Tag: kotiruoka

Manu

Ei tullut manulle illallista, mutta lounasta sain kuitenkin täältä Aalto-rakennusten tuulitunnelista. Hienoinen auringonpaiste ei juurikaan lämmittänyt, kun Siperian sydämentön viima iski luihin ja ytimiin kuin miljoona volttia. Kyseessä on siis Nom-ravintolan tilalle ilmestynyt, ilmeisesti Bastiksen perustajien työmaaruokala lähellä istuville konsulenteille ja it-jepeille.

A John Doe restaurant with a fairly standard workplace cafe offering in a clean, nondescript environment.

Other such restaurants are Kampin Huippu, Pääposti and Puro.

Lounas (10,30e) täällä tarkoittaa Wanhan (Tanssi)Kellarin kaltaista linjastoa, eli lämmin safka tulee luukusta ja sitten on salaattibaari + leivät ja jälkkäri + kahvit. Tänään oli tarjolla: Diableleike, kinkku-zuccinipasta tai punajuuripihvit.

Salaattibaarissa oli: Salaattisekoitus, majoneesi-makaronisötkötys, pariisinperunasalaatti, tomaattia, punajuurta, (värjättyjä) mustia oliiveja, jalopenoviipaleita, saaristolaisleipää, sämpylöitä sekä voinappeja. Itselle osui tuo diableleike.

Alkuun nykäisty salaatti oli vähän väsynyt setti, tuoretta salaattia, mutta se majoneesisötkötys sai jollain tavalla aikaan fläsärit kouluruokailusta. Ja ei silleen hyvällä tavalla (onko niitä?). Perunasalaattikin oli hieman heikompi esitys, ne pariisinperunat olivat aika kovanpuoleisia ja muutenkin maustaminen oli jäänyt melko vähäiseksi. Lisäpisteitä voinapeista, näitä näkee nykyään (onneksi) harvemmin.

Pääruoka oli semijees, pihvi aavistuksen ehkä kuivakkaampaa kuin olisi toivonut, mutta kermaisen täyteläinen kastike paikkasi tätä ihan hyvin. Kermaperunat oli kohokohta kaikessa pippurisuudessaan, suola oli hyvä koko annoksessa.

Mutta ne veget oli onnistuttu höyryttämään masentavan pehmeäksi, tässä tuli taas vähän joku huoltsikka mieleen. Kokonaisuutena tämä oli tällainen about keskitason linjasto, muutamalla hudilla.

Jälkkäriksi oli joko marjakiisseliä tai -rahkaa. Rahka oli ook.

Sisustus on siisti, hieman jotenkin hotellin aulabaarin oloinen tms, mutta upean valoisa ja korkea tila tekee ihmeitä. Ulkona maisemana toimii keskuskirjaston työmaa ja ohi lipuva bussiliikenne.

Asiakaspalvelu rajoittui rahastukseen, ehkä tässä olisi voinut jotain mainita mahdolliselle uudelle tulijalle vaikka lounaan olomuodosta, nyt meni enemmän tälleen arvauksella eteenpäin, kun ei lappujakaan (#laputoiskiva) ollut missään.

URL www.ravintolamanu.com
Puhelin 040-1504335
Osoite Töölönlahdenkatu 3, Helsinki

Eevert

HUOM! Ravintola ei näköjään tarjoile enää lounasta.

Kadulla kohtasin kaupungin kylmän suudelman, kun astuin ulos ovesta. Tällä kertaa mukaan otettu kaulaliina suojasi elementeiltä sen minkä pystyi, mutta itäviima riepotteli päällystakkiani, marssiessani vauhdikkaasti Diana-puistoa kohti. Kiire oli, koska olin jäänyt selvittelemään jonkun bitin asentoa liian pitkäksi aikaa ja kalenterivarauksen piippaus muistutti, että tänään olisi avajaispäivä Eevertissä.

