Tag: eurooppalainen

Le Havre (2. kerta)

Vuorossa oli äidin tapaaminen keskustassa, joten päätin napata listalta jonkun selkeän ja kohtuullisen varman tapauksen. Seurahuone on seissyt paikallaan jo sen verran aikaa, että täällä on hänkin käynyt useampaan otteeseen, tosin edellisestä kerrasta oli jo hetki vierähtänyt.

Omastakin käynnistä on jo yli kolme vuotta aikaa (onpa tätä tullut harrastettua pitkään), joten oli aikakin käydä tsekkaamassa mesta ja ottaa kuvat yms.

A down to earth buffet in a splendid environment, this hotel restaurant is worth visiting just for the decor alone.

Some of the other hotel restaurants in Helsinki are Kämp, Krog Roba and Lost In Helsinki.

Tarjolla on buffet (12,50e, 9,50e pelkkä soppa+salaatti) salaatilla, sopalla ja jälkkärillä. Tänään oli tarjolla: Kauraiset silakkapihvit jogurttikastikkeella, lammaspyörykät minttukastikkeella, kermaperunat, vegepihvit bbq-kastikkeella, tomaattikeitto, salaattibaari (raejuusto, jääsalaatti, kirsikkatomaatti, vesimeloni, kaaliraaste, porkkanaraaste, punajuurilohkoja, perunalohkosalaatti, keitettyä kananmunaa, paahdettuja uunijuureksia ja siemeniä etc), leipää + voita sekä passiovaahtoa ja hedelmäsalaattia. Loppuun on myös kahvia tai (pussi)teetä. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa kassalle, vesikannu tuodaan pöytään.

Alkuun vedetty salaatti oli aika perussettiä, kastikkeena olisi voinut olla jotain muutakin kuin vain oliiviöljyä + balsamiccoa, mutta meni tämä näinkin. Tomaattikeitto oli snadisti mausteista ja tomaatin maku nousi sopivasti esiin.

Ei päästy viime kerran borschin leveleille, eikä tosiaan ollut tällä kertaa kuin vain yksi soppa, kun viimeksi oli peräti kaksi. Leipä oli ook, markettitasoa. Kiva kuitenkin, että on myös se keitto lämmittämässä alkuun, mutta en ehkä suosittelisi täällä pelkkää salaatti+soppa-linjaa.

Pääruokalautaselle piti tietysti kasaa taas kaikki ainekset kerralla, tosin vegepihvit jätin nyt vegaanihaasteesta huolimatta lämpöpönikkään, mutta niiden bbq-kastiketta otin kuitenkin lautasen laidalle.

Kalapihvit menettelivät, mutta haude oli haudannut kaikki tekstuurit pinnan paneroinnista. Freesi jogurttikastike kuitenkin seivasi jonkun verran ja kyllä näitä silakoita söi, mutta oltiin kyllä tosi kaukana siitä Hieta-ravintolan herkusta.

Lammaspyörykät olivat hennon makuisia, mutta ihan kohtuullisen hyviä ja se bbq-kastike toi näihin hyvää lisäsoundia. Kermaperunat muistuttivat liikaa jotain janssoninkiusausta ulkomuodoltaan, mutta maku oli ihan jees, varsinkin kun nyki mukaan lammasta.

Jälkkärissä maistui vieno passion puraisu ja se sopikin tuohon täyteläiseen vaahtoon tosi hyvin. Tätä olisi mielellään herkutellut enemmänkin niiden tuoreiden hedelmien kanssa, joten hyvä, että otin konservatiivisen määrän lautaselle, ettei tullut lounaskoomaa.

Kaiken kaikkiaan tämä on tällainen keskitasoinen kotiruokabuffa melko kattavalla valikoimalla (listalta saa sitten enemmän sellaista ranskalaisen keittiön juttua, ihan maistelumenuuseen asti), mutta täällä kannattaakin käydä kauniin ympäristön ja mahdollisen nostalgian takia.

Sisustus on upea, kattokruunut kimaltelevat ja muutenkin tässä on tällaista rokokoo-meininkiä, mihin et kovinkaan monessa Stadin mestassa törmää. Ehkä Kämp, Salutorget ja jossain määrin Suomalainen Klubi tulee mieleen. Asiakaspalvelu on sujuvaa ja ystävällistä, tosin tällä käyntikerralla saliin pamahti hotellissa kokoustavia ihmisiä siinä määrin paljon, että siinä loppuvaiheessa alkoi hukkua massaan.

