Month: June 2017

Skøgul

Tänään piti kehittää joku mieltä piristävä kohde ja kun aiempi Jätkäsaari-ekskursio oli ollut oikein antoisa, niin päätin ratsastaa ysin sporalla kohti tätä rakennustyömaata. Lounaskohteena oli tällä kertaa Skøgul, ravintola jonka olin bongannut Malaga Bar -käynnillä, mutta johon en ollut kuitenkaan viitsinyt lähteä sateen takia avajaispäivänä, vaan olin tunneloinut Bastardoon. Nyt sitten kuivin jaloin kuljin rohkeasti läpi työmaa-aitojen ja muiden esteiden, määrätietoisesti edeten ravintolan ovelle.

This restaurant has a name like a heavy metal band, but the food was not too weighty and the decor was light.

Other restaurants in the area are Malaga Bar, Mount Kailash and Kitchen & Table.

Ravintola mainostaa itseään kaudenmukaisia annoksia pohjoismaalaisella otteella tarjoavaksi paikaksi. Lounaaksi näyttäisi olevan joka päivä joko liha- tai vege-vaihtoehto (10e) samoilla lisukkeilla, sekä päivän kala (15e) että salaattibaari (+3e tai pelkästään 7,50e).

Tänään oli tarjolla: Pasta Carbonara uunileivotuilla kirsikkatomaateilla ja hillotetulla punasipulilla sekä pesto-mozzarellapastaa uunileivotuilla kirsikkatomaateilla ja hillotetulla punasipulilla. Ja tietty se päivän kala, josta en lähtenyt tiedustelemaan sen enempää.

Salaattibaarissa oli: Tomaattia, kurkkua, lohi-couscoussalaattia, raejuusto-porkkanaraastetta, viininlehtikääryleitä punasipulilla ja paprikalla, ananasta, pari kastiketta (oliiviöljyä ja joku thousand island tms), siemeniä etc modaukseen sekä tummaa ja vaaleaa leipää tuorejuustolevitteellä. Otin itse tuon miilunpolttajan pastan sekä salaattipöydän. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa, josta saa numerokiven pöytään mukaan.

Alkusalaatti oli jees, ehkä sen oliiviöljyn sijasta olisi voinut olla vinaigrette (tai sitten tuo oli, mutta etikka oli jo erottautunut), mutta meni tämä tälleen alkuun ihan ok. Punasipulit olivat mukavasti pikkelöityjä, mutta couscous olisi kaivannut jonkun terävän kastikkeen ja yrttejä. Vaalea leipä oli ook, vaikkakin enemmän tällaista ranskista.

Pääruoka saapui kohtuu nopeasti kuumalla (hyvä!) lautasella, ilmeisesti tämä kuitenkin väsättiin á la minute, eikä kaadettu jostain sammiosta. Hieman yli vedetty penne on ehkä snadisti epätraditionaalinen carbonaraan, kuten myös kerma, mutta kyllä minä tätä ihan mielelläni söin. Punasipulit olivat edelleen toimiva komponentti, hieman makean puoleisia, mutta kuitenkin tuomassa pientä happoa annokseen.

Tomaatit oli vedetty tosi herkullisiksi ja tämä toikin tällaisen kivan lisän muuten aika yksioikoiseen kokonaisuuteen. Tämä oli tällainen peruslounas ja ilman salaattipöytää kohtuuhintainen, tosin Malaga Barin kamat olivat kuitenkin omasta mielestäni paremmat.

Sisustus on ilmavan valoisa ja linjakkailla kalusteilla täytetty (Kvarteret) Viktoria-korttelin aulatilan sivu. Tässä oli jotenkin sellaista terminaalin tuntua, johtunee hetki sitten koetusta Jyväskylän rautatieaseman ruokailusta. Isot ikkunat tulvivat valoa tilaan ja ulkona työmaatouhut jatkuivat kovaa tahtia. Astiasto oli tilaan sopivaa ja muutenkin täällä oli mukavaa lounastaa.

Asiakaspalvelu oli huomioonottavaista ja sujuvaa, heti oltiin kertomassa salaattipöydän tarjoomista ja hyvä niin. Kasvissyöjälle on joka päivä annos, tosin ilmeisesti ainakin joskus maitotuotteita sisältävänä (haittak..), joten kannattaa skannaa lista eka. Lasten kanssa ainakin mahtuisi iisisti vaikka olisi isompikin jengi messissä.