Olin käynyt jo oven takana aiemmin toiveikkaasti, kun TableOnline-palvelu oli tätä mainostanut. Enhän toki ollut silloin hädissäni jaksanut lukea päivämäärää ravintolan saitilta, joten jouduin tuolla kertaa ohittamaan remontin alla olleen raflan. Sillä reissulla päädyin lopulta Levainiin, tällä kertaa onni suosi järkevää ja olin jo saanut kartoitettua maaston sekä tehtyä itselleni muistutuksenkin.

A stylish Scandinavian restaurant with a well prepared buffet lunch, consisting of a salad bar, a soup and a warm dish. The food was tasty and had an artisanal feel to it, even though it was an all you can eat feast.

The area has plenty of wonderful restaurants, such as Juuri, Vinkkeli and OX.

Tarjolla on buffet, salaatilla ja sopalla (10,30e) sekä lämpimällä ruoalla (13,50e tai 10,30e pelkästään), loppuun on kahvi/tee. Tänään oli tarjolla: Kukkakaalikeittoa ja mallaskrutonkeja, paahdettua possunniskaa sinappikastikkeella, rosmariini-hunajamaustettuja pottuja ja uunijuureksia, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, maustekurkku, pasta-aurinkokuivatttu tomaatti-chilisalaatti, sipulisilli, “fetaa”, pikkelöityä punasipulia, ohrattosalaattia sattumilla, balsamiccosieniä sekä pari kastiketta), leipää (saaristolais ja maalaisleipä siemenillä) sekä voita. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille. Itse otin tietty koko setin, kerranhan näissä vaan käydään.

Kukkakaalikeitolla lähdettiin liikkeelle ja tämä olikin miellyttävän lämmin aloitus, heti pääsi ravistelemaan kaiken turhan viileyden pois hartioilta. Mallaskrutongit antautuivat keiton hellässä syleilyssä nopeasti ja nämä eivät saavuttaneet ehkä ihan sitä rapsakkuutta mitä niillä mahdollisesti tavoiteltiin. Ihan kivoja olivat kuitenkin.

Soppa itsessään oli samettisen paksua sillä pienellä pippurisuudella mitä kukkakaalista irtoaa. Oikein hyvä alkukeitoksi. Rapsakkakuorinen maalaisleipä maistui sopan kanssa, mutta se saaristolaisleipä olisi voinut olla tymäkämpää ja tahmeampaa omaan makuun.

Salaatti oli sekin mainio suoritus ja tässä puski läpi lautaselta sellainen käsintekemisen meininki. Silli oli kirkkaan makuista ja sopi hyvin maustekurkkusiipaleiden kanssa. Punasipulipikkelsi oli pirskahtelevan hapokas ja tavallista parempi suoritus sekä antoi muille komponenteille kivan rapsakan kaverin. Ohrattokin oli maistuva, kuten se pastasalaatti, jossa oli jotain (salami? chorizo?) suolaista sen chilin kanssa.

Paksu sinappikastike – jolla yritin onnistuneesti hukuttaa salaatinlehtien kaikki terveelliset ominaisuudet – antoi terävän täyteläisen maun tuoreelle salaatille. “Feta” tai siis salaattijuusto, sai synninpäästön sen yrttisen marinoinnin myötä, muutenhan tämä juusto on masentavan kumisen oloista kun vertaa kunnon fetaan. Balsamiccomarinoitu sienikin upposi, varsinkin kun sen peitti sillä mahtavalla punasipulilla. Selvästi tavallista linjastoa parempi salaattibaari ja sen sopan kanssa ehdottomasti sopisi tuollaiseksi kevyemmäksi lounaaksi.

Pääruokaa hakiessani oli ihan pakko nykäistä lautasen kulmalle vielä vähän pikkelsejä, oletin että ne sopisivat possun kanssa hyvin yhteen ja sopivathan ne. Harvemmin tällaisessa buffassa vesi herahtaa kielelle kun käy ruokaa hakemassa, mutta nyt kun avasin sen lämpöastian, missä perunat ja uunijuurekset lepäilivät, niin voi että se tuoksu nyki nenäkarvojani ihanalla tavalla.

