Brokadi (Päivällinen)

Tapaaminen herra J:n kanssa ja pääsin ehdottamaan Brokadia, johon olin taannoin tutustunut lounaan merkeissä (kuinkas muuten). Aikaisempi aie Taiteilijan käyntikierroksen yhteydessä tehtävä Dan Dan -nuudelien nauttiminen oli jäänyt vain suunnitelmaksi, koska aika oli sillä kertaa määrittävä tekijä, eikä edes ollut nälkä vielä siihen aikaan kun ajoin raflan ohi.

Tällä kertaa nälkä oli maksimoitu, olin käynyt Koyossa aiemmin (tämä oli siis viime viikon torstaina) ja yrittänyt syödä maltillisesti. Tapasimme hämyisällä parkkipaikalla, johon hän oli kaartanut uuden sähköautonsa, kun sillä tavalla suuntautunut. Lumisen Kalasataman läpi kruisaillessamme pääsimme höpöttämään kuulumisia, mikä piristää aina.

Dinner at the deliciously spicy Chinese restaurants in the outskirts of Helsinki. The trip over here is definitely worth it and the Chinese new year special Sichuan seafood barbaque I had with my friend was truly amazing.

Some of the other Chinese restaurants in Helsinki are Cheng Long, Chengdu and Jing Cheng.

Kiinalaista siis ja iltalista onkin melko kattava otos kaikenlaista herkkua, liitän mukaan muutaman kuvan menuista ja webskastakin löytyy tiedot. Mestassa oli myös kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi “barbaque” merenelävistä (joku 30e tms, oli siis “ohi” normaalin menun) ja otettiin se jaettavaksi, kaveri kun ei karvaisia otuksia kaipaa.

Itse oli pakko ottaa vihdoin ja viimein se Dan Dan -nuudelit (12e), sivuun vetäistiin vielä salaattia sichuanin chiliöljyssä (8e) sekä karhun kämmenen muotoinen tofu kiinalaisilla sienillä (15,80e). Ruokaa otettiin liikaa, tosin siitä kyllä varoiteltiin, tämä ei meitä haitannut.

Ja kyllä sitä safkaa sitten tulikin. Ekaksi tuli se nuudeliannos, jossa oli siis possua (mikä on ymmärtääkseni normisetti) ja chiliöljyä jne. Täytyy sanoa, että tämä ei ollut valitettavasti kaiken sen Food Rangerin hehkutuksen arvoista, vaikka ihan hyvä olikin.

Nuudelit olivat sopivan napakoita, liemi oli semimaukasta, ehkä vähän vetistä omaan makuun, ja possu oli lähinnä ravintoarvojensa takia kaverina kulhossa. Chilejä ei tässä juuri näkynyt ja aloin jo miettimään, että olinkohan valinnut kohteen väärin. Toki se edelleenkin upea chiliöljypurkki toimi hienosti annoksen modaukseen, mutta silti.

Äyriäs-yms bbq tuli pöytään seuraavaksi ja yllätti koollaan. Tämä oli tällainen uunipellillinen safkaa ja aivan tajuttoman hyvää heti ensi puraisusta lähtien, palauttaen voimalla uskoni päivälliskohteen valintaani. Tässä oli kaikki kohdallaan, maku oli huumaava, chili ja sichuanin pippuri puskivat esiin, mutta ei liikaa.

Vähän tässä pääsi pyyhkimään hikeä otsalta ja hetkittäin täytyi ottaa taukoa, mutta ei tässä silti ollut tulisuus pääasiassa vaan se uskomattoman hyvin keitetyt komponentit, jotka pyörivät siinä upeassa kastikkeessa.

Tällaista ei ole tullut itsellä vielä vastaan, vaikkakin Madridin Ni Hao oli sekin ihan törkeän hyvä kiinalainen (ja olen päättänyt pitää noi Madridin ravintolajutut privaattina, kulunut liikaa aikaa jne monimutkaisia syitä, mutta tuolla kannattaa käydä jos on sielläpäin liikenteessä).

Viereen vedetty tofu-annos oli herkullinen, syvän maukkaan kastikkeensa ja itsellekin maistuvien sienien kanssa. Tämäkin oli tavanomaista parempi annos, mutta sen mustekalan imukuppeja voittanutta ei tällä kertaa ollut.

