Pryvempi (hyvä, parempi, pryvä) perjantai kuin edellinen ja skriptauksen sekä CI/CD pipelinen rakentaminenkin tuntuu sujuvan mallikkaasti. Näistä lähtökohdista oli mieluisaa aloittaa lounaan suunnittelu, nyt kun tuli taas oleiltua ytimessä. Eat.fi:n rapistuvan palvelun raunioilta löytyi Sweet Lemon arvosteluvirrasta ja koska muut skannatut vaihtoehdot tuntuivat jotenkin tylsemmiltä, niin päätin karauttaa sporalla mestoille.
Takaisin tullessa piti ottaa pieni happihyppely ja käppäilin Tokoin rannalle rakentuvan Huvilateltan ohi. Samalla reissulla törmäsin Flemarin uusiin(?) Hey Poke ja Skiffer instansseihin. Kallion katuja tallatessa oli hyvää aikaa pohdiskella omaa monkey mindin pölinän määrää, voisi varmaan välillä yrittää ottaa vähän iisimmin. Mutta miten? Kaikenlaista on yritetty, ei ainakaan toi robotin hengitysharjoitus mitään ole jeesannut. Vähemmän kahvia?
A quaint little Thai restaurant located at the boundary between Vallila and Alppiharju. The lunch buffet was set of delightfully seasoned dishes, even though some of the mean was slightly on the dry side. But enjoyable nonetheless and at a very reasonable price point.
For more Thai in the area, go to Vivian’s Kitchen & Bar, Tuk Tuk or Korphai.
Buffaa (10e) thaimaalaisittain, salaatin, sopan ja hedelmien siivittämänä. Tänään laareista löytyi (ulkona oleva lista on joku jäänne vanhoista ajoista, mutta Facebookiin näemmä päivitetään ajantasainen menu): Panang beef, Chue chi pla eli lohta punaisella kookoscurrylla, stir fried ginger with chicken, red curry Tay poo Tofu, Pad Kimaopork, Nan tok Pork, kana-kasvissoppaa, riisiä (‘natch) sekä nam tok -henkinen lihasalaatti sipulilla. Maksu hoidettiin tullessa kassalle. Loppuun on kahvia ja vihreää teetä sekä niitä hedelmiä.
Alkuun vedetty keitto oli hämmentävä kokemus. Mistä lähtien tilli on kuulunut thaikkukeittiöön? Noin muuten soppa sisälsi melko stanuja juttuja, mutta jotenkin olisin toivonut sitruunaruohoa tai korianteria tässä kontekstissa. Mutta menihän tämä, varsinkin kun roiski chiliä messiin.
Pääruokia tuli vedettyä lautaselle a la ruotsinlaiva ja suurin osa kuului osastoon maukkaita, mutta vähän yli menneitä. Lihat olivat osassa kuivakoita, mutta kastikkeiden freesi mausteisuus paikkasi tätä ihan kohtuullisesti.
Mutta se lohi punacurrylla ja erityisesti lihasalaatti olivat niin rehevän runsailla mauilla höystetty, että oli ihan pakko käydä hakemassa santsikierros, vaikka teoriassa olikin jo ensimmäisen lautasen kohdalla tapissa.
Hienon pyöreä, mutta silti pehmeän puraisevan paksu soossi saatteli kalan haarukallinen kerrallaan suuhuni ja snadit chilisiipaleet toivat mukaan pientä lisäkivaa.
Lehmäsalaatti oli taasen yrttisen sipulinen ja mukavan tulinen setti, joka pelasi riisin kanssa täydellisesti yhteen. Ei tämä ihan sinne parhaimpien joukkoon yl[et]tänyt, mutta ehdottomasti käymisen arvoinen mesta, jos olet huudeilla.
Sisustus on kahvilamaisen riisuttu, ryyditettynä mielenkiintoisella “tytön makkari”-henkisellä koristuksella (vai miksi noita perhosia ja heppatauluja pitäisi luonnehtia). Asiakaspalvelu oli erittäin ystävällistä ja tässä tuli vahva perherafla-viba, mikä on oikein mukava asia. Kasvissyöjälle oli melko hintsusti juttuja, suosittelen kokeilemaan jotain muuta kohdetta.
Ps. Himshikar on umpeutunut ja tilalle on tullut Base Campin seuraava (bivouac?) Stadin ilmentymä.
URL | www.facebook.com/sweetlemonrestaurant |
Puhelin | 040-1968686 |
Osoite | Aleksis Kiven Katu 40, Helsinki |