Huumaavan yrttinen aromi saatteli juurekset lautaselle ja viereen tuli väsättyä aavistuksen liian iso keko (söin kyllä kaiken, mutta olisi sitä voinut ottaa vähemmänkin) possua. Kaikki oli hyvää, mehukkaan ja haarukalle helposti antautuva possu oli saanut pyöreän pehmeän sinappikastikkeen ja yhdessä nämä olivat vähän liiankin täyteläisen makuisia. Ihan hyvä, että oli vähän happoa vieressä tasoittamassa suurimpia makumohkareita.

Juurekset olivat loistavia, juuri sopivan kypsyisiä, perunat kermaisen kuohkeita ja porkkanat pikkuisen makeita. Rosmariinia oli kunnolla mukana, mutta se ei silti missään vaiheessa jyrännyt muita makuja alleen. Erinomainen kokonaisuus ja ehdottomasti yksi kaupungin parempia kotiruokabuffia, kannattaa todellakin käydä. Olisi ihan kiinnostavaa tsekata myös iltatarjonta, josta löytyy maistelumenuja à la carten lisäksi.

Sisustus on linjakas ja täynnä skandinaavista design-esinettä sekä -kalustetta. Isot kauniit lamput toivat lämmintä valoa ja intiimiä tunnelmaa muuten melko ravintolamaiseen saliin (jos tossa kuvauksessa nyt on mitään järkeä). Koska Alvar Aalto on jotenkin rakennukseen sidoksissa, niin sivuilla oli tietty Aalto-maljakkoja. Jotenkin noi vaan tuntuu nykyään hieman arkisilta, mutta ehkä se johtuu vaan omista oudoista mieltymyksistä? Tässä oli joka tapauksessa kiva istuskella ja ihmetellä (pääosin koululaisia? vastapäätä taisi olla Normaalilyseo) satunnaisesti ohi kulkevia ihmisparvia.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja huomioonottavaista, tässä heti lähdettiin esittelemään buffan sisältöä ja mistä asioista jutut koostuu, joten ei paljon lappujen puuttuminen haitannut. Muutenkin asiointi sujui erittäin mukavasti. Kasvissyöjälle oli (silliä lukuunottamatta) se salaatti+soppa ja tämän kokemuksen perusteella suosittelen käymään. Ilmeisesti tilaamalla saa myös liikelounaan, tai ainakin webskassa oli maininta tuollaisesta.

Ps. Eka!

Pps. Aamukävelyllä bongattua: Smyg on on umpi, onkohan se palaamassa takaisin *tirsk* Sinne? Tilalle on tulossa joku Peräkammarin poika tms? Mut oikeesti, toi lokaatio tuntuu olevan tosi haastava, siinä ei mikään rafla ole kauaa jaksanut polkea.

URL www.eevert.fi
Puhelin 020-7413010
Osoite Ratakatu 9, Helsinki

Oiva

Silmissä säkenöi kun astuin sporaan, mutta jäin kuitenkin seisomaan keskitilaan, tarkkailemaan epämääräisen valosumun keskeltä näkyvää maisemaa. Verta oli pumpattu kuin Tarantinon leffassa ja olo oli hutera, mutta uusien nahkahanskojen tuoksu ja kireä puristus sormissa piti mielen mukana matkalla kohti Linjoja. Pysäkki ympyrätalon kohdalla ja ulos raittiiseen ilmaan, väistelemään lätäköitä ja muita vaaroja.

Kalossien saapuminen Saksan Amazonista kestää tuskastuttavan kauan, mutta ensi viikolla pitäisi olla jo helpotus tiedossa. Pysähdyn kadunkulmaan ottamaan kuvaa ravintolasta ja mieleen palautuu ensimmäinen puku, jonka ostin tästä vierestä. Kolminappinen prêt-à-porter puku oli suuri ylpeyden aihe nuorelle pojanklopille, vaikka olikin halpismateriaalia. Nyt tässä on tarjolla Kotipizzan tacoja ja hiustenleikkuuta.

A tasty buffet of honest, down to earth Finnish food in a restaurant with a nostalgic ambiance.

Other Finnish buffets in the general area are Raiku, Juttutupa and Weeruska.