Tosin se salaattia sichuanin chiliöljyssä – mikä oli oma random-valinta (perustuen siihen chiliöljyyn sekä epäselvään kuvaan, mistä arvelin, että kyseessä olisi joku raastesalaatin kaltainen systeemi) – osui tarkasti maaliin. Tämän annoksen soundissa oli todella jykevä basso, joka täytti suun joka haarukallisella. Mukana oli mielestäni wakame-salaatin kaltaista juttua, porkkanaraasteen ja riisinuudelien kanssa.

Himaan vietiin doggiebagit (Dan Dan nuudelit tosin vetäsin raflassa) paremmille puoliskoille (tosin onkohan tuo termi nyt ihan paras tässä kontekstissa, ehkä ne ei lue tätä?) ja R diggaili tästä salaatista ehkä eniten näistä. Mutta hänellä onkin lonkeroaversio, joten jouduin suostuttelemaan häntä maistamaan herkullista meripaistosta. Osui ja upposi sekin.

Loppuun vedettiin vielä kannu (8e) oolong teetä, joka oli sekin erittäin laadukasta ja maukasta. J kommentoi, ettei tee tule kotona näin hyväksi ja kieltämättä ne kupit mitä itse väsäilee, ei saavuta samaa tasoa. Kannu oli niin iso, ettei sitä voinut mitenkään saada juotua kokonaan, mutta urhoollisesti yritettiin.

Ja kun saatiin yli puolet hoidettua, niin tarjoilija kävi vielä kaatamassa lisää kuumaa vettä. Siinä kohtaa luovutettiin ja viiletettiin maksun kautta sähköjäniksellä pois.

Sisustuksesta en jaksa edellistä kertaa enempää jaaritella. Viihtyisä paikka ja toimiva kalustus. Asiakaspalvelu oli erittäin hyvää, jaksettiin proaktiivisesti ehdotella kaikenlaista ja kysellä mieltymyksistä yms.

Muutenkin tässä oli sellainen kiva perheyritys-tunnelma ja kaikki sujui enemmän kuin hyvin. Tosin englantia on hyvä osata tilausta tehdessä, tai ehkä jopa pöytävarausta, kuten tuli todistettua (tämä jääköön sen tarkemmin selittämättä, syylliset tietää tarkemmat yksityiskohdat).

Kannattaa ihan ehdottomasti mennä, lounaalle tai päivälliselle. Todella vakuuttavaa settiä. Tosin tähän kohtaan on ihan pakko todeta, ettei se lounas välttämättä joka päivä ole napakymppi. Jos olisin vetäissyt vain sen nuudelikulhon kiireessä matkalla Taiteilijan luokse, niin tästä kirjoituksesta olisi tullut kovin erilainen.

Mikä tietysti johtaa siihen filosofiseen pohdintaan, että kuinka luotettavia omat arviot ovat, kun ne perustuvat yhteen ohi kiitävään hetkeen ja mahdollisesti ravintoloitsijan tai kokin huonoon päivään. Mutta sellaista se on, kaikki on väliaikaista, subjektiivista ja epäreilua.

URL www.brokadi.com
Puhelin 044-2388908
Osoite Mäkelänkatu 45, Helsinki

Tikke

Kas näin heiluu häntä ja häntä heiluu näin, enkä buranaakaan kaipaa vaik’ luu vähän vaivaa. Eilisen muistelut vappuisesta lihapuheesta ja marmain artikkeli lihattomasta tammikuusta sai sisäisen karnivoorini hereille ja päätin lopultakin matkata kohti Kontulaa, tuota itäistä kiintopistettä, karujen kulmien kuningatarta.

Metromatka meni sujuvasti seisten ja saavuttuani jo hieman tutulle laiturille jäin hetkeksi vaiheilemaan oikean exit-pointin kanssa. Arvelin, että pitäisi todennäköisesti mennä K-Marketin päädystä ulos, jalat veivät kuitenkin siihen toiseen suuntaan, kun olin siitä jo muutaman kerran noussut. Näin sitä urautuu ja tarttuu rutiineihin pakonomaisesti.

