Tag: japanilainen

Latitude 25

Joulu oli ja meni, nyt pitää wrapata viimeiset duunijutut ennen kuin alkaa uudet kuviot ensi vuoden puolella. Kaikennäköistä muutakin järjesteltävää löytyy, mutta eiköhän se siitä. Oli kiva päästä salillekin pitkän herkutteluputken jälkeen, alkoi tulla joulukinkku jo korvista, kun ei muut tunnu sitä oikein syövän. Konettakin pääsi rakentelemaan vuosien (ja vuosien) tauon jälkeen, kun pistettiin pojalle tornia pystyyn. Tässä välissä on näemmä kehitys kehittynyt ja ainakin tuo SSD-levyjen M.2 form factor tuli ihan puskista. Mukava oppia uusia asioita ja on noi nykyiset kotelot nii-in paljon parempia kuin ennen, ei ole tullut kuin yksi haava tähän mennessä.

Välipäivien aiheuttama tyhjyys toimistolla tuntui jotenkin huumaavalta, joten en jaksanut lähteä merta edemmäs kalaan ja nappasin Cityn artikkelista bongatun uuden japanilaisen raflan. Liukastelin Espan yli kohteeseen juuri ja juuri ehjin nahoin. Lantsarit eivät oikein tue jäällä etenemistä.

An Okinawan restaurant next to the beautiful Esplanadi esplanade. For more Japanese food, check out Koto, Tokyo55 and Len’s Keishoku.

Tänään staattisen oloisella lounaslistalla oli tarjolla: Sushilajitelma (10 kpl 11e / 12 kpl 13e / 15 kpl 16e), kulho sushiriisillä ja salaatilla (lohitartar 11e / avokadotartar 11e / Okinawa-possu surimilla 12e) sekä nuudelikeitto Okinawa Soba & possua ja surimia (12e). Loppuun on tee tai kahvi sekä ja alkuun misokeitto. Alkukeitosta huolimatta valintani kohdistui mielenkiintoisen kuuloiseen Okinawa Soba -soppaan, pyhien aikana kasvaneesta possu-aversiosta huolimatta. Alkuun oli sitä misoa, soppatykistä annosteltuna, mutta niin, että merilevä oli erikseen kupeissa. Tästä tuli mieleen Thai Thai, mikä ei ole ollenkaan huono assosiaatio. Miso oli lämmintä ja tofuista, nori pysyi napakkana hörppäilyn aikana. Pääruoka tulikin sitten todella vauhdikkaasti ja ilahduttavasti pöytään tuotiin pari variaatiota chiliä. Oli tuttu tōgarashi-sirotin, mutta myös raflan oma chilimauste, joka oli ehkä mahdollisesti jotain alkoholipitoista (tai voimakkasta etikkaa) nestettä, jolla killui läjä kirkuvan punaisia palkoja. Nice. Itse kulho oli tutun oloinen, oli paksuja possuviipaleita reilulla läskillä, pikkelöityä inkivääriä, surimilevyjä, kevätsipulia ja nuudeleita liemessä. Liemi olikin tavanomaista herkempi makuelämys ja tämä sopi mahtavasti joulun jälkeiseen kevennysmeininkiin. Nuudelit olivat ihan jees, kuten myös murisevan mehukas possu, kaikista kinkun kaiuista huolimatta. Surimin läsnäoloa en oikein tajunnut ja annos kaipasi vähän enemmän tekstuuria. Inkiväärin timmi puraisu tasapainotti hienosti rasvaista lihaa ja sitten kun rupesin sähläämään chilin kanssa, niin kyllä lähti. Oli ihan pakko stedaa sitä litkua paljaaltaan, mutta siinä oli liian piukea ominaismaku, josta puski läpi lähinnä se etikka(?) ja kova kapsaisiini-leveli. Mutta kulhoon kaadettuna se pelasi mainiosti annoksen kanssa, tuoden tulisuuden lisäksi jotain omaa pikku kivaa. Kaiken kaikkiaan tämä oli juuri sitä mitä lääkäri määräsi tähän harmaaseen ja kosteahkoon keliin, kannattaa tsekata jos on nurkilla pogoilemassa. Sisustus oli uuden karhea ja otti hyvin haastavan tilan haltuunsa. Vähän asiaan kuuluvaa rekvisiittaa seinillä ja sopivan intiimi lounastamiseen. Plussaa taustalla soivasta Lose Yourself -biisin orkesteriversiosta. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle vaikutti olevan ainakin riisikulho avokadolla, jos sellainen nappaa. Ps. Kamppiin on avattu Broo, joka myy pizzaa. Näitä fiinimpiä kiekkomestoja tuntuu tulevan kiihtyvällä tahdilla. Ja Töölöön on tullut joku kiintoisan oloinen Young Hearts (ilmeisesti ehkä Hoshiton tilalle), tosin siellä ei ole lounasta. Sidney’sin (ex-Melt) on pamahtanut joku Plein, sielläkään ei lounasta (wut si tis?).

