Casa Mare

Pakkasukko puhalteli poskiini kun uskaltauduin ulos porttikongista. Auto oli jätetty huoltoon jo ennen aamun hämärää, joten työpäivä tulisi olemaan lyhyt ja kallis. R oli jahtaamassa lumisadetta ja kappasi minut mukaansa lievään luisuun Larun rantoja kohti.

Meillä oli täys hööki päällä kun kaarsimme parkkiin uuden thaikkupaikan eteen, vastapäätä kohdetta. Silmiini osui onnellisten tuntien kyltti, joka toivotti minut tervetulleeksi tulevaisuuteen. Korvissani kajahti soimaan Arpinaaman zeppelin-kohtauksen musiikki, mutta nyt ei ollut jubileen aika, vaan ruokailun.

A pretty good Italian-ish restaurant with a nice home cooked buffet lunch and optional pizzas and burgers with a neighborhood restaurant atmosphere.

Other restaurants in Lauttasaari are Borneo, Blue Peter and Lumbini.

Lauttasaaren ravintolakööri alkaa olla melko viimeistelty omalta osalta, mutta tämä paikka on hengaillut listalla jo pidempään ja nyt oli sopiva hetki tällaiselle kotiruokabuffalle.

Ravintola on aavistuksen saapasmaahan kallellaan, mutta laareista löytyy niin kotoisia kuin eksoottisia makujakin. Lounaaksi löytyy salaatti ja keitto (9,30e) sekä näiden kaveriksi lämmintä ruokaa buffasta (10,30e).

Tänään tarjolla oli: Kasvisgulassia, riistakäristystä perunamuusilla ja puolukkahillolla, thai-currykalapataa ja jasminriisiä, punajuuripihvejä tms, puolikas (toim. huom.) Dallaspulla, salaattibaari (salaattisekoitus, tomaatti, kurkku, pastasalaatti oliiveilla, marinoituja vihreitä oliiveja, ituja, pepperonichilejä, yms), leipää (tummaa, vaaleaa ja näkkäriä) sekä margista + tuorejuustolevitettä.

Listalta löytyy myös salaatti+sopan viereen lautasannoksia pizzasta (10,80e) kalaan (19,90e, tänään oli siikaa) sekä pippuripihviin (27e/35e). Otettiin molemmat tuo buffa, tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille. Kassan vierestä löytyy vesihanat ja muut rensselit löytyy patojen äärestä.

Lämmin keitto toimii aina ruokahalun herättäjänä ja minä tykkäsin tästä, kun tomaattiset keitot muutenkin ovat lähellä sydäntäni. R totesi sopan maistuvan pizzalle ja kun tarkistin, niin joo, aika sillä sektorilla tosiaan liikuttiin. Mikä ei sinänsä ole mitenkään huono, varsinkin kun siihen heitti sekaan vähän smetanaa.

Salaattibaarin antimet olivat aika perusmeininkiä, vähän tuollaista purkkikamaa ja huonosti leikattuja tomaatteja (kyllä se kanta pitää leikkaa pois). Ehkä se soppa + salaatti ei ole paras vaihtoehto täällä?

Lämpimät ruoat vakuuttivat. Itse oli pakko heittää kaikki yhtä aikaa lautaselle, kuinkas muuten. Viikonlopusta (vai viime perjantaista? Ei ollut virallisella lounaslistalla eriteltynä, joten jotain jäämistöä) ylijäänyt punajuuripihvi oli mukavasti maustettu ja jämäkällä tekstuurilla varustettu lätyskä.

Kiva bonusruoka ja sopi sen muhevan muussin kanssa hyvin yhteen. Kuten myös se mehukas käristyskin, joka oli erittäin hyvä versio tästä perisuomalaisesta sapuskasta ja yllättävän hyvä lämpöhauteesta nostetuksi. Riisi oli ihan ook, mutta sen päälle kasattu kalacurry oli ihanan rohkeasti maustettu, löytyi chilin potkua ja makua enemmän kuin olisi kuvitellut.

Käristyksen kanssa curry muodosti mielenkiintoisen konklaavin. Viis niistä alkusafkoista, nämä lämpimät ruoathan olivat oikein mainioita ja näissä oli mielestämme vähän enemmän ajatusta kuin normibuffassa. Kannattaa käydä, varsinkin jos näillä nurkilla notkuu.