URL www.hotelliseurahuone.fi/brasserie-le-havre
Puhelin 09-6914006
Osoite Kaivokatu 12, Helsinki

Soppakeittiö (Vanha Kauppahalli, 2. kerta) ja Mari’s Smoothie

Tänään olikin sitten vuorossa soppaa ihan lääkärin määräyksestä ja koska R oli kaupungissa, niin päätin että käydään vihdoinkin yhdessä Soppakeittiössä, tuossa Helsinkiläisessä instituutiossa.

Hän kun ei ole vielä tämän Bouillabaissea päässyt nauttimaan. Kellon alta spora alle ja Mantan kylkeen hillumaan, täällähän oli joku (uusi?) Mantan Joulumarkkina -tsydeemi pystyssä.

Soups by the bowl, this chain of restaurants can be considered a Helsinki institution and it’s Bouillabaisse is a fantastic comfort food for chilly winter days.

Other restaurants offering soups are Fat Ramen, Qulma and Patisserie Teemu & Markus.

Soppia on lounaaksi kolme joka päivä, yksi niistä on aina Bouillabaisse ja yksi sopiva vegeilyyn. Tänään oli tarjolla: Bouillabaisse (10e), siskonmakkarakeitto (9,50e) ja herkkusienikeitto (9e).

Näiden lisäksi pöydissä on leipää ja kassalta saa mukaan yrttidipin, sama setti joka Soppakeittiössä, joita löytyy kaikista kaupungin kauppahalleista. Itselle tuli Bouillabaisse ja R otti makkarakeiton.

Alkuun tuli nakerrettua erittäin varovasti leipää ja dippiä. Täytyy sanoa, että tämä dippi on kyllä todella maittavaa, leipäkin (tummempaa ja vaaleampaa maalaisleipää) oli erinomaista, hyvä kuori ja sitko, sopi mainiosti yrttisen öljyn noukkimiseen sekä keiton kanssa vetämiseen.

Pääruoat tuli nopeasti, kuten täällä yleensä (paitsi jos on ihan sikamainen ruuhka, nämä on suosittuja) ja edessä oli isot, höyryävät sammiot soppaa. Oma kalasoppa oli jälleen todella hyvää, vaikka sen tomaattisuus ei R:lle kauheasti maistunutkaan.

Aioli toimii tässä erinomaisesti ja kulhon viimeistely teki jälleen onnelliseksi. Tähän kun vielä heitti sitä hyvää leipää kylkeen niin avot.

R:n siskonmakkarakeitto oli sekin hyvää ja hänellekin maistui koko setti. Eli hyviä on keitot ja ehkä varmimmin tasalaatuinen suoritus joka kerta. Joten kun soppaa tekee mieli niin näihin kyllä kannattaa pyrkiä.

Ehdottomasti yksi Stadin parhaimmista, jos nyt ei Fat Ramenia lasketa. Kunhan nyt ne keikkuvat tuolit ei haittaa (Hietsun hallissa on paras tilaratkaisu Soppakeittiöistä).

Sisustus on meinaan sieltä funktionaalisesta päästä, pääosin tilan puutteen vuoksi, mutta eipä nämä mitään kovin koristeltuja ole missään muussakaan kauppahallissa. Ja ehkä niitä tuoleja voisi joskus katsoa kuntoon, nyt pääsi pieneen linnanmäki-tunnelmaan siinä tiskin ääressä keikkuessa. Mutta on tässä tietty oma “markettifiilis”, hallin käytävillä safkatessa.

Mari’s Smoothiessa tuli käytyä R:n pyynnöstä, hän ottin Vihreän Teho-smoothien ja minä Energiajuoman.

Molemmat olivat hyviä, itse pidin omasta enemmän, kun siinä oli reilu inkiväärin potku ja R:n smoothie oli jäänyt lämpimäksi. Mutta molemmat maistuivat ja toimivat kivan kevyenä jälkkärinä.

Ja näemmä paikassa on myös lounasta, pitää ehkä joskus käydä koestamassa.

URL www.katijafille.fi/soppakeittio
Puhelin 050-4130805
Osoite Eteläranta, Helsinki

 

Kapsäkki

Aurinkoinen päivä ja tapaaminen vanhan kollegan kanssa piristivät kummasti. Sovittiin tällit Kapsäkkiin, joka on Kapsäkki-teatterin lämpiö/kahvila ja toimi joskus kauan (kauan kauan) sitten Allotria-nimellä. Muistaakseni tällä oli jopa taukoa lounaissa jonkun aikaa, mutta nyt oli taas sitäkin tarjolla ja johtuen maantieteellisesti suopeasta sijainnista, valitsin tämän listalta treffipaikaksi. Olikin oikein miellyttävää turista kaikenlaisista asioista ja freesasi mukavasti mieltä, keskellä semikiireistä viikkoa.

