Koyo

Uusi maailmanjärjestys on tullut ja suomut ovat tippuneet silmiltäni, kuin Stanislaw Lemin Futurologinen Konferenssi -kirjassa konsanaan. Robotit (vai ihmiset robottien takana?) hallitsevat nyt minua pienen rannekkeen välityksellä, joka on jo saanut minut ottamaan täysin normaalista poikkeavia reittejä matkoillani halki tämän talvisen ja kylmän maan.

Onneksi keskustassa on paljon portaita mitä voi vetää ees-taas ja saada sykettä ylös samalla kun yritän saada tyydytettyä Moolokin kidan kaltaista askelmittaria. Tältäkö se terveys tuntuu? Olenko nyt fit? Pitäisi varmaan kasvattaa sellainen metsuriparta varmuuden vuoksi, Kauppalehdessäkin yrittivät markkinoida tänään oivassa Täydellinen Tyyli -kolumnissa jotain partasavea.

Yet another Asian buffet with sushi, salad and soup, the warm dishes encompassing Thailand, China et al. The sushi was ok, the rest forgettable, but the decor and service was good.

Get your chopsticks ready for more buffets at Orchid (Itis), Itsudemo and Fuku.

Mutta niin, se ruoka! Jostain syystä alkoi tehdä mieli sushia ja muistui mieleen No:11 reissulla bongattu Koyo. Tsekkasin reittioppaasta semioptimin reitin ja kiemurtelin vielä vähän ylimääräistä Töölön (tai siis Taka-Töölön, hassua miten sitä tulee niputettua Töölökin vaan yhdeksi isoksi alueeksi, kaikkea sitä oppii kun tutkii tuota Helsingin karttaa) kaduilla, vaikka se käykin luonnon päälle kun ei saa hioa kaikkia särmiä sileäksi.

Mestassa on sushibuffet (11,90e, 10e ilman sushia) “aasialaisilla” lämpimillä safkoilla, salaattibaarilla ja misolla. Loppuun oli kahvia/teetä sekä kakkua. Tarjonta noudatti sitä normaalia kaavaa, jota en nyt jaksa edes tähän tabuloida tarkasti, nigireitä, makeja, normi salaatti ja coleslawta mutta ei wakamea, fritit ja lämpimissä tofu- ja munakoisokastikkeet lihajuttujen lisäksi. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa, otin luonnollisestikin sushien kanssa, sitä vartenhan tänne asti tultiin.

Aloitin susheilla, jotenkin se salaattibaarin setti ei houkutellut ja misonkin huomasin vasta tokalla kiekalla. Valmiiksi haudutettua vihreää teetä piti kuitenkin napata lämmikkeeksi.

Lohisushit eivät pettäneet, kala oli maittavaa ja paahdetutkin kalat olivat hyviä. Riisi oli vähän niin ja näin, maku ook, mutta rakenne heikko, nämä hajosivat käsiin. Varsinkin isompien makien kanssa meni vähän säätämiseksi.

Muut kuin lohet eivät säväyttäneet, tällaista perusmeininkiä. Vihreä tee oli uuttunut jo snadisti kitkerän puolelle, mutta sulatti kuitenkin lyhyen kävelyn kylmettämät huuleni.

Lämpimät safkat olivat stanu kamaa, paistetut nuudelit kananmunalla vaikuttivat hieman rasvaisilta spagheteilta, paistettu riisi (normiriisiä en löytänyt) maissi-herneillä tuntui paikoitellen kovettuneelta. Frittikana oli kumman jauhoista, mutta kuitenkin rapsakkaa eikä sisälmys ollut liian kuivaa.

Paistettu munakoiso oli parhaimman makuista, sen yhden palan minkä heitin. Kastikkeet olivat aika samanoloisia keskenään ja liha joissakin mennyt snadisti yli, mikä on toki tavallista buffissa. Buffa edustaa sellaista keskitasoa tästä kategoriasta, näitä paikkoja on yllättävän paljon.

Sisustus on kivan moderni ja linjakkaan oloinen, valoisa ja ilmava sali ja toimivat asiakaspaikat. Taustalle sopisi joku musa, mutta muuten homma skulas hyvin. Palvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli se sama tarjonta kuin mitä näissä on, eli tamagot ja paistetut kasvikset jne. Ei tänne ihan vegetoimaan välttämättä lähtis.

