Tag: kasvisruoka

Dekki

Woop woop, viikko sitten perjantaina oli lomille lomps ja sen sellaista (joo, mä kirjoitain/julkaisen näitä myöhässä, syytetään siitä vaikka hellettä). Kelit senkun paranee ja skriptit sekä koodit on about tehty, vaikka jotain kyllä jäi syksyllekin vielä väännettäväksi. Perjantai oli sen verran kiireinen päivä, ettei vaan kyennyt lähtemään mihinkään pidemmälle, joten taivutin omia sääntöjäni ja suuntasin entisen MBarin kohdalle ilmestyneeseen La Torren instanssiin, eli Dekki-raflaan. Sinänsä La Torre (vai pitääkö tätä nykyään kutsua Picniciksi?) ja sen kaveri Fratello, on nähty jo.

A light summer lunch on the deck next to Helsinki’s newest art museum, which was still under construction. The eggplant came fresh from the bar’s smoker, topped with a mozzarella-feta melt.

Some of the other restaurants suited for al fresco dining are Lonna, Merimakasiini and Southpark.

Mestassa on tarjolla lounaaksi viikottain vaihtuvalla listalla lihaa, meren eläviä, kasviksia tai salaatti. Tänään lautasannoksista löytyi: Iberico-porsaan secreto ja ananassalsa (16,90e), tiikerirapuja chili ja miso-seesami-kastikkeella & coleslaw (15,90e), mozzarella-kirsikkatomaatti-feta täytetty munakoiso & kesäkurpitsa-yrttisalaatti (11,90e) sekä Caesar-salaatti kanalla tai lohella (13,90e). Otin munakoison, siinä toivossa, että se olisi sopivan kevyt näille keleille.

Alkuun oli focacciaa oliiviöljy-balsamicco-dipillä. Leipä oli päältä rapsakka, sisältä pehmeä ja kauttaaltaan sopivan rasvainen sekä suolainen. Tätä oli ilo dippailla pikkukuppiin, jopa siinä määrin, että täytyi hakea lisää samalla kun odotin edellisen seurueen jälkeistä annostani. Raflassa on vain yksi savustin jolla suurin osa annoksista viimeistellään, joten jono on sen mukainen.

Safka tuli seminopeasti (ks. iso duuniporukka ennen minua) ja oli oikein kivan kesäinen setti. Munakoiso oli pehmentynyt herkulliseksi ja tätä komppasi hyvin sulaneet juustot sekä aavistuksen happamat kirsikkatomaattien pirskahdukset. Tosin itse olisin kaivannut ryhdikkäämmän makuisia juustoja tai sitten jotain ronskimpaa makumaailmaa.

Tosin Torren kamathan ovat profiililtaan enemmän Ranskaan ja Italiaan kallellaan, joten siinä mielessä mentiin hahlossa. Savuakin löytyi haarukasta, mutta ei mitenkään muhkeasti. Yrttisalaatti osoittautui myös kepeäksi kokemukseksi ja kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli sellainen rento ja kevyt lounas joka sopi hellepäivälle.

Sisustus on yksinkertainen, käytännössähän tässä rokataan terassilla ja vieläpä työmaan vieressä, keskellä yhtä Stadin vilkkainta kohtaa. Kuuma tuli kun veteli safkaa nassuun al fresco -hengessä, vähän tällainen mannermainen fiilis, mikä ei ole ollenkaan huono asia. Asiakaspalvelu oli rennon ystävällistä.

Ps. Malmin Mo Café on avannut ytimeen Mo Kitchen -raflan.

URL www.dekkihelsinki.fi
Puhelin n/a
Osoite Mannerheimintie 22, Helsinki

The Dockyard

Kesähelteet hellivät ja normaalia paremmin nukutun yön jälkeen asiat tuntuivat sujuvan niin hyvin, että päätin kävellä telakoiden tuntumaan, kokeilemaan taannoin suositeltua The Dockyard -ravintolaa. Vaakakupissa painoi myös se, että “pommiin” nukkumisen ja työpaineiden takia jätin aamusalin väliin, joka vaikeutti käteni valloittaneen robotin tarpeiden tyydyttämisen askeleiden muodossa.

Tänne kun käppäilin rivakasti, niin pääsin sinne normiluvuille, vaikka olinkin lintsannut harjoituksista. Jotenkin sitä vaan on vaikea irtautua tuosta aamurutiiniksi muodostuneesta jumpasta ja hyvä niin. Loman aikana sitä ei kuitenkaan tule salilla käytyä, mutta jotain reippailua pitää yrittää harrastaa ettei täysin vaivu syntiin lyhyen latautumisen yhteydessä.

A decent lunch at this remote restaurant, my salmon had a good sear to it, but otherwise the dish was a bit mediocre.

The area has surprisingly good restaurants, such as Baskeri & Basso (no lunch), Krog 16 and Maannos.

Listalta löytyi niin burgereita kuin Caesar-salaattiakin, mutta minun teki mieli kalaa ja nappasin näin ollen lohen röstiperunoilla ja creme fraichella (12e).

Safka tuli hetken kuluttua, ympärillä oli hyvin ajoissa ollutta työmaaporukkaa jonossa. Annos sisälsi myös vähän haaleaa kasvishöystöä sekä salaattia yrttikastikkeella. Salaatti oli ook, itse tykkään hapokkaammasta kastikkeesta. Veget sopivat mielestäni paremmin lohen pariksi kuin ne fritatut potut, vaikka olisi näitä voinut lämmittää ennen esillepanoa (tai sitten olivat ehtineet jäähtyä keittiössä).