Excellent kebab fired up on the grill and with a nice side salad that included delicious versions of tzatziki (or cacik), hummus and ezme. The decor is a bit on the rough side, but sits well in it’s surroundings.

In the Kontula strip mall you can also find Shishkebab and Tilicho.

Ravintolan web-presenssi rajoittuu artikkeleihin ja muihin epävirallisiin lähteisiin, joten minun täytyi vaan luottaa aikaiseen avautumisajankohtaan. Varmistin vielä, että ainakin Nuur-ravintola olisi myös auki, koska matka oli pitkä ja nälkä oli suuri.

Jännä muuten miten sitä on nykyään jo tottunut siihen, että aina on kohde selaimella saavutettavissa ja tuntuu jotenkin oudolta, kun näin ei ole. Toki harva paikka jaksaa aktiivisesti ylläpitää sähköisiä kanaviaan, mikä on harmi. Varsinkin vanhentuneet tiedot ärsyttävät, kuten väärät aukioloajat. No joo, se siitä avautumisesta.

Mesta siis oli auki ja sisältä löytyi listakin: Shish kebab (10e), shish kanakebab (10e), shish tikke (10e), shish kana (10e, ilmeisesti kebab == jauhelihasta väsätty varras ja tämä ehkä kokonaisista paloista?), shish maksa (10e), lampaan kyljykset (14e), perinteiset kebabit tilpehööreillä (8,50e, tosin plakaatissa oli maininta super “tarjuoksesta” 5e pita- tai rullakebabista) sekä muuta tämän henkistä. Lounaaseen kuului myös soppa (linssisoppa) ja salaattibaari: Jäävuorisalaatti, hummus, ezme, tzatziki/cacik, bulgurisalaatti, tursu sekä pikkelöityjä vihreitä chilejä. Ja löytyi myös mausteita, mm. srirachaa ja sumaccia. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa kassalle. Itselle valikoitui Shish kebab (toim. huom.)

Aloitin linssisopalla, sulatellen pakkasen kohmettamia kouriani pienen kupin lämpimiä laitoja vasten. Soppa oli ohutta, mikä korreloi aikaisempien kokemusten kanssa, ehkä sen kuuluu olla tällaista? Mutta maku ei ollut sen kummallisempaa, tätä toki pystyi tweakaamaan sumacilla. Pitääkin muistaa käyttää sitä massiivista pussia mikä on hautautunut keittiön sikalaatikkoon.

Salaatti oli maukkaampi alkupaloista ja erityisesti tahnat olivat herkullisia, jogurtti oli saanut niin reilusti valkosipulia mukaan, että säälin jo ennalta lähellä istuvia kollegoitani. Tällaista sen pitääkin olla ja pienet mausteripsottelut päälle toivat sopivaa sitrusmaisuutta messiin. Hapatetut jutut olivat aika normi purkkikamaa, eikä ne chilitkään järin innostaneet. Tomaattisalaatti taasen oli rohkeasti maustettua ja hummus normaalia kirpsakampaa. Todella hyvät sörsselit.

Pääruoka saapui ennen pitkää, grilli oli ehkä vielä vähän käynnistysvaiheessa tai sitten näitä hierotaan siinä huolellisemmin kuin muualla. Mene ja tiedä, tämä oli todella hyvin paistettua kamaa. Sisältä sopivan pinkkiä ja varras suorastaan tursusi mehujaan kun leikkelin siitä palasia. Pintaan oli saatu kunnon Maillard-reaktio ja sisäinen silmäni siirtyi hetkeksi katselemaan mökin kesäiselle hiekkarannalle sijoitettun pallohiiligrillin lämpöväreilyitä ja tyynen järven pintaa.

Paistetut puolikkaat tomaatit, paahdettujen chilien, sitruunan, persiljan ja raa’an keltasipulin kanssa toivat väriä lautaselle. Leipää (ilmeisesti tätäkin voi kutsua naan-leiväksi? Joo, voi näemmä, persialaista settiähän tämä näemmä on ja onhan näitä pyöreitä versioita näkynyt mm. Food Rangerin videoillakin) oli taas pizzan verran, tämä oli uunituore, ilmava ja rapsakka, soveltuen hienosti palasteltavaksi.

