Siipiweikot

Hienostihan tämä ruokavalion keventäminen näyttää edistyvän. Nyt menin sitten kahmimaan kaksin käsin tulisia kanansiipiä Fennia-korttelin rasvamontun kylkeen ilmestyneeseen Siipiweikot-ravintolaan. Tämän Tamperelaisen raflan ketju on nyt ulottunut Ison Omenan kautta ytimeen, entisen Hiisi-ravintolan tiloihin (tai olisiko juuri tässä kohtaa kuitenkin ollut se Päivänsäde?) Ja koska yksi kollega oli sitä Ison Omenan yksikköä ylistänyt useampaan kertaan, niin olihan se pakko mennä stedaamaan, onneksi vedenpaisumus ei ollut ehtinyt vielä Rautatientorille lounasaikaan, niin pääsin ihan kuivin jaloin steppailemaan leirittömän torin yli.

Hot wings and nothing but, this restaurant has a very particular sauce for their chicken and many levels of spiciness. Don’t go for the kamikaze unless your absolutely committed, the extra hot was enough for lunch.

For more spicy food, go to Korea House, Kimchi Wagon or New Bamboo Center.

Eli kanojen siipiä, eikä juurikaan muuta. Lounasaikaan (10,30e) tykötarpeiksi saa ison limun, vapaavalintaisen dipin ja ranuja/ristikkoperunoita, jos ei halua vetää pelkkää kanaa (10 kpl ranuilla, 16 kpl pelkkiä siipiä). Hommaan kuuluu oleellisena osana siipien kastike, jonka saa haluamallaan tulisuusasteella: Mild, medium, hot, extra hot, exxtra hot, kamikaze ja vampyre wing eli savustettu valkosipuli. Kastikkeita löytyy: Aurajuusto, valkosipuli, BBQ, talon punainen dippi ja remoulade.

Itse nappasin extra hot -siivet ranuilla ja aurajuustokastikkeella, limu tuli tosiaan samaan hintaan. Papereita annostellaan pari per nassu ja loppuun löytyy erittäin tarpeellinen kostea käsi(+naama & rinnus)pyyhe. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille. Limu ja lappu kourassa pöytään odottelemaan herkkuja. Kannattaa muuten olla sitten ajoissa liikenteessä, 11:01 oli jo iso jono ja joutui venaamaan annosta jonkun aikaa.

Kun se annos lopulta tuli, niin siinä oli reilusti niitä ranuja ladottu koriin kanansiipien viereen. Ranut oli ihan ok, pääosin kohtuu rapsakoita ja näitä tuli vedeltyä sen maittavan dipin kanssa. Mutta kanaahan tänne tultiin syömään ja se olikin melkoisen muikean etikkaista ja hyvällä tulisuusasteella. Kerrankin oli happoa annoksessa tarpeeksi, tämä varmaan jakaa mielipiteitä, mutta itse pidin kyllä. Muutenkin soossi toimi oikein hyvin ja näitä siipiä veteli todella mielellään.

Vähän jäi kaivelemaan se yhden tulisuusasteen jääminen listalle (se kamikaze on lounaalle pois suljettu, mutta pitää joskus koestaa), tosin oli tämä nyt lounaalle varmaan ihan passeli ja vähän poltteli vielä pois kävellessä. Niitä ranuja oli niin paljon, että suurin osa jäi lautaselle, sitten kun oli tarpeeksi noukkinut niillä dippiä ja kastiketta. Sotkuista touhuahan tämän on ja lopun päivää kädet tuoksuvat etikkaiselle. Mutta käsittämättömästi en saanut pisaran pisaraa roiskittua vaatteilleni, huzza!

Sisustus on äärimmäisen pelkistetty, koristeena toimii yksinäinen Jokereiden paita tauluraameissa ja muutama telssoni. Tässä ollaan astuttu jo askeettisuuden toiselle puolelle ja toivottavasti tarkoituksena on vähän väkertää jotain seinille tms. Tai sitten ei, tulee tämä näemmä näinkin täyteen chickenlovereita. Ulkopuolella siintävä food courtkin (nyt siellä on muuten jäljellä Namaskaar, Asian Buffet sekä Kampin Pippuri, eli sinne ei tarvi enää mennä, Kaisaniemi on näin ollen done and done) on jotenkin koristeellisemppi ympäristö vaikka ei sitäkään voi mitenkään viihtyisäksi kuvailla.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja olosuhteet huomioon ottaen sujuvaa. Paljon on paljon ja kauas on pitkä matka, kun tulee raflaan ja jono on kassalta ovelle asti, ei kannata odottaa nopeaa toimitusta. Mutta kyllä tässä silti melko nopsaan homma hoitui, puolessa tunnissa oli jo pääosa lounaasta vedetty.