URL www.skogul.fi
Puhelin 050-3460206
Osoite Välimerenkatu 14 A, Helsinki

 

Chapter

No olihan sinne pakko mennä eilisen haahuilun jälkeen. Fiiliskin alkaa pikkuhiljaa kohenemaan ja kohta on juhannuskin ja kaikkee. Kyllä se siitä, etiäpäin, sanoi mummo lumessa. Uhmasin sään herroja ja tallustelin ei-niin-rankassa tihkusateessa kohti Senaatintorin reunaa, tähän Kaffeehaus Röntgenin tilalle ilmestyneeseen ravintolaan. Paikka on vielä vähän vaiheessa, käytännössä terassi ja baarin puoli on kuosissa, loput tilat esiteltiin kyllä minulle kun olin lähdössä, hyvännäköinen mestahan tämä on, arvokiinteistö.

A magnificent start for this new restaurant, the three course lunch was beautiful and delicious. The decor is minimalistic and stylish and the music in the background youthful.

Other great restaurants close by are Olo, Ask and Finnjävel.

Keittiötä vetää kohtuullisen tiukoilla natsoilla varustettu Juho ja se näkyi myös “mänyssä” (miksi oi miksi, tosin ei tässä onneksi menty Rosterin Assparagus “vitsikkyyden” tasolle), tarjolla oli: Rooster eli kana-ragu (16e), spring cabbage eli paistettua kevätkaalia (14e) sekä kolmen ruokalajin menu (29e) jossa kaalia alkuun, kukkoa päälle ja lakritsia perään. Otin sen koko setin, kerranhan näissä vaan käydään. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä, ollaan ihan kunnon ravintolassa.

Alkuun napsahti raflan omaa hapanjuurileipää ja vaahdotettua ruskistettua voita. Leipä oli erinomaista, mahtavan rapsakka kuori ja herkullinen, hieman hapan sisus kunnon sitkolla. Tätä oli hyvä nakerrella sen mainion voin kanssa kun odottelin varsinaisia annoksia.

Alkupalat tulivat melko nopeasti, selvästi näitä veisteltiin hetki keittiössä. Grillattu kaali oli mahtavan makuista ja sen kaveriksi tullut yuzu-beurre blanc oli yksi paremmista kastikkeista mihin olen törmännyt. Nämä yhdessä muodostivat todella hyvän vegeannoksen ja mukaan oli vilahtanut villiyrttiäkin (valkopeippi/dead nettle) sekä kukkakaalia ja kokoneisuutena annos muodosti ihanan harmonisen setin. Tässä mielestäni lähestyttiin esim. Grönin tasoa ja osoitti keittiön taitavuuden. Kukkakaalikin oli saatu taas maistuvaksi, tällä kertaa kyseessä oli jännittävästi viipaloitua tuotetta.

Pääruoka tuli sekin melko nopeasti aloituksen viimeistelyn jälkeen. Leipääkin olisi saanut lisää, mutta ruoan kaveriksi tulleet lisukkeet (nämä olisivat tulleet myös yksittäisen annoksen kylkeen) olivat sen verran kookkaan oloisia, että pysyttelin näissä. Kanaa oli tullut parissa muodossa lautaselle, rintaleike nahalla ja sitten jonkinlainen paistos sekä paistoliemi kananrasvalla.

Kana oli myös todella herkullista ja varsinkin paahdetut kevätsipulit toimivat upeasti. Ainoa mikä tässä jäi hieman vaivaamaan, paksuin kohta kanasta, joka oli aavistuksen ali. Mutta ei häiritsevästi ja edelleenkin kokonaisuuden osalta liikuttiin selvästi yli Stadin ravintoloiden normitason.

Lisukkeena tullut tattari-kevätsipuli “puuro” oli hyvää, mutta ei niin tajutonta kuin muiden lautasten täytteet. Tämä kuitenkin komppasi kivasti kanaa ja hauskaa, että oli omassa rasiassaan.

Toisena lisukkeena oli kesäinen salaatti, jonka kastike oli maittavaa, komponentit tuoreita ja pikkelöidyt porkkanat todella herkullisia. Varsinkin ne halkaistut kevätporkkanat olivat ihan hurmaavia sen kauniin etikkaisen marinadin maustamina. Tämä oli upea lounas ja hyppäsi hyvin korkealle omalla listalla, ei ihan kärkijoukkoon, mutta toisaalta vastahan tämä on avattu. Ainiin, eka!

Loppuun oli lakritsia, maitojädeä, briossia sekä raparperigeeliä. Laku toi syvän maun annokseen, jäde oli miellyttävän raikasta ja geeli toi pientä lisätwistiä lautaselle. Tykkäsin tästäkin kovasti ja oli hyvä lopetus mahtavalle lounaalle.

Sisustus on tyylikkään linjakas, tosin vielä näkyy työn keskeneräisyys siellä täällä, kaapin päällä. Mukavat tilat oli lounastaa, varsinkin kun lasiseinä avautui terassille ja Kaupungintalon ravintolaan, sai vahtia lounastajien ihmisvirtaa. Taustalla voi innokkaan nuorekas musiikki ja yleensäkin täällä oli hyvä pössis.