Ei hajuakaan miten näitä kuuluu syödä, mutta itse olen alkanut tällaisissa paikoissa nysväämään noita tahnoja sun muuta kamaa itse väkerrettyyn leipätaskuun jota sitten tönin ääntä kohti. Nämä omin pikku kätösin häkätyt pitakebabit pyyhkivät pöydältä muut vastaavat. Kääröjen maku oli loistava ja pyyhkiessäni lihamehuja sumacin tahraamista sormistani koin suuren tyytyväisyyden tunteen. Hienoa, että löytyy tällaistakin nykyään Stadista ja vielä enenevässä määrin.

Tässä oli jotenkin kaikki komponentit ryhmittyneet täydelliseen kompositioon ja kun siivosin lautaselta viimeisen keltasipulin siipaleen tymäkästi paistetun lihapalasen kanssa niin voin todeta, että mitään ei jäänyt jälkeeni, paitsi pari leivän murusta. Hieno lounas, jossa tuntui käden jälki ja maistui tulen lämpö. Kannattaa käydä vaikka vähän kauempaakin.

Sisustus on utilitäärinen, mutta ihan siisti. Seinillä on muutama posteri jännittävästi litteroitujen paikannimien kera (BGHDAD?) ja kassan vieressä on lihatiski miekkoineen karkoittamassa vegaanihaastajat. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Lasten kanssa tuskin tulisi ihan tänne asti lähdettyä, sopii paremmin tällaisiin omiin yksinäisiin ekskursioihin.

Ps. 50 parasta ravintolaa -lista tuli ulos ja mielenkiintoista nähdä noin paljon pääkaupunkiseudun ulkopuolisiakin ravintoloita. Tosin niihin on vähän liikaa matkaa omille lounaille, Fabrik pitää näköjään ottaa R-listalle, se on sieltä epähuomiossa tippunut pois. Ja eilen auton hakumatkalla tuli mieleen Allas, sekin on tässä ytimen alueella.

Pps. Artism?

URL www.facebook.com/pages/Tikke-Kebab/827022784065535 (unofficial)
Puhelin n/a
Osoite Kontulankaari 1, Helsinki

Brokadi

Mitenkäs tän aloittaisi? Siis ihan törkeän hyvä kiinalainen ravintola, ehkä parhaimmat maut mihin olen Härmässä törmännyt (Madridissa oli yksi ihan sairaan hyvä, pitää yrittää jaksaa skriivaa siitä). Ja vieläpä buffa-mallinen. Noin, nyt kun tämä on käsitelty, niin mennään asiaan. R:llä väliviikko, joten sovittiin tällit ja kysäisin varovaisesti, että sopisiko schezuanilainen ruoka, kun mietin, että onko vielä “ei kiinalainen buffet” rajaus voimassa.

Tämä tuli kuitenkin suositeltuna (kiitos abcde/@arrrmoton), joten uskalsin ehdottaa ja läpi meni kuin Niinistö vaaleista. Matkasimme ovelasti Pohjoissataman kautta, kun viallisen häntäni takia olin myöhässä kadunkulmasta ja palasimme Hämeentietä, jonka yhteydessä tuli varmistettua, että Mare Chiaron tilalle oli kuin olikin tullut joku avonaisen oloinen mesta (ärsyttävästi dösä esti tarkemmat havainnot). Sinne siis tässä lähitulevaisuudessa.

Mutta nyt tosiaan tähän Mäkelänkadun “päätyyn” (tai no Mäkelänrinteen lukion kohdille, jonka jälkeen alkaa se avoimempi “puisto”-osuus), joka tämän käynnin kerran jälkeen pitää julistaa yhdeksi Stadin kiinnostavimmista ravintola-alueista, kun tässä on kuitenkin African Pots ja Lebanese Food vierekkäin tämän kanssa ja vähän matkan päästä löytyy myös Bites. Ja onhan tuossa toki Musta Härkä, mutta se ei ehkä ihan niin hyvin erotu normi lounasskenestä kuin nämä muut.

A truly amazing Chinese buffet with authentic Schezuan food done with ingredients imported from Chengdu at such a competitive price. The food was possibly the best of it’s kind that you can get in Helsinki and regardless of it’s off the beaten path location, it is a highly recommended spot for lunch or dinner.

