None

R. tuli Stadiin ja nappasin lyhenevältä listalta None Shop -kaupan, joka sijaitsee Tennispalatsin kulmassa, Makuunia vastapäätä. Käykö näissä vuokraamoissa enää kukaan?

Muistan etäisesti sen ajan, kun mutsin kanssa vuokrattiin Betamax-laite ja muutama leffa Pohjois-Haagan ostarin videovuokraamosta. Sillon oli kanssa se HTV:n musta laatikko. Sillä pääsi katsomaan taivaskanavia, joista tulikin opittua perus englannin kielen taito.

A cafe hidden inside a “lifestyle” shop, the food was not very good, except for the singed salmon.

For more cafe-in-a-shop experiences, see Rulla, Mo Café and Wild.

Tämä jännästi nimetty kauppa on tällainen nykyaikainen hybridisysteemi, missä on aatteellisia ruokatarvikkeita sekä kaikenlaista krääsää vaatteista puuleluihin. Lounastakin (10e) on tarjolla, ton-ton-ton linjalla (mielenkiintoisesti viisitahtea.com toimii vielä deep linkeillä, mutta etusivu on klesa).

Tänään tuo manifestoitui seuraavanlaisena lautasannoksena: Paahdettua lohta, höyrytettyä riisiä ja grillattuja kasviksia sekä tomaattista none-kastiketta. Tilaus hoidettiin tullessa ja maksu lähtiessä.

Safka tuli kaupan etuoven viereisestä keittiöstä melko nopeasti (vähän asiakkaita) ja oli sinänsä ihan värikäs setti lautasella. Päälle oli ripsoteltu vielä jotain salaatintynkää, joka freesasi annosta, varsinkin kun siinä oli pieni häivähdys aavistuksen hapokasta kastiketta.

Kala oli lautasen starba ja liekinheittimellä duunattu pinta, sekä lähes sashimin kypsyinen sisus toimi riittävän hyvin. Kaikki muu annoksessa jäikin sitten vähän heikon puoleiseksi, varsinkin se riisi oli kuivahtanutta ja kokkereista. Uunikasvikset lötköydessään eivät juuri puhutelleet, vaikkakin toivat vähän makeaa komponenttia mukaan.

Tomaattikastike oli melko perusmeininkiä, viileä ja ujosti maustettua. Lounas ei ollut näin ollen erityisen hääppöinen, mutta kohtuullinen kala seivasi pahimmat puutteet.

Sisustus on tällainen jännä, niinkuin näissä kauppojen sisään piilotetuilla rafloilla on tapana. Ympärillä on vaikka minkälaisia tuotteita, joista pari tarttui mukaankin, näin joulutunnelmissa. Asiakaspaikkoja on duunattu yllättävän monta näin pieneen tilaan ja isot ikkunat avautuvat Baanalle sekä entisen Kynän edustalle.

Kasvissyöjille saattaa olla joskus jotain. Lounaslista – jota ei aktiivisesti päivitetä – antaa vihjeitä siihen suuntaan, mutta toisaalta lähellä on esim. Twisted Street Kitchen, josta saanee parempaa settiä. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä.

Ps. Nyt mennään luvussa #782, joten tänä vuonna ei ihan pääse siihen kahdeksaan sataan ravintolaan, mutta rimaa hipoen kuitenkin. Nyt tosin alkaa jo olla hieman sellainen olo, että pussin pohja jo häämöttää. Uusiahan toki tulee vielä ja tallessa on joku 60-80 varteenotettavaa raflaa. Lisäksi toi metron laajennus mahdollistaa täsmäiskut Tapiolaan yms, mutta kyllä tässä bulkki alkaa olla hoidettu ja loppu on hifistelyä.

URL www.noneshop.com
Puhelin 050-3009875
Osoite Fredrikinkatu 65, Helsinki

Cafe Java

Vähiin käy, ennenkuin loppuu. Niin päivät ennen joulua, kuin myös nämä ravintolat. Viikonlopun elostelun ja ylenpalttisen jätskin syönnin jälkeen piti saada jotain kevyempää, eikä viitsinyt ottaa R-listalta mitään potentiaalista pois.

Mutta onneksi oli kuitenkin Da Vincin tilalle remontoitu Cafe Java Lasipalatsin nurkalla, Amos Rexin työmaan laitamilla. Muutenkin oli jotenkin luumumainen olo, kun meni sunnuntain pitkien päikkäreiden takia pasmat ihan sekaisin ja tuli valvottua turhan pitkään juutuubin parissa.

Mielenkiintoista sinänsä miten television katsominen on jäänyt jo vuosia sitten totaalisesti näiden striimausjuttujen takia. Toisaalta ei sitä Netflixiäkään (tai Areenaa) tule katsottua, paitsi Punisherin vetäsin yhtenä iltana pikakelauksella. Se oli aika vetävä versio sarjiksesta, tosin ei Punisher Lobolle pärjää.