Loppuun heitettiin päiväkahvit pullalla, josta R jaksoi mutista, kun sai vain puolikkaan (listalla luvattiin pieni, joka on ilmeisesti eri kuin puolikas). Pulla oli hyvää, tykkään Dallapullan vanilijaisuudesta (muistatteko kun nämä ilmestyivät ekaa kertaa markkinoille), kun taas R diggailee Texaspullan kanelista.

Molemmat hyviä, varsinkin näin kahvin kera. Ja ihan hyvä se puolikaskin oli, kyllä tuollainen jälkkäri passaa, varsinkin näin maanantaisin.

Sisustus on vähän tälleen retro, mutta toimiva. Kortteliravintola hyvässä hengessä, palvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli sienirisottoa ja tietty se salaatti+soppa.

Ps. Häntäluu alkaa olla jo parempi, vaikka pitkään istuminen ei vieläkään houkuttele. On toi kyllä ikävä vaiva, onneksi tuntuu parantuvan. Saa miettimään, että minkälaista elämä olisi jos sieltä puskisikin häntä. Vähän niinkuin niillä mangusteilla, jotka kurkkivat preeria-aukoistaan (vai missä ne asuu).

Pps. Männäviikolla tuli maistettua mäkkärin vegaanibursaa, vähän sellainen hajoava pihvi, mutta ihan kohtuuhyvä. Kiva että on tarjolla, tosin meneekö vegaanit tosiaan Mickey D:hen safkaamaan? Muistan yhdenkin punkkarilauman jotka hermostuivat meille kun kaveriporukan kanssa kävimme tiedustelemassa eräänä vappuyönä lähimmän auki olevan McDonald’sin sijaintia. Jotain meat is murder -keskustelua siinä viriteltiin hetki, kunnes tiemme erkanivat.

URL www.ravintolacasamare.com
Puhelin 020-7424260
Osoite Gyldenintie 6, Helsinki

St. Anna’s

City‘stä bongattu ravintola, jonka piti avautua 4.12.2017 lounaalle, mutta oli ennakkoilmoituksesta huolimatta kiinni, niin silloin kuin muinakin kertoina kun olen siellä yrittänyt käydä. Tänään oli kuitenkin uusi päivä ja uusi vuosi, joten uskaltauduin Facebookin lounaslistojen rohkaisemana viemään R:n pitkästä aikaa Soda:an.

A restaurant/night club with a hint of a faux english pub decor, the food was rather good as was the service. My fish & chips was just the thing for a Friday lunch.

For more fish & chips, check out Fisu & Ranet, Hard Rock Cafe or Street Gourmet.

Tarjolla on staattisempi lounaslista sekä päivän spesiaali sekä alkuun leipää ja vihreä salaatti tai keitto, joka tänään oli Palsternakka-omena. Laitasannoksissa oli tarjolla: Lohikeitto (10,30e), vegaani bolognese eli pennepasta härkäpapu-bolognesella ja rucolaa & tomaattia (10,30e), pasta carbonara (10,30e), savustettua siikaa muussilla ja hollandaisella (13e), härkäruukku (13e), hampurilainen (10,30e) sekä spessuna fish & chips (10,30e).

R otti siian+salaatin ja mun oli pakko napata se fish & chips sopan kanssa, vaikka alunperin olin vähän kaavaillut sitä härkäruukkua. Lounaslista vaan päivittyy sattumanvaraisesti feseen, joten ei ollut tiedossa tällaista perjantaiherkkua etukäteen. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Alkuun tuli focacciaa oliiviöljy-balsamicolla, mikä olisi toivottava tapa myös muissa rafloissa (voi toimii tietysti myös). Focaccia oli hyvä, sellainen rasvainen, ilmava ja rapsakalla kuorella. Tätä dippaili mielellään siihen herttaiseen pikku kippoon.

Alkuruoat tulivat vauhdikkaasti ja oma soppa oli oikein hyvän makuinen ja samettiseksi porattu. Omena oli jännästi lohkona kulhon pohjalla, tuoden tekstuuria messiin vaikka olikin vähän hankala lusikalla paloiteltavaksi.

R:n salaatti oli taas hieno esimerkki siitä, ettei salaatin tarvi olla niin monimutkainen ollakseen herkullinen. Sopivan etikkainen balsamiccokastike sitoi setin yhteen mainiosti ja pieni maistiainen minkä sain nosti pientä annoskateutta pintaan.

Pääruokiakaan ei tarvinnut kauaa odotella, tosin sali täyttyi aika tahtia, mitä lähemmäs 11:30 ruuhka-aikaa päästiin ja selvästi tämä on oman asiakaskuntansa jo osittain löytänyt. Oma fish & chips oli hyvä, joskin melko suolainen, ei liikaa kuitenkaan. Kalan saama kuorrute oli ilahduttavan rapea ja maittava, eikä liian rasvainen.

