Jämsénin Sesonki aukeaa vappuna, pitääkin mennä joku kerta frisbeegolffailemaan Jäkeen ja käydä samalla testaamassa.

Pps. Ja jotta pysytään laskuissa, niin tämä oli sitten #850. Vielä ~kuukausi vääntöä, joten voisi päästä johonkin lähelle lukua 870.

URL www.kilim.fi
Puhelin 09-464656
Osoite Mäntyviita 2, Espoo

Day To Day

Jaa-ah, tänään oli kova tarkoitus mennä merta edemmäs kalaan, mutta eihän siitä mitään tullut. Kun olin tapani mukaan kiemurrellut lähtöruutuun, niin Asematunnelin aukiolla tuli kuulutus, että metrossa on epäsäännölliset vuorot teknisen vian takia. Tainnut olla liian kova tihkusade, kun on sähköjärjestelmä taas hapertunut. On toi jotenkin surullisessa tilassa koko viemärijuna.

Silloin kun asuin idempänä, niin ei siinä noin paljon vikaantumisia ollut. Jotenkin ne on menneet rikkomaan toimivan järjestelmän. Aamujumppakin jäi väliin, mutta erittäin hyvästä syystä, joten otin tämän sopivana tilaisuutena kävellä hetken kaupungilla. Kävin tsekkaamassa entisen Mezame-tilan (nykyäänhän tämä sijaitsee entisen Tulips-ravintolan tilalla), johon oli ilmestynyt joku artesaani-koruliike tms.

Muutenkaan näihin kortteleihin ei ollut ilmestynyt mitään uutta raflaa, joten lampsin lopulta Atskin kujalle, viimeiseen ytimessä sijaitsevaan pizza-kebab-mestaan mitä tiedän (on niitä vähän pidemmällä, ainakin Korkeavuorenkadulla ja jossain Viiskulman lähistöllä ehkä, ja olikos muuten Big Mama’s vielä Roballa?).

Tässähän oli joskus se Pastalavista tms, joka oli todella heikko esitys. En tosin ole tänne kirjannut sitä, koska kävin siellä ennen kuin edes olin ajatellut aloittaa tätä harrastusta (tämä oli lounaspaikka #848, eli tällä viikolla menee 850 rikki).

A generic but cheap pizza and kebab restaurant behind the Ateneum Art Museum.

Other cost efficient calories in the Helsinki center can be found at Asian Fast Food & Grill, E.K. Fast Food and Barbarossa.

Tarjolla on pizzaa ja kepsua (6e) sekä falafelia jne. Tiedätte kyllä menun sisällön ilman kertomistakin, tästä konseptista löytyy kopio joka niemestä ja näppylästä. Otin kebabin salaatilla, kun ei pysty sitä peruslättyä enää vetämään, ellei ole ensin juonut tarpeeksi olutta. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle, vesikannu löytyy kylmäkaapista.

Safka tuli nopeasti pöytään ja oli runsas keko juttuja. Salaatti koostui tuoreesta jäävuorisalaatista ja tomaatista sekä purkista duunatuista ananaksesta, maustekurkuista, tursusta (tai sen kaltaisesta kokoelmasta) ja pikkelöidyistä chileistä. Päälle oli roiskittu jotain vaaleanpunaista kastiketta, joka ei parantanut kokemusta kauheasti.

Kebab menetteli, enemmän paistopintaa ja makua olisi saanut olla, sekä edes jotain tulisuutta siinä tomaattikastikkeessa, mutta tällaista perussettiä. Onneksi oli pikkelsejä ja chiliä vähän tuomassa jotain variaatiota kokonaisuuteen. Kyllä tämän vetää ja nälkä lähtee, hintakin on käsittämättömän alhainen (pisteet siitä), ottaen huomioon lokaation.

Sisustus on aavistuksen ankea, ikkunan viereiset pöydätkin ovat snadisti kallellaan, joka lisää karua tunnelmaa. Seinille on kuitenkin väsäilty muutama koriste-esine ja maisemataulu piristämään muuten hyvin askeettista tilaa.

Fönäreistä oli kuitenkin kiva tarkkailla kujalla kikkailevia ihmisiä. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle oli salaattia tai falafelia, mutta en minä tätä suosittelisi ihan ensimmäiseksi lounaan kohteeksi näillä huudeilla.

Ps. Uh oh, Prodigy tulee Weekend Festivaliin. Jaksaisikohan sitä jalkautua nuorison sekaan, tossa olisi kyllä ihan pätevä syy. Täytyy hankkia jotkut Groucho-lasit, ettei kukaan tunnista. Ja äh, näköjään missasin viime viikonloppuna Mira Calixin.

Pps. Kujalta löytyy myös Ihmehousut, melkein menin kurkkaamaan, että mitä tämä tarkoittaa. Mutta ehkä kuitenkin on parempi elää sen mielikuvan kanssa, kuin tavata todellisuus.

Ppps. Lähistöltä voi myös bongata ikivihreän Wall St. -baarin version happy hour -tarjouksesta.

URL www.eat.fi/helsinki/day-to-day-pizza-kebab
Puhelin 040-0748476
Osoite Ateneuminkuja 2 A, Helsinki

Cafe Damascus

Aurinko paistaa ja
lunta sattaa,
taitaa tulla kevät.

Lounasta metskaan ja
katua tallaan,
taitaa olla nälkä.

