Month: April 2018

Bollis

On vain yksi klubi ja sillä bistro. Bistro Bollis, meinaan. Fudisstadikan kivijalassa on Kuopiosta asti tulleita immeisiä pyörittämässä tätä raflaa, josta on erinomaiset näkymät nurtsille ja siellä hilluville pelaajille. Tänään siellä tosin oli jotkut nyrkkeilyharjoitukset käynnissä, joten jälkipeliähän siellä treenattiin.

Bongasin tämän taannoisella Cafe Damascus -ekskursiolla ja pistin pitkälle listalle odottelemaan. Mutta kun sain R:n peesiin, niin valitsin tämän päivän kohteeksi lokaation, sekä menun perusteella. Menu oli kuitenkin muuttunut aiemmin havaitusta Fish & Chipsistä enchilladaan, mutta tehtyjä päätöksiä ei peruta vaikka kuinka olisi aihetta. Kurvailtiinkin siitä sitten kauniin keväisen ilman saattelemina remontin alla olevan Stadikan viereen.

Ja koska tänään pääsin vihdoinkin ensimmäisen milestonen kohdalle talkoissa (woop!), niin se uuniburriton vetäminen ei tuntunut kauhean ongelmalliselta ajatukselta. Eka välietappi on siis saavutettu ja matkaa alkuperäiseen tavoitteeseen on enää 1/4. Tosin lopullinen tavoite on jo asetettu kovemmalle levelille, sekin on selvästi tavoitettavissa. Valitettavasti tämä tarkoittaa myös sitä, että uudetkin työvaatteet alkavat käydä liian isoiksi.

Football and food at this bistro located in the Helsinki soccer stadium, the lunch is a buffet style with down to earth dishes.

Other restaurants in the kicking range are Bihani, Hong Kong and Gandi.

Fudista ja safkaa, buffetin (10,40e / 7,60e soppa+salaatti) tyyppisellä asetelmalla, tänään tarjolla oli: Palsternakkakeitto, salaattibaari (vihreä salaattisekoitus, kirsikkatomaatteja, kurkkua, vihreitä oliiveja, raejuustoa, hedelmäsalaatti, siemeniä yms sekä pari kastiketta), lohipaella sekä leipää ja levitteitä.

Lautasannoksiakin (10,60e salaatti+soppa kuuluu lounaaseen) löytyy, tosin ei sitä Fish & Chipsiä vaan: Mozzarella-avocadosalaattia sekä broiskuenchillada guacamolella, kermaviilillä, chimichurrilla sekä nachoilla. R otti buffan, minä pötkylän. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, lautasannos tuodaan pöytään.

Alkuun vedetty soppa oli ihan ook, vähän turhan rakeista, mutta lämmintä ja kohtuullisesti maustettua. Salaatti oli melko perus, mutta tuoretta ja yrttinen salaattikastike pelitti. R kommentoi raffin kokoisia kurkunpalasia, kieltämättä tässä oli vedetty melko isolla kädellä pönttö täyteen.

Täytetty tortilla tuli todella nopeasti, en ehtinyt saanut edes salaattia pötsiin. Sulanut juusto kuivahkon tortillan päällä oli melko rapsakkaa, mutta toisaalta tämä antoi sopivaa vaihtelua annoksen tekstuuriin, kuten myös ne kaupan nachot.

Kylmä kermaviili raikasti ja guacamole oli limen terävöittämä. Chimichurri oli vähän synkemmän puoleista, tämä nahistunut ja ei ollenkaan tulinen sötkötys tulikin työnnettyä sivuun pilaamasta muuten semihyvää annosta.

Tortillan sisuskalut olivat maittavia, kana snadisti kuivaa, mutta toisaalta tomaattinen kastike napakoiden vegejen kanssa pelasti tilanteen. Salin keskellä sijainneen vesipisteen vierestä löytyi vielä srirachaa mausteeksi, joka paransi menoa ja meininkiä.

R:n paella oli onneksi tehty ilman simpukoita, joista hän ei niin kauheasti välitä. Paella oli aika jees, varsinkin sen valkosipulimajoneesin kanssa. Riisit olivat sopivan kypsyisiä ja lohikin toimi tässä kontekstissa. Krouvin kokoiset porkkanat oli jätetty melkoisen pinkeään tilaan, mutta parempi tällainen yli-al dente, kuin sellainen mössöinen pala.

Melko hyvä kotiruokalounas, muutamasta ohilaukauksesta huolimatta. Ja siis aivan toisesta sfääristä kuin esim. lätkäfanien tarjoomat Hartwallin areenalla, josta saa vaan jotain ylihintaista ja ikävää bursaa/kuivuneita pizzan palasia.