Oikein tasokas suoritus ja fisu oli onnistuttu pitämään hyvässä kypsyydessä. Ranut olivat ook, ei uutta länsirintamalta tältä erää, ketsuppi pelasi näiden kanssa kuten pitääkin. Tartarkastike oli täyteläisen pirtsakkaa ja tätä olisi voinut ottaa isommankin läjän mukaan, sopi hienosti muiden komponenttien kanssa yhteen.

Mushy peas ei ole normilisuke täällä meidän niemellä, mutta hienoa että oli laitettu mukaan, koska tämähän oli oikein maittavaa, vaikka varmaan puolet menetinkin toiselle puolelle pöytää. Mielestäni tämä annos tavoitti saman tason kuin mainio Fisu & Ranet.

Siika oli sekin taitavasti keitetty ja hyvän makuinen kala. Hollandaise-kastike toimi, kuten myös se smoothi perunapyree. R tykkäsi annoksesta kovasti, kuten myös minä sen yhden haarukallisen verran. Pikkelöidyt kasvikset olivat tässä myös saaneet tarpeeksi happoa, jota oli onnistuneesti leikattu sopivalla makeudella. Laadukas lounas, kannattaa käydä. Kokonaisuus oli hallittua, annoskoot sopivia – ei tullut ähky – ja palvelu pelasi.

Sisustus on valoisa, vähän niinkuin skandinaavinen versio englantilaisesta pubista. Kahden hengen pöydät olivat ehkä hintsun liian pieniä näin suurille egoille, mutta mahtu ne iso lautaset pienellä asettelulla. Kuvista ei nyt tullut ihan yhtä fantastisia kuin mitä yleensä otan, syynä luonnollisestikin ulkoiset tekijät ja muut ihmiset, ei omat taidot tms.

Asiakaspalvelu oli kohteliaan ystävällistä ja sujuvaa, harvoin kyyppari puhuttelee “sir” termillä. Mukavaa oli asioida ja tämä oli onnistunut lounas. Kasvissyöjille oli se aavistuksen epäilyttävän kuuloinen vegaani “bolognese”, mitä se sitten lieneekään.

Ps. Tämä oli sitten lounaspaikka #792 (Lidl todellakin otetaan mukaan laskuihin), joten kutkuttava kasisatanen kurkistelee jo ujosti nurkan takaa. Ja hitsi kun on vaikea muistaa laittaa noita kaupunginosia näihin mukaan, mutta kyllä tämä tästä pikkuhiljaa tulee mukaan rutiineihin. Hyvää viikonloppua!

Pps. Mielenkiintoisesti yksi kelloista oli pysähtynyt keskelle 24. marraskuuta ja tästä kajahti mieleen “The Day the Earth Stood Still“, ehkä se oviaukon panssaroitu ukko olikin Klaatu?

URL www.stannas.fi
Puhelin 040-0657276
Osoite Annankatu 10, Helsinki

Lasipalatsi (2. kerta)

Aamupäivä meni kuin siivillä, mutta kun presikset ja kaaviot oli kasassa, niin piti hiihtää ruokapatojen ääreen. Pienen säädön jälkeen sain R:n peesiin ja lähdettiin käsi kädessä autiotaloon, tai siis suljetun Buongiorno-kahvilan oven luokse.

Tämähän oli säpissä, lyijärillä raapustettu hätäinen lappu antoi jotain selityksiä, mitkä olisi tietysti ollut hyvä pistää myös Facebookiin, kun sellainen kuitenkin on. Ihan sama, jäi R-listalle ja valitsin sen ainoan toisen vaihtoehdon (Nokka ja Parrilla Española aukeavat vasta 11:30, Oran lounas on vain perjantaisin, Skattan kasino on remontissa ja loput on “muualla”), eli Lasipalatsin.

Classical dishes in an elegant environment, this restaurant has a swinging style but the lunch was not up to par.

Some of the other restaurants in Helsinki offering the classics are Kuu, Lehtovaara and Kosmos.

Tämä klasarihan on toki jo kokeiltu, mutta ei remontin jälkeen ja R luuli, että oltiin käyty, mutta se oli Cafe Lasipalatsi. Nyt mentiin yläkertaan hifistelemään, mikä olikin oikein loistava vaihtoehto, kun päästiin samalla jutun juureen kiinni.