A fairly normal deli salad from the cafe in the corner of Lasipalatsi. The view from the cafe is excellent, but the salad was dull.

For better salads right next door, go to Oatz, Pupu or Picnic.

Lounas täällä tarkoittaa deli-henkistä salaattia (9,90e kahdella täytteellä), johon tulee: Salaattipohja (jäävuori-tomaatti-kurkku), marinoitu punasipuli, patonki, siemeniä sekä kastike.

Tähän sitten halutut komponentit mukaan: Marinoituja oliiveja, artisokan sydämiä, “fetaa”, paistettua kanaa, (purkki)tonnikalaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, katkarapuja tai munakoisoa. Otin fetaa ja artisokan sydäntä. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle, mistä saa tarjottimelle mukaansa veden ja safkan.

No sitä sai mitä tilas, tämä oli tällainen perussetti. Tuoreet jutut pohjassa, juusto oli sitä “salaattijuustoa”, aina painaumiin täsmällisen kokoisten palasten reunassa.

Punasipuli oli ujosti marinoitua, artisokan sydämet niitä purkkimeininkejä. Sitrusvinaigrette oli liian öljypainotteista omaan makuun, ei pärjännyt Hellman’sin vastaavalle.

Tai sitten tämä olisi kaivannut vähän ravistelua ennen kaatoa. Patonki oli tuore ja rapsakka pinnasta, samaa mitä saa esim. Lidlistä.

Osui maaliin, teki tehtävänsä, sain sitä mitä lähdin hakemaankin. Mutta en minä tätä tänne erikseen tulisi nautiskelemaan, mielestäni esim. Picnicin tai Pupun salaatit peittoaa tällaisen.

Sisustus on remontista huolimatta hyvin samanoloinen kuin ennenkin. Vähän värit on vaihtuneet ja tullut tauluja seinille. Mutta se näköala Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykseen on ainutlaatuinen, varsinkin toisen kerroksen pöydistä. Tässä on hauska istuskella ihmettelemässä ydinkeskustan suhinaa.

URL www.cafejava.fi
Puhelin 09-640065
Osoite Mannerheimintie 22, Helsinki

Yakiniku

HUOM! Ravintola on suljettu, tilalle on Iso-Robalta muutanut Vibami.

Oli pakko mennä tsekkaamaan tämä muutamasta syystä. Ensimmäinen oli se, että nettisivut kertoivat täällä olevasta phở-buffetista. Toinenkin syy oli, mutta en muista sitä.

Tai no muistan mä; oli jouluisen sateinen keli, tämä oli sopivan pienen matkan päässä ja se, että tänään oli vika päivä kun sai 20% alennuksen normibuffan hinnasta (nyt 11,10e, myöhemmin 13,90e). Ei muuta kuin sontsa kantoon ja kohti katuja. Varhaisaamun keli, joka kotoa lähtiessä oli vielä mukavan luminen, oli muovaantunut tutuksi loskassa kahlaamiseksi.

Loskan, jonka läpi tetsatessa tunsin suurta kiitollisuutta länsimetron liityntäpysäköintipaikasta ja siitä, että kotiin pääsisi sisäkautta. Pois lukien se reilu kymmenen metriä mitä pitää autosta hyökkiä himaovelle.

Vähän alkaa olla jo sitä samaa meininkiä kuin Dallasissa aikoinaan duunimatkalla, jossa pääsi kaukosäätimellä avattavasta, omasta autotallista kurvaamaan ulos (vartioidun, se oli outoa) asuinalueen portista aina duunipaikan parkkihalliin, josta hissillä suoraan toimistolle.

Tosin en mä kyllä varsinaisesti ajamisesta ole niin innostunut, mieluummin istuu kyydissä lueskelemassa jotain. Jos toi auto osaisi vielä itsestään osua siihen parkkiruutuun, niin sit alkais olla aika hyvä.

A Japanese buffet with the obligatory sushi, but also Yakitori, soba and a slightly out of place Phở buffet. The food was good, but not amazing, although creating my own bowl of Phở did make me smile.

For more buffets near this spot, check out Itsudemo, Caverna and Fuku.

Mut joo, se safka. Japanilaiseksi tuo saitti ainakin itseään mainostaa, eli kyseessä on buffet, joka on same same but different. Tänään löytyi: Sushia (normi nigirit, gunkanmakit, makit, fritatut hässäkät jne, tosin gari ja wasabi tuli jälkijunassa, joten piti vetää “kuivana”), salaattia (valmis tomaatti-kurkku-salaatti-yms sekä wakame + edamame papuja), misoa, paistettua tofua, ankkaa, uunilohta teriyaki-kastikkeessa, tonkatsua, kevätrullia, sweet-chilikastiketta, paistettua riisiä, paistettua soba-nuudelia, phở-liemen, kanaa, jotain makkaraa (no idea), ituja, yrttejä, paksoita, kevätsipulia, paria eri nuudelia, pähkinäkastiketta, chilikastiketta, yakitori- ja yakiniku-vartaita (jotka kokki viimeisteli grillillä!) sekä jälkkäreitä (“juustokakkua” kupissa ja jätskiä) ja kahvia/teetä loppuun. Lisäksi oli limpparitölkkejä. Maksu tullessa tiskille.