Kevät tulee näköjään tänä vuonna lumisateena, joten juhlistaakseni tulevaa Suomen suvea, päätin hakeutua johonkin lämpimistä tuulista muistuttavaan lounaspaikkaan. Armottoman kommentoijan vinkin perusteella tähän rooliin valikoitui Cafe Damascus. Tallustellessani sinne Rokkimäkkärin sporapysäkiltä lueskelin samalla Hintsan “Voittamisen anatomia“-kirjaa, kun nyt lopulta sain taas kipinän lukea muutakin kuin ammattikirjallisuutta ja lehtiä.

Toki niitäkin pitää edelleen kuluttaa, mutta ehkä sitä on hyvä laajentaa repertuaaria. Pratchettin Snuff-kirjakin on yrittänyt syyllistää useamman vuoden sängyn vieressä. Ehkä aloitan sen, kunhan saan tämän plärättyä läpi.

A small Syrian restaurant with subdued flavors.

For more Mid-Eastern food, check out Levant, Mediterraneo and Na’am.

Syyrialaista meininkiä tarjolla tässä pienessä ravintolassa ja lounaan muoto saavutetaan seuraavilla antimilla: Mixed plate eli salaattia, afrikkalaista leipää, hummus, mutabal ja shawarma/vegesysteemi (12e); päivän annos eli riisiä papu-tarator-jogurttikastikkeella (10e) sekä leipiä (6e) jne. Otin sen mixed platen. Lounaaseen kuuluu kahvi/tee. Tilaus ja maksu hoidettiin tiskille tullessa, vedet ja rensselit löytyy pöydistä.

Lämmittelin alkuun kohmeisia käpäliäni kuumalla kardemumma-teellä ja siemailin sivuun vähän mintulla maustettua vettä. Tee oli tervetullut, kun olin taas syöttänyt vakoilijaani kävelemällä vähän koukeroisempaa reittiä lounaalle.

Ja hyvä, että oli se teekuppi lämmittämässä, jouduin meinaan venaamaan sitä pääruokaa puolisen tuntia (ya rly). Samalla kun kaikki muut raflassa saivat omat ruokansa. Syykin selvisi, kun sain eteeni päivän annoksen sen mixed platen sijasta.

Annos ei näyttänyt mielestäni yhtään kuvauksen kaltaiselta joten kävin pyytämässä oikean (kuva pitää tietty aina ottaa) ja se tulikin sitten vähän myöhemmin. Tätä pahoiteltiin asiaan kuuluvasti, virheitä sattuu jne, mutta tässä rikottiin sitä oleellisinta sääntöä: “Älä tuhlaa aikaani.”

Mixed plate with mixed feelings. En tiedä oliko odottelu sitten muuttanut Sinuhen kaltaisesti kaiken tuhkaksi suussani, mutta ei tässä annoksessa oikein siihen lähi-idän makumaailmaan päässyt kiinni. Mutabal/baba ganoush oli hyvin kostean oloista tahnaa, josta erottui lähinnä kumina. Onneksi oli niitä granaatinomenan siemeniä, muuten tämä oli vähän tälleen pilttimäistä, niin tekstuurin kuin varovaisen makunsa puolesta. Hummuksesta en löytänyt sitä perinteistä jalkahikimäisyyttä (hyvä vai huono, you decide), tämäkin oli pliisun oloista.

Salaatti oli saanut kevyen sitruunaisen kastikkeen, mutta ei sen suuremmin säväyttänyt. Kaipasin kai sitä punasipulin puraisua tai jotain. Mutta se shawarma oli suurin pettymys. Tämä saattaa olla syyrialainen tapa valmistaa annos ja en vaan osaa arvostaa, mutta odotin sitä kunnon paistopintaa saanutta siipaloitua lihaa ja savuisen mausteista meininkiä. Lautaselta löytyi alimaustettu, patamainen viritelmä ylikypsän pehmeää lihaa paprikoilla, maustamatonta jogurttia ja yksinäinen cornichon, joka jöpötti keskellä kekoa.

Kyllä tätä söi ja ainakaan ei ollut ylisuolattua, mutta kun vertaa esim. Na’amin, Turkkilaisen Ravintolan, Newrozin, Tikken tai muun tätä kategoriaa (joo, yleistän karkeasti isoja alueita yhdeksi möykyksi, mutta jos se yllättää sinut, niin tervetuloa päiväkirjani pariin) edustavan raflan tarjontaan, niin ei tämä kyllä samalla levelillä pelaa.

Sisustus on söpö ja kivan kotoisan oloinen, samalla ollen turvallisen eksoottinen asiaan kuuluvine tilpehööreineen. Seinillä oli jännää taidetta näytillä. Asiakaspalvelu oli ystävällistä, mutta hapuilevaa. Kasvissyöjälle on kaikenlaista, mutta jos tämän henkinen kiinnostaa, niin suosittelen mieluummin testaamaan Levantin.

Ps. Fennia-kortteliin on tulossa/tullut Say Cheese -ravintola. Mutta alustavasti ei ehkä ole lounasta (buu), tosin tilanteet voi muuttua. Kukapa ei haluaisi vetää lounaaksi juustolautasta tai Mac’n’cheese-bursaa?

URL www.damascushelsinki.org
Puhelin 040-2560057
Osoite Savilankatu 1, Helsinki