URL www.latitude25.fi
Puhelin 044-9832244
Osoite Korkeavuorenkatu 47, Helsinki

Minato Sushi

Tämä oli hyvä päivä. Eikä pelkästään arskan takia, vaikka toki onhan se kiva hikoilla täydessä tsto-varustuksessa asfalttiviidakon syövereissä. Näyttää kovasti siltä, että jakomielitauti usean lokaation välillä jatkuu hellepäivien ajan, joten täytyy vähän taktikoida tämän harrastuksen kanssa. Luultavasti jatkan nyt vielä hetken kun tämä ruoan syöminen ja siitä (tai sen ohi) kirjoittaminen tuntuu jotenkin taas huvittavalta. Juoksumattokin kuluu käytössä hienosti, olen päässyt tavoitteissa pitkän plateau-jakson jälkeen eteenpäin ja nyt ollaan ihan karvan verran vaille ensimmäisestä etapista. Nyt pitäisi vaan keksiä, että mitä mä teen näiden duunivaatteiden kanssa, alkaa olla aivan liian leveet lahkeet ja oiva Slidebelttikään ei oikein pysty tilannetta pelastamaan. Lyhyen tähtäimen suunnitelma on löytää joku korjausompelimo, mutta pidemmällä aikavälillä täytyy tehdä dramaattisempia liikkeitä.
Delicious hand made sushi at this small restaurant deep in the streets of Kamppi. They have take away also, so get a set and go down to the pier to get your sushi on. Other wonderful sushi restaurants in Helsinki are Kokoro (Note! their location has changed), Sushi wa.gocoro and Tokyo55.
Mutta se ruoka! Tosiaankin, listalla on jo hetken roikkunut Minato Sushi ja koska päivä oli kaunis ja teki mieli kevyempää settiä, niin tallustelin kesäisiä katuja pitkin kohti Köydenpunojanpuistikkoa. Tässä oli muistaakseni aiemmin se yksi sushipaikka, johon kerran astuin sisään ja melkein heti ulos. Ainoa rafla, missä en ole suostunut asioimaan, oli sen verran outo set & setting (piti tarkistaa ja oli Sushi Sui, muisto Papa Albert -reissulta). Mutta tässä raflassa oli oikein oiva meno ja meininki, joten nappasin listalta sen ainoan lounasvaihtoehdon (muukin lista on voimassa myös lounasaikaan): House plate eli 10 palaa päivittäin vaihtuvia susheja (10,40e). Lounaaseen kuuluu myös miso-keitto. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, kyseessä on pikkukiska, jossa on istumapaikkoja hyvin rajallisesti, homma taitaa toimiakin pääosin take-away henkisenä. En tiedä oliko syy auringossa vai hyvin sujuneessa päivässä, mutta jotenkin toi miso-keitto oli aavistuksen freesimpi kuin normaalisti. Toisaalta tässä on tullut vedettyä lähiaikoina niitä sammioista kauhottuja versioita, että ehkä tälleen yksittäisenä annoksena duunattuna nämä on vaan vähän parempia? Hyvä aloitus (ja huonot kuvat, sori siitä, hävettää jotenkin räpsiä näitä koko ajan). Sushit tulivat juuri niin nopeasti kun ne ehdittiin käsin vääntämään (tätä raflaa ei sushirobottien vallankumous ole vielä paikallistanut) ja komeita olivat, juuri niin hienoja kuin toivookin saavansa. Ja oli muuten hyviä susheja, riisi oli esimerkillisesti keitetty ja maustettu, vielä snadisti haalea ja rakenteeltaan mainio. Lautaselta löytyi pari sake nigiriä, tamago, inari, muutama lohi+kurkku-maki sekä punakaali+kurkku-maki. Yllättäen se marinoitu punakaali pelasti tosi hyvin tässä kontekstissa, antaen raikkaan rapsakan vastuksen hieman makealle riisille. Lohi oli todella herkullista ja kerrankin maltoin vetää nigirit ilman wasabia (okei puolet vaan, ensimmäinen haukku ilman ja sit sen kanssa) ja toimi kuin häkä. Tamagokin oli ilmavan muhevaa, eikä sitä kumimattoa, mitä esim. buffissa saa. Toki lautanen oli pieni, mutta laadusta maksaa mielellään, eikä tässä edes tehnyt enempää mieli. Musta tää sijoittui sinne Sushi wa.goron (vai miten ihmeessä se on tarkoitus kirjoittaa? Tolleen mä joskus sen heidän Facebook sivuilta bongasin) tasolle, mutta vähän Kokoron ihanuuksien jälkeen. Kärkikahinoihin joka tapauksessa meni heittämällä. Kannattaa käydä, jos tekee mieli RAAKAA KALAA (suora lainaus heidän sivuiltaan). Sisustus on freesi ja moderni, vaikkakin tiivis, takaseinää koristaa eläimen pää, joka sai jonkinlaisen fläsärin aiemmasta mestasta (oliko silloinkin siellä tuollainen? Ei pysty muistamaan). Asiakaspalvelu oli avoimen ystävällistä ja ripeää. Kasvissyöjillekin löytyi varsinaiselta listalta ihan kiinnostavia (mm. Avokado de lux) vaihtoehtoja, suosittelen koestamaan. Lasten kanssa ei viitsisi edes vitsiksi yrittää vääntäytyä näin pieneen tilaan, mutta mukaan voisi hyvinkin ottaa. Ps. Tuska on tulossa jälleen ja siellä on Black Dining -ravintola tuottamassa nautintoa kaiken tuskan keskellä. Body Count olisi kyllä siistiä nähdä, mutta tuskin pystyy taipumaan tuonne. Tosin mulla on (tai oli, en ole niin järjestelmällinen ihminen, että olisi säilynyt kaikkien näiden vuosien jälkeen) Ice-T:n nimmari, jonka nappasin kerran City-käytävän Carrolsissa, jossa hän oli (isojen) henkivartijoiden kanssa syömässä purilaisia. Pps. Hakiksen väliaikaisessa hallissa on Turusta tullut mamu, eli Roots Kitchen, josta saa vegaanista lounasta koko päivän. Ja Tornissa on näemmä nykyään salaattibuffa lautasannosten sijaan. Ja jostain syystä Aromi-lehti on rönsyillyt klubikulttuuriin (kandee lukea, kiintoisa artikkeli), onkohan joku toimittajista kesälomalla?
URL www.minatosushi.fi
Puhelin 010-4192980
Osoite Kalevankatu 55, Helsinki