Sisustus on sopivan pelkistetty tällaiselle sporttibaarille, mutta se mikä tämän tilan tekee mahtavaksi on suora näköyhteys kentälle. Vaikka matsia nyt ei ollutkaan käynnissä, niin pääsi tässä vähän siihen fiilikseen kiinni.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli soppa+salaatti ja siihen päälle salaatti, jos tykkää tollasista tuplasalaatti-jutuista. Lasten kanssa tuskin tulisi mentyä, vaikka tilaa toki on. Matsin aikana voi olla aika kova meno ja meininki täällä baarin puolella.

Ps. Ainiin, Jänö on unohtunut listalta kokonaan. Ensi viikon perjantaista lähtien voisi mennä sinne jonottelemaan. Tosin jos on tosiaan tulossa joku takatalvi, niin ei ehkä pysty. Ja hei, Norjassa on vedenalainen rafla!

URL www.bollis.fi
Puhelin 09-42577900
Osoite Urheilukatu 5, Helsinki

Savotta

Jei, sain houkuteltua R:n lounaalle ja näin viimeinkin syyn mennä yhteen priolistan viimeisistä paikoista, eli suomalaisen ruoan turistirysään, Senaatintorin Savottaan.

Aino-käynnillä herra J kehui tätä, oli käynyt joidenkin ulkomaanelävien kanssa safkaamassa, joten odotusarvot olivat kohollaan.

Safkan jälkeen käytiin vielä fiilistelemässä wanhoja aikoja Helsinki Clubbing -näyttelyssä. Erityisesti tuli vahdittua Nyllen kuvia.

Traditional Finnish food and very tasty, if rather pricey. The atmosphere sets the tone for this restaurant, as it is filled with ye olde Finnish paraphernalia and a matching soundtrack to boot.

For a larger injection of Finnish dishes, get over to Elite, Kosmos or Konstan Möljä.

Rehellistä ravintoa siis ja supisuomalaisessa ympäristössä. Täältä löytyy niin pisnesmenut (49e – 69e) kuin myös á la carte, jota en nyt jaksa tähän kokonaan tabuloida.

Eturuoissa löytyi mm.: Kalasavotta (15,50e), vihreä raakakeitto (11,80e) kuin myös kalakeitto päivän kalasta joka tänään oli lohi (12,40e / 17,20e pääruokana).

Pääruoka-annoksina: Saimaalta eli ruismuikkuja pottuvoilla ja mummonkurkuilla (23e) sekä säräkaukalosta eli karitsan etuselkää juureksilla ja perunoilla vahvassa lammasliemessä (26,70e).

Loppuun oli: lettuja hillolla ja jädellä (12,90e) sekä metsämarjahässäkkää ja korvapuustikeksejä (10,40e).

R otti muikut ja minä kalakeiton, jonka olin valinnut jo ennen tänne tuloa. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, tosin tiskillekin voi maksaa jos on kiirus.

Alkuun tuli keittiön terveisenä palat ruisleipää sitrusvaahdolla ja porolla sekä punasipulilla. Leipä oli vähän vettynyt, mutta muuten tämä oli oivan makuinen pikku herkku.

Reilu hapokkuus ja lihan pieni umamihitti pelasivat kivasti yhteen ja ruisleipä nyt maistuu aina hyvälle.

Ja onneksi sitä tummaa tuli lisää, ihan voin kanssa.

Tuoreet leivät maistuivat näiden perisuomalaisten annosten kanssa mainiosti ja erityisesti sen minun kermaisen lohikeiton kaverina.

Liemi sopassa oli todella hyvää ja uusien perunoiden oloiset palaset, sekä niiden kimpassa tulleet porkkanat oli jätetty sopivan napakoiksi.

Kala oli sekin maittavaa, joskin mennyt ihan snadisti yli, lilluessaan saunakiuluun kipatussa kuumassa liemessään.

Mutta siis esimerkillinen lohikeitto, tosin kyllä se tähän hintaan saakin olla.

R:n muikut tuli mukellettua nopsaan, näihin oli saatu ihanan rapsakka ja silti kauniin kevyt leivitys, jonka myötä kaloja olikin kiva uittaa siinä tillivoissa.

Pottuvoi oli duunattu tasaiseksi, joka miellytti minun suuta, mummonkurkut ja niiden viereen nykerretyt sipulit olivat saaneet kirpsakan etikkaisuuden, joka komppasi muita annoksen komponentteja hienosti. Hyvät pöperöt, joskin melko hintavat.