Ps. Heh, 50 parasta ravintolaa -listaushan on saanut terveen punan nousemaan monille poskille. Ruoka ja erityisesti ulkona syöminen on niin monimutkainen ilmiö, että jokaiselle muodostuu täysin eri kokemus asiasta ja näin ollen voi olla vain itsensä kanssa samaa mieltä, jos sitäkään. Maailma ei ole kuin jaettu hallusinaatio, vain Fitbitin mittaustilasto on totta (leposyke 49 for lyfe).

Pps. Tämä oli sitten #796, pitää olla tarkkana ensi viikolla, ettei lipsahda taas toi merkkipaalu ohi. Keskiviikoksi pitäisi keksiä joku päräyttävä lounas. Olisikohan Lapinlahden Puistikon kiska auki puolenpäivän aikaan? Jaa sen Facebook-presenssi on hävinnyt, olisi näemmä pitänyt käydä silloin kun siitä vielä kirjoiteltiin.


Ppps. Daddy Greens on tosiaan aloittamassa helmikuussa lounaan, kuten tänne jo raportoitiinkin ja joku oli vielä kehdannut pistää fönärin klesaks. Ihme jengii.

Pp(jne)s. Hauska kokoontumisajo havaittu, ilmeisesti joku muskari.

P^ns. Miten ihmeessä näiden ravintola-annosten kalorit muka pystyy kukaan ihminen laskemaan? Robotti ei ole tyytyväinen kun laitan sille rnd-määriä ja minä en ole tyytyväinen kun osa toiminnallisuudesta on vajaakäytöllä. Pistin koko setille summittaisen 1500 kcal määrän kun en muutakaan keksinyt.

URL www.koyo.fi
Puhelin 09-440016
Osoite Linnankoskenkatu 11 B, Helsinki

Korat Cafe

Olen kyborgi, ph33r me! Vihdoinkin, yli kuusitoista vuotta Tetsuon ensikohtaamisen jälkeen olen tullut yhdeksi koneen kanssa. Koko eilisen illan hieroin uutta Fitbit-leluani ja mittailin tiiviisti leposykettäni maatessani lämpimän peiton alla.

Tunsin terveyteni kasvavan kohisten, peittäen melkein, mutta ei ihan, korvissani suhisevan tinnituksen. Tämä päivä menikin sitten rattoisasti bitin parissa, niin viihteen kuin työn puolesta. Mittaustulosten seuranta tuntuu jotenkin viihdyttävältä, melkein kuin pelaisi jotain peliä.

Pakolliset Pokémon Go assosiaatiot puskivat pintaan, kun tarkkailin askelien määrää ja kuljettua matkaa. Koko homma puhutteli sisäistä nörttiäni kirkkaan kuuluvalla äänellä ja loppupäivästä olinkin jo selvittämässä, että mitä kaikkea muuta statistiikkaa pystyisi generoimaan.

Jos housunlahkeisiin virittäisi vaikka jonkun sähköä mittaavan anturin tai pipoon jotain mikä mittaa hiuksia. Uusi uljas maailma avautuu edessäni, kun lähetän itsestäni jatkuvasti tarkempaa dataa jenkkiarmeijan tiedusteluyksiköille.

Thai food at this small restaurant in the tranquil streets of Lauttasaari. The food was tasty and there was plenty of it.

For more Thai in Helsinki, visit Thai Thai, Kaow Thip and Lemon Grass.

Casa Mare -käynnillä havaittu thaikkumesta osui kohteeksi, koska täytyi joka tapauksessa käydä Jätkäsaaressa säätämässä ja sieltä Lauttasaareen on niin lyhyt hyppy. Mesta toimii buffettina (9,50e) näin keskipäivän aikaan ja sisältää salaattia sekä lämpimät safkat.

Ravintolan lounaslista löytyy Facebookista, tämän päivän antimet olivat: Possua panääng-curry-kookosmaitokastikkeessa, kanaa ja vihanneksia keltaisessa currykastikkeessa, paistettua nuudelia vihanneksilla ja kananmunalla, riisiä, nam phrik, salaattibaari (jäävuorisalaatti, kurkku, tomaatti, kidneypapu-tursu-hedelmäsötkötys, feta-tomaattisalaatti, kuivattua banaania sekä paahdettua sipulia) sekä loppuun keksiä ja teetä/kahvia. Maksu hoidettiin tullessa kassalle.

Alkusalaatti ei ollut mikään kovin kummonen, kannat oli kuitenkin poistettu tomaateista ja kaupan kastike oli hyvää. Se tomaatti-fetasalaatti näytti sen verran väsyneeltä, ettei viitsinyt edes kokeilla. Ehkä täällä kuuluu ottaa à la cartelta papaijasalaatti (6e/12e) mieluummin?