Kasvissyöjien kannattaa siirtyä suoraan seuraavaan ruutuun, nothing to see here. Lasten kanssa voisi teoriassa tulla, nugetteja näemmä löytyy, mutta on tämä ehkä enemmän tällainen “juodaan kaljaa ja vedetään tulista ruokaa”-meininkiä, joka varmaan sopii paremmin äijäköörikonfiguraatioon.

URL www.siipiweikothelsinki.fi
Puhelin 045-2268826
Osoite Mikonkatu 17B, Helsinki

Kosmos

Meinasi tulla ahdistus, kun en ensin löytänyt tilaisuuteen sopivaa ravintolaa joka olisi auki. Mutta sain kuin sainkin lounaaksi numero 700 erinomaisen kohteen, Kalevankadun Kosmoksen. Tuo suomalaisen ravintolamaailman sotajuhta, kosmopoliitin taide-elämän ikiaikainen ravitsija.

Tämä on itseltäni jäänyt vuosien ravintoloiden koluamisen aikana täysin tuntemattomaksi. Toki tarinoita olen kuullut ja ohi kävellyt varmaan tsiljoona kertaa, mutta jostain syystä olen tämän jättänyt listalle notkumaan. Nyt oli sitten vihdoinkin Kosmoksen aika ja näin jälkikäteen täytyy kiitellä itseäni viisaasta päätöksestä, hyvä että löytyi näinkin mahtava kokemus tähän kohtaan.

A truly wonderful three course lunch consisting of traditional dishes done well. The decor at this culturally significant restaurant is also worth experiencing.

Other restaurants in Helsinki firmly rooted in history are Elite, NJK and Rivoli.

Kosmos on pitkän historiansa aikan tarjonnut jos jonninmoista eurooppalaista ruokaa, mutta nykyään lista kuullostaa ilahduttavan kotimaiselta, johtuen varmaankin siitä, että kovin eurooppalaiset annokset ovat juurtuneet omaan ruokakulttuuriimme pysyviksi kiintotähdiksi. Listalta löytyy erillisinä alkuruokia (11e), pääruokia (22e) sekä jälkkäreitä (5e) sekä kolmen ruokalajin menu (32e) näistä kategorioista valittuna kokonaisuutena.

Tänään listalta löytyi alkuun: Saksanhirven paahtopaistia, pikkelöityjä primööreja ja tervasiirappia tai Savulohikeittoa ja kirjolohenmätiä. Pääruoka-vaihtoehtoina oli tarjolla: Paistettua nieriää, katkarapu-riisikroketteja ja kapriskastiketta tai Wieninleike ja perunamuhennosta tai Châteaubriand, kanttarelli-perunakakkua ja salvia-voikastiketta tai Vorschmack ja duchesseperunasosetta. Jälkkäreinä oli: Charles VII camembert juustoa ja portviinillä maustettua tomaattihilloketta tai Mustapippurilla maustettua kirsikka-suklaakakkua.

Rakas R. oli jälleen ilahduttamassa lounastamistani, joten saatiin aika kattava setti listaa pöytään. Hänelle tuli: Savulohisoppa, nieriä sekä suklaakakku. Minulle taasen: Paahtopaisti, wieninleike (vähän tuli vaiheiltua tämän ja sen vorschmackin välillä) sekä juusto. Hieman hämäävästi listan lopussa oli kahvi/tee, mutta näistä kuitenkin veloitettiin (3,70e per), mutta toi oli niin pieni raha, etten jaksanut edes mainita asiasta. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, ollaan kuitenkin ihan kunnon raflassa.

Ensimmäiseksi pöytään ilmestyi leipäkori voin kera. Tummaa ruislimppua ja vaaleaa maalaisleipää. Vähän näitä tuli mutusteltua alkuun, tumma leipä oli ihan stanua, mutta tuoretta ja vaaleassa leivässä oli hyvä kuori ja sitko. Kiva että tuli leipää, jotenkin se kuuluu asiaan.