Aloittelin sopilla, oli pakko ottaa vähän misoakin, joka oli aavistuksen liian haaleaa. Phở olikin sitten paljon parempi, kun tälleen itse pääsi hifistelemään sen rakentelemisessa. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt panostaa tähän osastoon se primääri nälkä, mutta kun on tälleen rajoittunut ihminen, niin oli pakko kokeilla kaikkea muutakin.

Liemi oli hyvää, ei mikään tajuntaa laajentava kokemus, mutta täyteläisen maukasta kuitenkin. Se mikä tässä viehätti itse väsäämisen lisäksi oli se, että tässä oli (omasta mielestä) juuri sopiva määrä kaikkea, paljon yrttejä, pienehkö keko leveitä nuudeleita (joita oli muuten vaikea saada irroitettua toisistaan, olivat liimaantuneet jo buffan avautuessa melkoiseksi sykkyräksi) sekä tuju chilikastike (tätä olisi pitänyt laittaa lisää, erehdyin luulemaan pähkinäkastiketta toiseksi chilijutuksi ja kanakin näytti vähän kimchiltä) ja kattava setti muita komponentteja.

Eli tällainen vetelä pyttipannu, mihin oli vedetty kaikkea ja sitten iskettiin lusikalla kiinni. Hyvää oli, tosin ei niin hyvää kuin dedikoiduissa phở-mestoissa, mutta kokemisen arvoinen kulho.

Sushit yllättäen eivät olleetkaan sitten ihan niin kliffoja (hei), vaikka japanilaisessa puulaakissa oltiinkin. Päällysteet sinänsä olivat ihan ook, mikään ei tökkinyt, mutta ei nämä kuitenkaan päässeet samalle tasolle parempien buffien kanssa ja noi riisit oli kyllä prässätty sellaisilla muoteilla. Ja maustaminenkin oli vähän jäänyt puolitiehen, tosin voi olla että tähän vaikutti niiden tykötarpeiden (gari+wasabi) uupuminen.

Lämpimällä puolella oli kiinnostavan oloisia juttuja, joista soba ja teriyaki-kastike pelittivät parhaiten. Lohi oli snadisti yli, meni kuitenkin vielä. Ankan nahka aavistuksen rapeaa, mistä plussaa, liha kohtuu mureaa ja mehukasta.

Ikävästi lintukin oli snadisti ehtinyt jäähtyä, vaikka edelleenkin ajoissa liikenteessä. Sama vaivasi muutenkin buffaa, fritatut jutut sushipuolellakin olivat käyneet kattilassa jo jonkun aikaa sitten, kuten myös se tonkatsu.

Kuuma phở ja grillissä duunattu lehmä olivat parhaimmat, varsinkin kun vartaan päälle ripoteltiin reilusti togarashia tms chilijauhetta. Noin muuten sen vartaan lihat olivat ehkä vähän liian sitkeitä, toki buffassa tämäkin (kuten se ankka) ovat aika haastavia.

Vetäsin vielä loppuun perjantain kunniaksi juustokakun, tosin ei se kupin sisältö ihan täysin sitä makukokemusta tavoittanut, kiva kuitenkin että oli jälkkäreitäkin. Miten tämän nyt summaisi, kunnianhimoinen valikoima vähän liian ontuvalla toteutuksella. Mutta phở-buffa! Sen takia pitää nyt ainakin kerran käydä.

Sisustus on omalla tavallaan tyylikäs, lukuun ottamatta joulukuusen blinkenlights. Takaosastossa löytyi tatamia ja sen sellaista, eli puitteet on kunnossa. Jotain jäämistöä on vielä Helmi-ravintolasta ja jotenkin tässä oli vielä vähän sellainen välitilafiilis.

Asiaankuuluvaa rekvisiittaa on kuitenkin laitettu sen verran, että tulee hyvä meininki ja oli ihan kiinnostavaa kuunnella japanilaista(?) versiota suomalaisesta iskelmämusiikista vai mitä se taustaraita nyt sitten olikaan. Vähän niinkuin olisi ollut lavatansseissa (en ole koskaan ollut, mutta oon nähnyt leffoja) tai jotain. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa.

URL www.yakiniku.fi
Puhelin 09-6126410
Osoite Eerikinkatu 14, Helsinki