Tosin lokaatio on sellainen, ettei tässä mitään viiden euron pizzoja pysty myymäänkään.

Mesta soveltuukin varmasti erittäin hyvin sellaiseen turvallisuushakuiseen eksotiikan esittelyyn muun maan mansikoille.

Sisustus oli meinaan väännetty juuri sopivaksi tämän kategorian kinkereille, oli kirpparilta kunnostettuja kalusteita ja muita tilpehöörejä, ryijyjä seinillä ja taustamusiikkina takavuosien iskelmähittejä sun muita.

Erityisesti korvaani kutitteli Kuningaskobra, josta tulvahti lapsuus mieleen. Asiakaspalvelu oli välitöntä ja sujuvaa. Kasvissyöjällekin löytyi juttuja, katso kuvat tai menu ravintolan sivuilta.

Lasten kanssa sinänsä mahtuisi, mutta hintataso on annoksiin nähden sen verran kova, että pitäisi olla melkoinen finnomaanikko viedäkseen kersat tänne syömään.

Mieluummin sitten Eliteen tai Kosmokseen.

Ps. Taste Of Helsinki on tulossa 14. – 17.6. Tölikän puistoon.

URL www.ravintolasavotta.fi
Puhelin 09-74255588
Osoite Aleksanterinkatu 22, Helsinki

Biáng!

Uusi viikko, mutta sama vanha päivitysrumba jatkuu työmaalla. Kotona tapahtunut upgreidaus on onneksi saatu lähes valmiiksi, kun on uudet puhelimet, läppärit sekä printteri. Pitää vielä vetää neuralyzer hoito vanhalle luurille ennen pojalle luovutusta, mutta yllättävän paljon sitä pitää väsäillä noiden kaikkien autentikointi+verkkopankkihäkkyröiden kanssa, että saa siirron maaliin. Viikonlopun maininkien jälkipoltteessa teki mieli jotain kevyttä ja helppoa, mutta sadekeli motivoi pysymään sisätiloissa.

Viimeisen kahden päivän aikana tuli kuitenkin ahdettua sen verran irtsareita, että vesi olisi varmaan sulattanut pienen toimistohiirulaisen norona ränneistä alas. Pohdiskelin hetken tätä yhtälöä ja lopulta taivuin menemään Primeron tilalle ilmestyneeseen Biáng-ravintolaan (joka on nyt sitten lounas #844), vaikka yleensä olen karsastanut “pelkän” nimivaihdoksen jälkeen käymistä. Mutta tässä oli toisaalta konseptikin muuttunut a) buffaksi ja b) itämaiseen meininkiin siitä espanjalaisesta tapas-systeemistä. Kiemurtelinkin siis tunneleita ja käytäviä pitkin kohti määränpäätä, ohi Stokkan Hullujen Päivien jälkeisen uudelleenstrukturoinnin ja naisten hepenemyymiön reunalla sijaitsevalle portikullikselle.

A good Asian buffet with a nice punch of taste in some of the dishes. As an added bonus, the restaurant is located deep inside the gullet of arguably one of the best department stores in Helsinki: Stockmann.

Other restaurants in Stockmann are Joe & The Juice, AKA Gastro Bar Oriental and Classic Pizza.

Eli itämainen buffa (10e, tosin tasasumma johtui mahdollisesti City-lehden SYÖ!-viikoista) ja tämä sisälsi tänään: Salaattibaari (chili-yrtti-katkis-nuudelisalaatti, vihreä salaattisekoitus, jogurttimarinoituja kurkkuja, kanasalaatti), “peking”-keittoa, dim sumeja (katkiksia / possua), paistettuja vegejä, paistettua munakoisoa, vege mapo tofua, paistettuja mereneläviä, riisiä, paistettuja nuudeleita, chilikanaa, paistettua possua “glaseerauksella”, paprika-lehmä-sipulipaistosta, vege kevätkääryleitä ja makeaa chilikastiketta sekä loppuun makeita seesamipullia ja kahvia/teetä. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, josta löytyy myös aseet.

Alkuun nykäisty soppa lämmitti kivasti, mutta muuten tämä ei jotenkin kohdannut makunystyröitä oikeassa asennossa. Normi peking-keitto (ei hajuakaan mikä tämä oli tarkoitus olla, laput olivat geneerisiä “Soup”-tyylisiä) ei ollut löytänyt sopivaa balanssia happaman ja tulisen välillä, vähän jopa teki mieli tujauttaa soijaa sekaan, joka oli ainoa maustevaihtoehto (en ollut bongannut makeaa chilikastiketta vielä tässä vaiheessa, tosin ei se olisi kyllä varmaan sopinutkaan).