Alkuun tuli itselle se paahtopaisti pikkelöidyillä primööreillä (uusi sana itselle, eikä googlaus anna tyhjentävää vastausta, mutta ilmeisesti tarkoittaa satokauden varhaiskasviksia). Paahtopaisti oli tasokasta lihaa ja hyvin paistettu, mutta olisi kaivannut vähän tiukempaa suolausta. Toisaalta niiden herkästi pikkelöityjen kasviksien ja sen syvän makuisen tervasiirapin kanssa tämä oli oikein maittava aloitus lounaalle.

R:n savulohikeitto oli soseutettu, kuten esim. Blue Peterin soppa, mutta tämä oli oikein maittavan makuinen ja oli hänen sanojen mukaan juuri sopivan kokoinen annos alkupalaksi.

Pääruoka-annoksissa olikin sitten kokoa kerrakseen. Oma wieninleike oli todella runsas setti lautasella, mutta myös erittäin tasokas. Leivitys oli miellyttävän rapsakka ja kuitenkin silleen snadisti rasvainen, pysyen kuitenkin kevyen ilmavan puolella.

Tykkäsin kovasti, mutta ei tätä koomisen kokoista leikettä kyennyt vetämään kokonaan. Perunamuusi oli täyteläistä ja sopi loistavasti leikkeen kaveriksi. Henkilökohtaisesti en ole niin järin innostunut niistä paakuista muusissa, mutta ei niitä nyt niin paljon ollut ja tiedän että tämä jakaa mielipiteitä, joillekin tämä koostumus on juurikin se oikea.

Iso kalasiipale leikkeen päällä kapristen kera toi tujun klassista lisämakua annokseen ja loppua kohden se sitruunan tursottelu toi kaivattua vaihtelua makuprofiiliin. Todella hyvä versio tästä perinteikkäästä ruoasta.

R:n kala oli sekin hyvin keitetty, kala oli sopivan mehukasta ja silti hyvällä paistopinnalla varustettu. Kapriskastikekin maistui hänelle, ja oli minustakin oikein sopiva ja raikas elementti lautaselle. Katkarapu-riisikroketit ei jotenkin toimineet kummallekaan, katkarapua ei juurikaan mausta löytynyt ja tekstuuri oli hämmentävä.

Loppuun tullut juustopala tomaattihillokkeen kera oli oikein hyvä ja juuri sopivan pieni tämän lounaan jälkkäriksi. Juusto oli muikean makuista ja hieman makea hilloke komppasi kauniisti täyteläisen suolaista juustoa. Kahvi sekä maito tulivat hauskan pienissä kannuissa ja sopi lounaan loppuun mainiosti.

Suklaakakku oli melkoisen tuhti setti, mutta maistui R:lle ja oli se minustakin oikein hyvä ja suklainen kokonaisuus, mutta noin yleisesti en tällaisista oikein välitä. Hän veteli kakun tyytyväisenä loppuun, mutta se mustapippuri annoksen nimessä jäi mysteeriksi, sitä ei oikein löytynyt suklaan seasta. Tämä oli yllättävän tasokas lounas ja hintatasoonsa nähden erittäin hyvä diili tällaiseksi hieman pidemmäksi lounaaksi ihanan rauhallisen perinteisessä ympäristössä. Todellakin kannattaa käydä koestamassa!

Sisustus on kuin jonkun historiikin sivuilta revitty, tyylikästä taidetta löytyy seiniltä paljon ja muutenkin sali huokuu menneen ajan meininkiä, silleen hyvällä tavalla. Toki kalustus on paikoitellen ajan hampaan nakertamaa, mutta se tuo omaa persoonallisuutta tähän hyvin pidettyyn ravintolasaliin ja tässä oli mielestäni samaa henkeä kuin todella kovassa Elitessä. Hienoa, että näitä tyylikkään tasokkaita suomalaisia perinneravintoloita löytyy edelleen.

Asiakaspalvelu oli erittäin sujuvaa ja kohteliaan ystävällistä, iso kiitos siitä. Mitään ei tarvinnut odotella, mutta sai kuitenkin ruokailla omassa rauhassa. Kasvissyöjälle on vähän hintsusti juttuja tarjolla, mutta á la cartelta löytyy sienipihvejä (17e) sekä kasvisspydäriä (16e). Lasten kanssa voisi ihan hyvin tulla joku kerta, vaikka onhan tämä enemmän tällaiseen aikuiseen makuun. Mutta näin ollen sopisikin erinomaisesti liikelounaan kohteeksi.