The area has many other interesting restaurants, such as Bites, African Pots and Lebanese Food.

Kiinalaista siis ja buffettina (11,80e), joka kuullostaa ulkoisesti melko kolutulta aiheelta. Tässä on kuitenkin lähdetty havittelemaan (omistajan sanoin) jotain vähän autenttisempaa kamaa ja isommalla sydämellä. Chengdu ja yleisemmin Schezuan (tai miten sen nyt haluaa kirjoittaa) ovat määräävinä termeinä annoksissa ja tänään se tarkoitti: Sichuanin chili naudanlihaa, jäävuorisalaatti-tomaattisalaatti, paistettua sianlihaa ja kaalia, mustapippuri-naudanlihaa, Mapo tofu, kanaa ja parsakaalia, kalafritti, kalmariafritti, kevätrullia, sweet chilikastiketta, borssikeitto (sic), riisiä, paistettua riisiä, paistettuja nuudeleita sekä loppuun kahvia/teetä. Maksu hoidetaan tiskille tullessa, vedet löytyy pöydistä ja aseet buffasta.

Alkuun piti imaista vähän sitä keittoa, joka osoittautui hieman erikoiseksi tomaatti-lihakeitoksi , tämä olikin sitten ainoa huti lounaalla. Salaattina oli se pakollinen jäävuori-tomaattikombo mitä suomalaisessa buffassa ilmeisesti kuuluu olla, mutta kaverina oli niin tajuttoman hyvää, kylmää naudanliha-punasipuli-korianteri-chilisalaattia, että oksat pois. Tämä oli yksi niistä asioista mitä oli ihan pakko hakea lisää santsikierroksella.

Ei liian tulista, mutta kuitenkin polttelevaa ja mausteista, purutuntumaa toivat niin rustiikit punasipulipalat kuin myös vähän jänteikäs liha. Tämä muistutti itseäni aavistuksen siitä herkullisesta thaimaalaisesta naudanlihasalaatista, mutta tässä se naudanliha oli ohuina viipaleina ja kuivemman oloisena. Muutenkin makuprofiili oli ihanan omanlainen ja addiktoiva.

Pääruokalautaselle piti tietysti laittaa kaikki kerralla, ruotsinlaiva-tyyliin (mistä tulikin mieleen, että hiihtolomalla taas perheen kanssa Tallinnaan, tällä kertaa DeathMegastarilla, mutta samaan hotelliin kuin aina). Nämä ruoat olivat (kuten ystäväni herra T sanoisi) aivan huikeita.

Jokainen maistui omanlaiseltaan ja raikkaalta siten, että kastikkeiden yksittäiset komponentit olivat esillä niin hyvin kuin voivat olla hyvin valmistetuissa annoksissa. Possu-kaalipaistoksessa nousi kauniisti esiin kiinalainen musta etikka, joka korosti hienostuneesti murisevan mehukkaita possun viipaleita sekä napakoita kaalinpäitä. Tämä oli myös R:n mielestä loistavan makuinen, hän kun on perso etikkaisille asioille muutenkin. Mapo tofu oli paras mihin olen törmännyt ja olen tätä annosta pyrkinyt maistelemaan erinäisissä tilanteissa.

Kastikkeessa oli kivasti ytyä, mutta ei liikaa, tofu oli kermaisen oloista ja kaikesta mausteisuudesta huolimatta maut soivat kirkkaina. Schezuanin hedelmien tuoma puuduttava tunne löytyi myös sopivana signaalina taustalta monissa annoksissa. Ja sitä sai lisääkin, viereisestä (tyhjästä, en ole hirviö) anastettu chilisoossipurkki oli aivan tolkuttoman hyvä versio tällaisesta. Snadisti paahteinen, vienon makealla seesamin soundilla ja purevan pippurisella puristuksella.

Pippurilehmä oli esimerkillinen suoritus sekin, vaikkakaan se ei saavuttanutkaan ihan samanlaista crescendoa, samaa voi sanoa maittavasta parsakaalikanasta. Fritit olivat upeita, ilmavan rapsakka pinta ja nohevasti duunattu sisus (nää mun kirjoitukset muuten kääntyy aika jännästi Googlen translatorilla, mutta pistin sen nyt tuohon kun olin muutenkin sörkkimässä noita WordPressin plugareita ja tänne eksyy jonkun verran vierasperäisiä immeisiä), jälleen eräät parhaimmista suorituksista Suomalaisissa buffissa.