Rafla tarjoaa kotiruokabuffaa (10,30e, 8,80e pelkkä soppa+salaatti), joka tänään sisälsi: Kukkakaali-juustokeitto, linssipihvejä ja paprikamajoneesia, ankankoipia confit appelsiinikastikkeella, lihapullia pippurikastikkeessa, valkosipuliperunoita, perunamuussia, salaattibaari (salaattisekoitus, porkkanaraaste, tomaatti, kurkku, “pepperoni” eli marinoitua punapaprikaa, paahdettua paprikaa, vesimelonia, mummonkurkkuja, savukala-pastasalaatti, perunasalaatti, vihreitä papuja seesaminsiemenillä, pikkelöityjä vihreitä pepperonichilejä, modausjuttuja ja kolmea eri kastiketta) sekä useampaa leipää (tummaa, itse tehtyä vaaleaa leipää ja levitteitä). Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa.

Kukkakaalikeitto aloitti lounaan ja juuston pehmittämä, pippurinen kaalin puraisu toimi mainiosti, antaen lämpimän pohjan lounaalle. Herkullisen persoonallinen leipä, mukavan rapsakalla kuorella toi maittavaa lisäsävyä soppakulhon kylkeen.

Salaattilautanen oli aika perussettiä, tosin ne kirpsakan etikkaiset mummonkurkut sekä “pepperoni” paprikat olivat siinä määrin herkullisia, että niitä oli pakko ottaa lisää pääruoan kylkeen.

Lämpimät ruokalajit tuli vedettyä lautaselle kerralla. Näitä hakiessa linjasto oli jo täyttynyt vakkariasiakkaista ja patojen äärellä jonottaessani, katseeni harhaili ruokien ylle sijoitetuissa lapuissa, nämä olivat paremmalla tasolla kuin suurimmassa osassa buffeteista. Lautasen keskelle kasattu muussi oli kuohkean sileää ja täyteläisen makuista, tämä sopi hienosti muiden osasten kanssa yhteen. Ankkaa saa harvoin buffasta, mutta tämä ei valitettavasti noussut ihan sille tasolle, mitä toivoin.

Nihkeä nahka jäi laariin ja rasva oli sulanut pois jo kauan sitten, jättäen jälkeensä aavistuksen kuivan lihan. Mutta kastikeen kanssa tämä oli silti ihan mielenkiintoista vaihtelua normimeininkiin, varsinkin kun haarukkaan nappasi mukaan vähän pikkelsiä. Linssipihvit olivat hieman höttöisiä, mutta perunapyreen ja mausteisen paprikakastikkeen kanssa nämä maistuivat oikein hyvälle. Lihapullat olivat melko jämäköitä rakenteeltaan, mutta myös erinomaisesti maustettuja ja paistettuja.

Lisäksi pullien kermaisen pippurinen kastike antoi samettisen puraisun pullien päälle, nostaen tämän buffan melko kovalle levelille. Mielestäni tämä oli selkeästi parempi kuin esim. Weeruskan tai On The Rocksin vastaavat, mutta ei pääsyt ihan samaan sfääriin Raikun kanssa, siellä oli ne valmiit salaatit niin herkullisia jne. Mutta siis tosi hyvä kotiruokabuffa, kannattaa ehdottomasti testata.

Sisustus on tyylikkään kaljabaarin tuntuinen ja hauskan nostalgisella meiningillä väsätty. Jännät patsaat sekä kattokruunut toivat jylhää fiilistä, muuten hieman arkiseen menoon. Tässä oli oikein mukava istuskella ja vahdata ikkunoista ohi kulkevia ihmisiä. Taustalla soi konseptiin sopiva musiikki joka kattoi niin vanhaa suomalaista musaa, kuin rokkia viime vuosisadan puolivaiheilta.

Asiakaspalvelu tiskillä oli oikein ystävällistä ja tosiaan isot propsit buffan selkeästä ja kattavasta laputuksesta. Kasvissyöjällekin löytyi kohtuu kattava setti kaikista kategorioista. Lasten kanssa en välttis tänne lähtis, enemmän aikuiseen makuun.

URL www.ravintolaoiva.fi
Puhelin 010-2192980
Osoite Porthaninkatu 5, Helsinki