Lohi oli saanut hienon paistopinnan, mutta oli tämän myötä päässyt menemään aavistuksen ylikypsäksi. Ei pahasti tosin ja tähän jeesasi se majoneesin oloinen creme fraiche. Röstiperunat olivat vähän liian lastenannokseen kuuluvan oloisia ja kokonaisuutena annos oli ok, mutta vähän tällainen innoton veto.

Varsinkin kun nurkan takaa saa pienemmällä hinnalla todella paljon kovemman setin eteensä ja vieläpä alkusalaateilla sekä jälkkäreillä. Kilpailu on kovaa tällä seudulla, mikä on pelkästään hyvä asia.

Sisustus on simppeli, tällainen pikkuinen kortteliravintola maksimoiduilla asiakaspaikoilla. Asiakaspalvelu oli asiallista. Kasvissyöjälle löytyi salaatti vuohenjuustolla (haittaakse?)

URL www.thedockyard.fi
Puhelin 040-5550958
Osoite Hernesaarenkatu 17, Helsinki

Zetor

Spydäri, tuo jämistä duunattujen ruokien aatelinen. Kaikilla kansoilla tuntuu olevan omansa, japanilaisilla on okonomiyaki, korealaisilla bibimbap ja jenkeillä/englantilaisilla on (potato(e)) hash. Tänään ei jotenkin vaan jaksanut vääntäytyä mihinkään pitkälle, alkaa olla pientä kisaväsymystä havaittavissa.

Edistystä on kuitenkin tapahtunut ja homma etenee omilla raiteillaan ihan hyvin, joten kaikesta vääntämisestä on ihan silminnähtävää hyötyäkin. Kyllä se siitä, kohta alkaa lomatkin ja kaikkee, eiks je?

Finnish food at a rather touristy price point, the wild and kitchy decor and a near perfect location are the main reasons to visit this restaurant. The potato hash I had was good enough.

For more Finnish flair, check out Kosmos, KuuKuu and Savu.

Zetor tuskin kaipaa sen suurempaa esittelyä, ollen kiinteä fikstuuri uuden ja vanhan ylioppilastalon välissä jo niin pitkään kuin jaksan muistaa. Viimeksi olen tainnut olla täällä silloin kun juhlittiin jotain jääkiekkomenestystä, tosin muistikuvat siitä ovat lähinnä kaoottiset.

Den glider in taisi soida korvissa vielä pari päivää tuon illan/yön jälkeen. Tarjolla on perinteisiä Suomi-aiheisia annoksia, tämä on selvästi profiloitunut turisteille, niin tarjontansa kuin hintojensakin osalta.

Itse päädyin pyttipannuun (16,20e, HUOM! mikään ravintolan menu, ei web- tai printtiversio pidä hintojensa osalta paikkaansa, kaikkialla muualla toistellaan 15,90e hintaa, vaikka oikeasti kassalla veloitettiin tuo hinta, ei toki paljon enemmän, mutta jokatapauksessa eri kuin mikä on ilmoitettu), kun siitä sai S-Ryhmän alennuksenkin, jolloin hinta on edelleen liian kova, mutta ei stratosfäärinen.

Alkupalaksi tuli ehkä surkuhupaisin leipäkori tähän mennessä (ja nyt näitä lounasmestoja on kierrelty jo #881): yksinäinen ruispala suoraan muovipussista, kaverina kouluruokalasta tuttu voinappi ja viimeistelty talouspaperirullan palalla.

Kieltämättä tässä tavoitettiin ehkä jotain syvää Suomalaisen Sielun ytimestä, toivottavasti oli tarkoituskin. Vähän tuli sellainen etäinen tuulahdus valtatien varresta löytyvästä ABC:n linjastosta.

Varsinainen annos tuli kohtuullisessa ajassa ja oli oikein komea ilmestys omalla paistinpannullaan ja puutarjottimellaan. Pyttipannu oli ihan onnistunut versio tästä klassikkosafkasta, lihaa oli monessa eri muodossa ja perunatkin olivat saaneet vähän paistopintaa.

Itseäni silti miellytti eniten se iso pippurimäärä mitä tähän oli roiskittu, antoi makuprofiiliin sopivan puraisun. Ei tämä silti tämän hinnan väärti ollut, vaikka saikin syödessä tuijottaa lentävää Kekkosta ja poroa.

Kokonaisuudesta tuli kuitenkin snadisti nostalginen olo, kun mussuttaessani muistelin peruskoulun jälkeistä oppiuraani ja herra G:n kanssa vedettyjä snägärisafkoja paikallisen ostoskeskuksen kyljessä (joskus lounaalla tuli vedettyä jopa grillikylkeä paljaaltaan pussista #imnotsorry). Onhan tämä ihan kokemisen arvoinen rafla, mutta seuraavalla kerralla luulen pysyttäytyväni lärvilaudassa ja traktoreiden ihmettelyssä.

Sisustus on runsas ja suurpiirteinen koristesineiden kirjossaan, kuten vain voi odottaa herra Järvenpään aivoituksien perusteella duunatusta mestasta. Jos tällainen iloittelu kiinnostaa, niin Cantina West tarjoaa vähän samanlaisen ympäristön, mutta tequila-shoteilla varustettuna. Aavistuksen surettaa se, että sisäänkäynnin vierestä on hävitetty Leningrad Cowboysin patsaat. Näin ne ajat muuttuvat. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja asiallista.

URL www.raflaamo.fi/fi/helsinki/zetor
Puhelin 010-7664450
Osoite Mannerheimintie 3-5, Helsinki