Mielestäni tämä soveltuisi hyvinkin hieman rennompaan liikelounastapaamiseen. Ja ekstramaininta astiastosta, joka oli todella kaunista kautta linjan. Haarukat tosin olivat jotenkin liian pienet omiin kömpelöihin käsiin.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja iloisen ystävällistä. Kokit toivat annokset pöytään ja esittelivät ne kattavasti, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli se kevätkaaliannos, tosin beurre blancilla (haittaakse?), mutta oikeasti, tämä oli niin törkeän hyvä annos, että suosittelen estottomasti testaamaan. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla maistelemaan, tilaa löytyi niin terassilta kuin sisältäkin, vaikka toki ainakin baarin puoli on suunnattu enemmän ns. aikuiseen makuun.

URL www.chapter.fi
Puhelin n / a
Osoite Aleksanterinkatu 22, Helsinki

Papu Cafe

Tänään ei kyllä tehnyt ollenkaan mieli lähteä mihinkään, mutta nälkä on hyvä motivaattori. Ajattelin ensin, että käyn tarkistamassa sen Kluuvin alakerran Home Taste -raflan, mutta kun pääsin puolisuljetulle ovelle ja olfaktorinen aistijärjestelmäni hylkäsi tämän vaihtoehdon. Kävin sitten tsekkaamassa Eat Your Greens -ravintolan, mutta sekään ei jotenkin houkutellut. En sitten oikein tiennyt että mihin suuntaisin, joten laahustelin Senaatintorin turistivilskeeseen ja hokasin, että Röntgenin tilalle oli tullut Chapter-niminen ravintola.

Koikkelehdin sisäpihalle, kun raflan edessä väitettiin, että siellä olisi ruokaa ja juomaa, mutta ei. Ei ollut. Webbisivut eivät ensin halunneet palvella, mutta nyt kun uudestaan kokeilun myöhempään ajankohtaan niin olihan ne siellä ja osasivat kertoa että on maanantaisin gineksessä. Tosta logosta muuten tuli jotenkin etäisesti mieleen se Välimäki-ravintolan logo. Sielläkin tuli käytyä kerran, kauaahan se ei ollut pystyssä. Nojoo, mutta siis se Papu Cafe, joka muistui mieleen torin laidalla. Tännehän olin menossa silloin Doi Thai -reissulla, mutta en ollut vaan kävellyt tarpeeksi kauas sillä kertaa. Nytpä sitten onnistuin.

A charming cafe offering Vietnamese Bánh mì baguettes and such. The bread was ok, but would have benefited from some Sriracha and herbs.

Some of the other places to get Vietnamese food in Helsinki are Hanoi Vietnam, No. 5 Coffee and Mai Viet.

Papu Cafe tarjoilee vietnamilaisia erikoisuuksia, kuten kesäkääryleitä (1,90e), bánh mì -patonkeja (4,50e puolikas, 8,90e kokonainen) joko possulla tai tofulla sekä salaattia yms kahvilameininkiä. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle, vesi ja ruoka tuodaan pöytään. Itselle osui puolikas bánh mì possulla.

Mikron kello kilahti ja patonki-lautanen napsahti eteeni. Tässä oli paljon hyvää, kuten mukavasti marinoitua porkkanaa ja bbq-kastikkeen makeuttamaa possua. Patonki oli myös maittavaa, mutta olisin kaivannut jotain tulisuutta mukaan, nyt tämä oli pikkelssien ja possun myötä pääosin makean oloinen. Ja sen lisäksi tähän olisi voinut kipata paljon tuoreita yrttejä. Toisaalta tämä oli jokseenkin sitä mitä kaipasinkin, eli kevyt (eikä tosiaan hinnallakaan pilattu) ja makoisa lounas kaiken kiireen keskellä. Ja vielä oikein hurmaavassa ympäristössä.

Sisustus on siistin kahvilamainen ja pursuaa taidetta. Mesta toimiikin samalla galleriana, joka seinä ja ikkunalauta oli täynnä erilaisia teoksia joita oli kiintoisaa killitellä lounaan yhteydessä. Taustalla soi rauhallinen musiikki ja tunnelma oli leppoisan rentouttava.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli ainakin se tofu-patonki, varmaan muutakin löytyy. Lasten kanssa voisi periaatteessa piipahtaa, tilaa on jne, mutta vähän ohi omilta reiteiltä.

Ps. Näemmä Grand Shanghai on väistynyt ja Aikataloon on ilmestynyt copy&paste-tekniikalla uusi aasialaisbuffa, Zhong Hua.

URL www.papucafe.fi
Puhelin  044-2393943
Osoite Mariankatu 24, Helsinki