Pääruoka sitten korjasi alun hienoista pettymystä hyvin, koska erityisesti panääng-possu oli herkullista. Täyteläinen kookosliemi oli saanut hyvää sävyä punaisesta currysta ja ohuet sian siipaleet olivat muutamaa jäykempää sattumaa lukuunottamatta murisevan mehukkaita.

R, joka oli sen Jätkäsaaren kiepin primääri motivaatio, piti tästä niin paljon, että kippasi kuppiin isomman soppakauhallisen. Minunkin piti heittää tästä santsikierros. Se keltaisen curryn värjäämä kana oli myös hyvän kypsyinen, mutta ei muuten päässyt samalle tasolle possun kanssa.

Paistetut nuudelit olivat ihan hyviä ja riisi oli keitetty taiten. Chilisoossi oli tymäkkä ja sopivan polttavainen, tällä sai reilusti makua mukaan kastikkeisiin. Hyvä thaikkubuffa, mielestäni ei esim. Tuk Tukin tasoinen, mutta mielellään tätä söi ja lisääkin tuli otettua.

Sisustus on kioskimainen, asiakaspaikkoja on ymmärrettävästi vähän ja kyltit muistuttavatkin take-away mahdollisuudesta. Tila oli kuitenkin ihan riittävän viihtyisä ja isot ikkunat tulvivat harmaata pakkasvaloa tupaan.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja nopeaa, pääosin omistaja(?) pitäytyi keittön puolella hääräämässä ja pöytien pitämisessä puhtaana. Kasvissyöjät voivat tilata buffan ohi jotain listalta “lounashintaan”, mikä kuullosti ihan kiinnostavalta vaihtoehdolta sekin, vaikka söisikin lihaa.

URL www.koratcafe.fi
Puhelin 050-3135889
Osoite Gyldenintie 9, Helsinki

Tikke

Kas näin heiluu häntä ja häntä heiluu näin, enkä buranaakaan kaipaa vaik’ luu vähän vaivaa. Eilisen muistelut vappuisesta lihapuheesta ja marmain artikkeli lihattomasta tammikuusta sai sisäisen karnivoorini hereille ja päätin lopultakin matkata kohti Kontulaa, tuota itäistä kiintopistettä, karujen kulmien kuningatarta.

Metromatka meni sujuvasti seisten ja saavuttuani jo hieman tutulle laiturille jäin hetkeksi vaiheilemaan oikean exit-pointin kanssa. Arvelin, että pitäisi todennäköisesti mennä K-Marketin päädystä ulos, jalat veivät kuitenkin siihen toiseen suuntaan, kun olin siitä jo muutaman kerran noussut. Näin sitä urautuu ja tarttuu rutiineihin pakonomaisesti.

Excellent kebab fired up on the grill and with a nice side salad that included delicious versions of tzatziki (or cacik), hummus and ezme. The decor is a bit on the rough side, but sits well in it’s surroundings.

In the Kontula strip mall you can also find Shishkebab and Tilicho.

Ravintolan web-presenssi rajoittuu artikkeleihin ja muihin epävirallisiin lähteisiin, joten minun täytyi vaan luottaa aikaiseen avautumisajankohtaan. Varmistin vielä, että ainakin Nuur-ravintola olisi myös auki, koska matka oli pitkä ja nälkä oli suuri.

Jännä muuten miten sitä on nykyään jo tottunut siihen, että aina on kohde selaimella saavutettavissa ja tuntuu jotenkin oudolta, kun näin ei ole. Toki harva paikka jaksaa aktiivisesti ylläpitää sähköisiä kanaviaan, mikä on harmi. Varsinkin vanhentuneet tiedot ärsyttävät, kuten väärät aukioloajat. No joo, se siitä avautumisesta.

Mesta siis oli auki ja sisältä löytyi listakin: Shish kebab (10e), shish kanakebab (10e), shish tikke (10e), shish kana (10e, ilmeisesti kebab == jauhelihasta väsätty varras ja tämä ehkä kokonaisista paloista?), shish maksa (10e), lampaan kyljykset (14e), perinteiset kebabit tilpehööreillä (8,50e, tosin plakaatissa oli maininta super “tarjuoksesta” 5e pita- tai rullakebabista) sekä muuta tämän henkistä. Lounaaseen kuului myös soppa (linssisoppa) ja salaattibaari: Jäävuorisalaatti, hummus, ezme, tzatziki/cacik, bulgurisalaatti, tursu sekä pikkelöityjä vihreitä chilejä. Ja löytyi myös mausteita, mm. srirachaa ja sumaccia. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa kassalle. Itselle valikoitui Shish kebab (toim. huom.)