Paikkahan on ollut tässä melkoisen pitkään jo toiminnassa ja tarjoilee melko klassista suomalaista safkaa, niin liikelounaan (35e) kuin yksittäisten annostenkin muodossa.

Á la cartelta löytyvät niin vorscmack (13e / 18e) kuin tartarit (14,50e) sekä tällä hetkellä voimassa oleva bliniviikkokin. Liikelounas käsitti tänään: Kasvisborssikeittoa ja smetanaa, ylikypsää häränrintaa ja skånenperuna sekä loppuun rommibaba. Otettiin koko setti molemmat. Tilaus ja maksu hoidettiin luonnollisestikin pöydässä.

Eka pöytään tuli leipäkori (hyvä) ja nämä leivät olivat erittäin herkullisia. Maalaisleivän kuori rasahti kivasti hampaissa ja sitkon joustama sisus oli oikein makoisa.

Tumma leipä oli saanut jotain siemeniä sun muita sattumia mukaansa ja ne sopivat tähän mahtavasti. Voi oli hyvää, mutta voisihan sen tässä hintakategoriassa jo vaahdottaakin.

Alkusoppa oli lounaan kohokohta, vaikka en punajuuresta juuri välitäkään. Kirpsakka etikka sopi hienoksi leikattujen punajuurisuikaleiden kanssa ja smetanahan puhaltaa tähän kolminaisuuteen pyhän hengen. Erinomainen startti.

Pääruoka saapui korrektisti lämmitetyllä lautasella ja oli kauniisti sille aseteltu. Muutama uunijuures oli viety juuri oikeaan kypsyyteen, tuoden vienoa makeutta kuitenkin jääden keskeltä hieman napakaksi.

Skånen perunat olivat herkullisia ja täyteläisen kermaisia, mikä olikin hyvä, koska se liha kaipasi kovasti kostuketta. Ylikypsä lehmä oli prässätty ja lämmitetty uudelleen, jolla oli saatu liha melkoisen kuivakkaaksi ja sen näin myös yllättävän napakaksi.

Snadisti tuli Ylivieskan Pikkuveli-reissu mieleen ja se ei ole hyvä assosiaatio tässä tapauksessa (poika kyllä edelleen jaksaa muistuttaa hänen herkullisesta hampurilaisesta, mutta oma pihvi ei ollut mikään paras), vaikka Ylivieska muuten onkin oikein mainio kohde visiitille.

Liha oli kuitenkin hyvin maustettua ja perunat sekä paistoliemi tekivät kokonaisuudesta ihan passelin, mutta olisin odottanut kovempaa tasoa.

Jälkkäri menikin sitten ihan penkin alle. Tai no jätski oli tosi hyvää, mutta se vähän liian jännän näköinen tatti törröttämässä lautasella yksinäisen, kylmän pallon vieressä oli jäänyt kallan kauneuskisoissa häntäpäille.

Ja ei se makukaan onnistunut hurmaamaan, ehkä harjoituksen puutetta, mutta se makean ja oudon mausteisen (ehkä tämä oli sitä rommia, alkoholi ei kyllä maistunut, mikä on toki positiivinen asia) twistin sekä hieman liian pehmeän ja kostean taikinen kombinaatio sai aikaiseksi sellaisen kokonaisuuden, että Fazerin siniset veivät voiton. Rommitatit saivat jäädä rauhaan.

Sisustus on tehty taitavasti, tavoittaen entisen tunnelman, mutta laadukkaan näköisesti. Ainoa mikä jäi vaivaamaan, oli se, että itsellä ainakin oli remontoimaton tuoli, joka heilui allani koko ruokailun ajan. Olisin vaihtanut tuolia, mutta kun se häntä on vielä kipeä, niin en jaksanut lähteä nousemaan.

Oi tätä kärsimystä mikä minun elämästäni on tullut. Heiluvia tuoleja ja kaikkee. Asiakaspalvelu oli kohteliaan tasokasta ja sujuvaa, tänne voi ympäristön ja yleisen kokemuksen puolesta sopia liikelounaan, näkymätkin ovat hienot, mutta minun mielestäni ruoka on parempaa esim. läheisessä Kosmoksessa.

Ps. 50 parasta ravintolaa -lista on näemmä tulossa. Mielenkiintoista nähdä mitä sinne on laitettu.

Pps. Vegaanihaaste bongattu!

URL www.ravintolalasipalatsi.fi
Puhelin 020-7424290
Osoite Mannerheimintie 22-24, Helsinki