Dim sumit jatkoivat tällaista peruslinjaa. Mukavaa, että oli laitettu messiin, mutta vähän pliisun oloisia, kaipasivat kovasti jotain dippiä. Noin muuten salaatit olivat aika hyviä, joskin nuudelit tuntuivat jotenkin liian yhtenäiseltä massalta ja vihreää salaattia dominoi vanha viholliseni: rucola. Mutta chiliä ja tuoreita yrttejä löytyi tasapainoittamaan makuja ja happoakin oli turautettu messiin, joskin nämä maut sekoittuivat sekalaiseksi seurakunnaksi haarukallani, kun olin nyhertänyt alkupalat normaaliin isoksi keoksi, á la ruotsinlaiva.

Lautaselta kohoavalta vuorelta löytyi kuitenkin muutama timantti, paistettu munakoiso oli inundoitu jollain aivan ihanalla seesamihenkisellä kastikkeella, joka toimi auberginen paahteisen makeuden kanssa erinomaisesti. Tämän lisäksi se kasvis-versio mapo tofusta oli todella maittavaa, täyteläinen tofu muussaantui kielelle suussasulavan chilisoossinsa kanssa mahtavaksi kokonaisuudeksi. Ja täysin yllättäen paistettu parsakaali (siinä oli kukkakaaliakin, mutta luonne ei antanut periksi napata lautaselle) pelasi myös kauniisti, rasahti hyvin hampaissa ja maustaminenkin oli kohdillaan.

Pääruoan kanssa täytyi näin ollen ottaa molempia lisää, vaikka en oikeasti olisi saanut, robotti oli jo tässä kohtaa vihainen, vaikka olin lupaillut kevyttä lounasta. Jätin ranteen surinan sikseen ja heittäydyin antaumuksella rasvaisten ja makeiden sointujen sävyttämien suolaisten sulojen sekaan. Paistetut nuudelin sattumilla ei ollut mitenkään ihmeellistä, mutta tietysti sen tiukan tofun ja muikean munakoison saattelemina tämäkin maistui.

Kevätkääryle oli hyvä versio tästä joskus aivan liian rasvaisesta alkupalasta, kuori oli rapsakka lämpöhauteesta huolimatta ja sisuskalut sopivan kepeitä, jota piti toki jämäköittää liian isolla määrällä chili-sokerikastiketta. Lehmä oli hyvin paistettua ja murisevan mehukasta, mutta tämä hävisi sille hienon mausteiselle kanalle, joka oli selkeästi parempaa kuin normi “itämainen buffa” kung po -kastiketta, jota tämä tuntui mukailevan (tosin tässä ei ollut pähkinöitä).

Silti selkein voittaja joukosta oli se piukea possu, joka oli saanut kimaltelevan kuoren ja kivat glitteröinnit seesaminsiemenistä. Tässä oli hyvä suutuntuma ja upea maku, tätä olisi vetänyt ihan tyytyväisenä lautasannoksenakin. Olin niin otettu kaikesta, että täytyi vielä ottaa yksi seesamipallo kahvin kanssa, kaikesta huolimatta. Tämä oli täytetty jollain (luumu?)tahnalla ja maistui tujun tahmealle. Eli tosi hyvin duunattu vedos aasialaisesta buffasta, joita löytyy Stadista paljon, mutta ovat keskenään yleensä valitettavan samankaltaisia. Suosittelen käymään.

Sisustus on jotenkin välitilassa, on jotain samppakalja-markiiseja, Primeron aikaisia etelä-eurooppalaisia kaakeleita ja vähän sellainen riisuttu olo. Mutta siis ihan siisti ja kivat lamput yms. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle oli useampaakin juttua, tosin vähän joutuu varmaan kyselemään, johtuen niiden lappujen ympäripyöreydestä. Mutta sen verran hyviä juttuja oli, että kannattaa käydä stedaamassa. Lasten kanssa voisi teoriassa tulla, tilaa on ja buffasta yleensä löytyy kaikille jotain, mutta toisaalta maustaminen oli sen verran rohkeaa (mikä on siis minusta ainoastaan positiivinen asia), että vähän joutuisi katsomaan mitä pikkuisen suuhun työntää.

Ps. Ensi viikolla on Vanhalla Taste Of Europe -tapahtuma. Olutfestaritkin oli ja meni, MC Taakibörsta IPA ftw? Ja hei! Farouge palaa jossain muodossa Stokkalle.

URL www.biang.fi
Puhelin 050-3537437
Osoite Pohjoisesplanadi 41, Helsinki