Ps. Tästä on hyvä jatkaa, nyt tämä on taas tuntunut ihan hauskalta harrastukselta. Loppuviikon voisikin haravoida Kallion rafloja. Paitsi jos sataa, sitten pitää keksiä jotain maanalaista toimintaa.

URL www.kosmos.fi
Puhelin 09-647255
Osoite Kalevankatu 3, Helsinki

Mo Café

#699, Simo vaatehuoneelta moi! Vähiin käy, ennenkuin loppuu, tosin ei noi raflat kyllä mihinkään lopu, edelleenkin omalla listalla on 118 raflaa jököttämässä. Eikä siinä oikeasti edes ole kaikkia. Takaraivossa on pari, jota en jostain syystä ole katsonut tarpeelliseksi laittaa tuonne talteen. Ne ovat tavallaan “short listalla”.

Mut joo, näemmä tämä harrastus jaksaa vielä viihdyttää minua, joten katsotaan jos jaksaisi sinne 800 tienoille punnertaa. Se siitä metatiedosta.

Eilen syntynyt ajatus vegaanisesta perjantaista Malmin lämpimässä syleilyssä alkoi päivän tunkkaamisen seassa tuntumaan herkulliselta ajatukselta ja hyppäsinkin stogeen, kohti 00700 postinumeroa.

Moroccan food on display at this Friday vegan feast, the lunch was tasty and the decor wild.

For more of this style of food, go to Old Jerusalem, Sandro and Na’am.

Kyseessä on siis marokkolaisia herkkuja tarjoava kahvila/ravintola ja perjantaisin on tosiaan vegaanista hulluttelua, buffetin (10e) muodossa. Buffet käsitti salaattibaarin (jäävuorisalaattia, baba ganoush, tomaattikastiketta, bulgurisalaattia, linssisalaattia, marinoituja (värjättyjä) oliiveja, marinoituja porkkanoita, punertavia hippuja (couscous?), pastasalaattia, kaikenlaisia mausteita sekä tuoretta leipää) ja muutaman (muistaakseni kolme lajia) lämpimän ruoan astiaa, joissa oli mm. papuja, sieniä ja perunoita. Näiden lisäksi oli joku keitto.

Keittoa alkuun ja tuli vähän sama vastaan kuin sillä Kirkukin reissulla, eli todella ohutta ja vetistä meininkiä. Tässä tosin oli vähän tiukemmat mausteet ja enemmän happoa kuin Puhoksen sopassa.

Pääruoat olivat myös aika hyvin maustettuja, tässä pääsi maistelemaan kaikenlaista lähi-itä-meininkiä, tosin jotain tulista elementtiä jäin kaipaamaan.

Parasta oli ne tahnat, by far. Näitä tulikin sitten sotkettua sen hieman kuivakan leivän päälle oikein huolella.

Toinen mikä tästä jäi mieleen oli se ihanan raikas ja aavistuksen yrttinen bulgurisalaatti. Tahnoja ja salaattia tulikin sitten haettua ihan santsikierros.

Mielestäni tämä oli aika samanoloista meininkiä kuin Sandron salaattibuffassa, mutta ei niin laajalla kirjolla tai ihan yhtä hyvin toteutettuna.

Ihan jees lounas kuitenkin ja hauska että Malmille on pesiytynyt useampi eksoottinen vaihtoehto lounaalle. Kannattaa täällä kyllä käydä jos on huudeilla.

Sisustus on miellyttävän rikas ja kirjava, tässä oli selvästi laitettu persoonaa peliin. Asiakaspaikatkin olivat hauskan erilaisia, löytyi tyynyillä lojumiseen soveltuvia pöytiä ja sen sellaista.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle oli koko kattaus, mutta vain perjantaisin, muina viikonpäivinä ainakin joku noista lämpimistä annoksista sisältää lihaa. Lasten kanssa voisi olla jännä käydä, mutta toisaalta tämä on kyllä aika reilusti ohi omilta normireiteiltä.

Ps. Hyvää ja kesäistä viikonloppua!

URL www.mocafe.fi
Puhelin 044-0405919
Osoite Kirkonkyläntie 7, Helsinki