Tsuru (Päivällinen)

Meh. Tämä teki vähän tsurulliseksi (oliko pakko? no oli). Käytiin porukoiden kanssa vetämässä safkat ennen shoppailukierrosta (piti ostaa heinää ja kalkkia), joten päätettiin demokraattisesti (minä päätin) mennä johonkin käymättömään paikkaan Isossa Ompussa.

Koska tytöt tykkää sushista, mutta ei tehnyt mieli taas kertaalleen mennä siihen samaan Fukuun (joka on ihan hyvä, mutta viikonloppuna hintavahko), niin yritin löytää keskitien Tsurusta, joka tarjoaa muuta japanilaista safkaa kuin sushia.

An average Japanese restaurant with no sushi (but some sashimi) on the menu, located in the Iso Omena shopping mall. My girl liked her salmon sashimi, but my chicken kara age (sic) was floury and not something to write home about.

For a more interesting look at Japanese food in the greater Helsinki area, check out Koto, Domo and Tokyo55.

Tarjolla oli kaikenlaista (ks. menu), mutta päädyttiin ottamaan: Lohi sashimi -alkuruoka + riisi (7e + 1,50e), lasten kana kara age (8e), Sake Bento eli lohta laareissa (17,50e) sekä minulle isompi Tori no kara age eli sitä fritattua kanaa (14e). Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Lasten annokset tulivat ensin, hyvä niin. Vanhemman tytön lohisashimi oli vedetty huiviin alta aikayksikön ja kuulemma tykkäsi, hän söi myös lohi benton sashimit, joten niistä ei ole omakohtaista kokemusta.

Riisit olivat kaikki hyvin keitettyjä, pysyen sellaisissa tikkuihin sopivissa “kokkareissa”, kuten kuuluukin. Nuoremman tytön kanafritit olivat valitettavasti sellaisia jauhoisia, kana sinänsä ihan ook, mutta ei näitä oltu pidetty siellä rasvassa tarpeeksi kauan.

Ja miksi noi tuli tarjottimilla? Tai siis kantamisen ymmärrän, mutta jotenkin tuli sellainen pikaruokalameininki tosta.

Ikävä todeta, että sama setti jatkui itsellä, fritin sisus meni, mutta kuori ei ollut mitään ihmeellistä. Yuzu-soija pelasi aika hyvin dippikastikkeena, mutta jonkun toisenkin olisin toivonut tuomaan variaatiota.

Kaaliraasteeseen olisin myös kaivannut jotain marinointia, varsinkin kun viereisen kupin salaatissa oli maittava seesamipainotteinen kastike.  Kyllä tämä reilusti häviää Stadin paremmille japanilaisille, kuten myös sille viereiselle Fukulle.

R:n bento oli kivan näköinen ja sahimit ainakin maistuivat. R tykkäsi myös siitä salaatin kastikkeesta, salaatti itsessään oli – kuten myös minulla – perussettiä. Paistettu lohi maistui meistä molemmista ei ihan niin tuoreelle. Muuten komponentit olivat aika linjassa muiden annosten kanssa.

Kanaa oli hänelläkin ja edelleenkin vähän sinnepäin tehtynä. Oli tämä tavallaan ihan kivaa vaihtelua siihen perus sushimättöön, mutta ei laadullisesti oikein päässyt sille tasolle, että tekisi mieli käydä uudestaan.

Sisustus on selkeän linjakas ja ravintola rauhallisen oloinen, vaikka kauppakeskuksen vauhdikkaiden käytävien vieressä ollaankin. Rafla olikin lähes tyhjä koko ajan. Kalan muotoiset lamput olivat hauskoja. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä.

URL www.isoomena.fi/stores/-/shops/Kahvilat-ravintolat/1005579/Tsuru-Japanese-Restaurant
Puhelin 050-3542800
Osoite Piispansilta 11, Espoo