Hapanimeläkastiketta jäin tavallaan kaipaamaan, olisi kiva maistaa heidän näkemyksensä asiasta, mutta tursottelin vastuuttomasti sitä makeaa chilikastiketta näille ja toimi oikein hyvin. Jos ei vielä tullut selväksi, niin tämä on yksi niistä pakollisista paikoista, mikä kaikkien täytyy käydä ainakin kerran testaamassa. Meni omalla kohdalla kärkeen kaikista Stadin kiinalaisista ravintoloista (sääli, että Dong Bei Hu on niin kurja nykyään) ja jaetulle sijalle Orchidin kanssa parhaasta itämaisesta buffasta.

Hyvä, että täällä ei ole sushia, toivottavasti ei tulekaan, vaikka voin vain kuvitella kysynnän muodostaman paineen. Täällä tekisi niin mieli käydä joku ilta, mistä itseasiassa tulikin mieleen, että lähipäivinä pitää käydä taas Taiteilijan luona tunkkaamanssa webskaa, siihen yhteyteen (on tavallaan reitin varrella, jos vähän epäoptimoi) voisi ottaa tyyppauskierroksen. Ja koska täältä saa Dan Dan nuudeleita, niin homma on sitä myöten selvä.

Sisustus on erilainen kuin miten se geneerinen “korttelikiinalainen” sääntökirja määrittelee näitä. Tämä on vielä uutuuttaan kiiltelevä ja hyvällä maulla duunattu mesta, asiakaspaikkojen väliin on ripustettu verhoja antamaan paikkaan intiimimpää tunnelmaa ja jännästi kattoon sekä seinille on väsäilty vihreää.

Oikein viihtyisän oloinen mesta ja omistajakin tuli höpöttelemään visioistaan (sivulauseessa mainitsi tosin huolestuttavasti, että kiinasta importoidut kokit olisivat vain pari kuukautta täällä, toivottavasti ymmärsin väärin ja tason on tarkoitus pysyä kovana pidempäänkin, voi toki olla joku lupa-asiakin taustalla) siitä, miten halusi tätä tehdä elegantimmaksi ja modernimmaksi kuin se perinteinen sisustuskoodisto. Ja hyvä niin, oli tämä freesimmän oloinen ja selvästi ajatuksella tehty tila, ehkä taustalle olisi kaivannut jotain teemaan sopivaa musiikkia.

Btw, heillä on Facebookissa joku kuvauskilpailu, niille jotka tuollaisiin osallistuvat (minä en pitkällä tikullakaan) ja muutenkin vaikutti olevan kovin myyntihenkinen ja energinen nainen, silleen hyvällä ja positiivisella tavalla. Eli asiakaskohtaaminenkin oli hyvä ja mielenkiintoinen, vaikka buffassa oltiinkin, mikä on erinomaista, harvoin (kyllä joskus) näkee näin proaktiivista otetta hommiin.

Kasvissyöjälle on aika hintsusti juttuja, mapo tofukin sisältää oikeaoppisesti jauhelihaa (ja on vitsikkäästi varsinaisen menun puolella “Vegetarian”-osuudessa), joten caveat emptor. Skidien kanssa tekisi niin mieli mennä tänne, pitää kehittää joku suunnitelma aiheesta, haluaisin että hekin pääsevät maistelemaan näin hyvää safkaa. Syöttötuolitkin löytyvät jne, mutta mitään erityisiä lapsille suunnattuja hintoja en noteeranut missään.

Ps. Lux Helsinki Eat on vielä tänään voimassa, itsellä mennyt nämä valoiloittelut ohi kokonaan.

Pps. Entinen Näkövammaisten keskusliiton rakennus (joka nykyään vaikuttaa Itiksen nurkilla) on kasvattanut jonkun naamioituneen etiäisen, spot the difference.

URL www.brokadi.com
Puhelin 044-2388908
Osoite Mäkelänkatu 45, Helsinki