A restaurant of the Kapsäkki theater, the veggie heavy food was adequate and the decor distinctly barlike.

Other theater restaurants in Helsinki are Kaksi kanaa, Kom and Café Artist.

Kyseessä on jossain määrin kasvispainotteinen buffet-mallinen lounas (10,20e), joskin raflasta saa myös muutakin, kuten flammkucheneita. Erinomaisen huonosti merkatusta buffasta (ei ollut edes kassalla printattua lounaslistaa esillä, puhumattakaan ruokapadoista, onneksi www-sivustolta löytyy melko käytettävä ja ajankohtainen selvennys. #laputoiskiva) löytyi tänään: Bataatti-kookoskeittoa, suppilovahveropiirakkaa, porkkanapihvejä, muhennettua perunaa, riisivanukasta ja hilloa, leipää (tummaa ja vaaleaa ranskishenkistä + voita) sekä salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, paprika-pastasalaatti, bulgurisötkötys tai kaksi, sinihomejuustoa sekä yrtti-kananmunasalaatti).

Alkuun nykästy keitto oli ihan jees, tällainen etäisesti tutun makuinen, sakea kasvissoppa. Tähän oli pakko sekoitella mukaan vähän sitä sinihomejuustopurua. Leipä oli lämmintä, josta plussaa, juuri uunista tuotua (tuskin kuitenkaan täällä leivottua) leipää on aina hyvä jyystää.

Salaatti oli ook, tosin kastike (oliiviöljy, balasamicco, pippuri, suola + jogurttipohjainen systeemi) tuli sen verran myöhään buffaan, ettei sitä saanut mukaan kostuttamaan näitä. Onneksi osassa oli kastike mukana ja sen saman lämpimän leivän kanssa tämä menetteli, mutta ei jättänyt muistijälkeä.

Pääruokana ollut porkkanapihvi oli mehevää ja erityisesti sen jogurtin kanssa tämä toimi ihan hyvin vaikka olikin rakenteeltaan melko epästabiilia ja homma meni sellaiseksi murujoukon metsästelyksi. Sienipiirakka oli kovin sienimäisen makuista, mikä on luettavissa sen eduksi, vaikka en siitä itse kauheasti välittänytkään.

Muhennettu peruna, eli kuutioidut kermaperunat, oli semijees, jotenkin tämä oli sellainen epäsikiö, kun ei ollut muussia, ei kermaperunaa eikä keitettyä. Mutta kyllä tätä söi sen “pihvin” kanssa, vaikka suolaa ei ollut viitsitty kauheasti käyttääkään.

Jälkkärinä toimi riisivanukas hillolla ja tätä tuli otettua omaan makuun liikaa, vaikka hillo toki olikin maittavaa. Eikä se riisikään nyt niin kauheasti tökkinyt loppupeleissä, vaikka jotenkin Saksan-reissuilla tähän onkin muodostunut jonkinasteinen aversio.

Kiva kuitenkin että oli koko setti, eli pari alkuruokaa, pää- ja peräruoka sekä kahvit/teet. Jotenkin se aina tyydyttää mieltä kun saa syödä “koko aterian” vs. joku yksittäinen annos. Mutta noin muuten tämä ei kyllä ollut mikään kovin kummoinen lounas, vaikka seura tekikin koko hoidosta miellyttävän.

Sisustus on edelleenkin samanoloinen kuin ennen, eli baaritiski hallitsee ravintolan etutilaa, isot ikkunat avautuvat vilkkaaseen Hämeentien ja Mäkelänkadun risteykseen, kun taas ravintolan päädyssä häämöttää ovi teatteriin.

Jotenkin nämä teatterehin kytketyt mestat eivät ole yleensä erityisen ansiokkaita keittiön osalta, mutta hauskan boheemin ympäristön nämä kyllä tarjoavat. Kyllä tässä ihan mielellään istuskeli ajan patinoimalla sohvalla ja mutusteli kasvisruokaa juttelun seassa. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

Ps. Jännästi ne meemit, flunssat ja Antti Tuisku leviävät päiväkodin kautta, kun tässä eräänäkin iltana nuorempi tytöistä lauleskeli “mun on pakko twerkkaa, että saisin fyrkkaa”. Jonka jälkeen kysyi heleällä äänellään: “Isi, mitä twerkkaaminen tarkoittaa?” “Ei mitään”. En ole vielä ihan täysin henkisesti valmis näihin keskusteluihin.

URL www.ravintolakapsakki.fi
Puhelin 09-2600907
Osoite Hämeentie 68, Helsinki