Aloitin linssisopalla, sulatellen pakkasen kohmettamia kouriani pienen kupin lämpimiä laitoja vasten. Soppa oli ohutta, mikä korreloi aikaisempien kokemusten kanssa, ehkä sen kuuluu olla tällaista? Mutta maku ei ollut sen kummallisempaa, tätä toki pystyi tweakaamaan sumacilla. Pitääkin muistaa käyttää sitä massiivista pussia mikä on hautautunut keittiön sikalaatikkoon.

Salaatti oli maukkaampi alkupaloista ja erityisesti tahnat olivat herkullisia, jogurtti oli saanut niin reilusti valkosipulia mukaan, että säälin jo ennalta lähellä istuvia kollegoitani. Tällaista sen pitääkin olla ja pienet mausteripsottelut päälle toivat sopivaa sitrusmaisuutta messiin. Hapatetut jutut olivat aika normi purkkikamaa, eikä ne chilitkään järin innostaneet. Tomaattisalaatti taasen oli rohkeasti maustettua ja hummus normaalia kirpsakampaa. Todella hyvät sörsselit.

Pääruoka saapui ennen pitkää, grilli oli ehkä vielä vähän käynnistysvaiheessa tai sitten näitä hierotaan siinä huolellisemmin kuin muualla. Mene ja tiedä, tämä oli todella hyvin paistettua kamaa. Sisältä sopivan pinkkiä ja varras suorastaan tursusi mehujaan kun leikkelin siitä palasia. Pintaan oli saatu kunnon Maillard-reaktio ja sisäinen silmäni siirtyi hetkeksi katselemaan mökin kesäiselle hiekkarannalle sijoitettun pallohiiligrillin lämpöväreilyitä ja tyynen järven pintaa.

Paistetut puolikkaat tomaatit, paahdettujen chilien, sitruunan, persiljan ja raa’an keltasipulin kanssa toivat väriä lautaselle. Leipää (ilmeisesti tätäkin voi kutsua naan-leiväksi? Joo, voi näemmä, persialaista settiähän tämä näemmä on ja onhan näitä pyöreitä versioita näkynyt mm. Food Rangerin videoillakin) oli taas pizzan verran, tämä oli uunituore, ilmava ja rapsakka, soveltuen hienosti palasteltavaksi.

Ei hajuakaan miten näitä kuuluu syödä, mutta itse olen alkanut tällaisissa paikoissa nysväämään noita tahnoja sun muuta kamaa itse väkerrettyyn leipätaskuun jota sitten tönin ääntä kohti. Nämä omin pikku kätösin häkätyt pitakebabit pyyhkivät pöydältä muut vastaavat. Kääröjen maku oli loistava ja pyyhkiessäni lihamehuja sumacin tahraamista sormistani koin suuren tyytyväisyyden tunteen. Hienoa, että löytyy tällaistakin nykyään Stadista ja vielä enenevässä määrin.

Tässä oli jotenkin kaikki komponentit ryhmittyneet täydelliseen kompositioon ja kun siivosin lautaselta viimeisen keltasipulin siipaleen tymäkästi paistetun lihapalasen kanssa niin voin todeta, että mitään ei jäänyt jälkeeni, paitsi pari leivän murusta. Hieno lounas, jossa tuntui käden jälki ja maistui tulen lämpö. Kannattaa käydä vaikka vähän kauempaakin.

Sisustus on utilitäärinen, mutta ihan siisti. Seinillä on muutama posteri jännittävästi litteroitujen paikannimien kera (BGHDAD?) ja kassan vieressä on lihatiski miekkoineen karkoittamassa vegaanihaastajat. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Lasten kanssa tuskin tulisi ihan tänne asti lähdettyä, sopii paremmin tällaisiin omiin yksinäisiin ekskursioihin.

Ps. 50 parasta ravintolaa -lista tuli ulos ja mielenkiintoista nähdä noin paljon pääkaupunkiseudun ulkopuolisiakin ravintoloita. Tosin niihin on vähän liikaa matkaa omille lounaille, Fabrik pitää näköjään ottaa R-listalle, se on sieltä epähuomiossa tippunut pois. Ja eilen auton hakumatkalla tuli mieleen Allas, sekin on tässä ytimen alueella.

Pps. Artism?

URL www.facebook.com/pages/Tikke-Kebab/827022784065535 (unofficial)
Puhelin n/a
Osoite Kontulankaari 1, Helsinki