Tag: vallila

91.1

Papapishu! Ei ollut ehkä ihan fiksuin idea ottaa tällainen pidempi kävelysessio näiden uusien kenkien (tai no, vanhojen, mutta käyttättömien, jotka R. löysi jostain kaapin uumenista) kanssa heti kättelyyn. Mutta kun kahdet muut työkengät on suutarilla hoidossa, niin vaihtoehtoja ei ollut. Kaunis keli kuitenkin saatteli minut kohti kaukaisempaa lounasta ja päätin lopultakin käydä ruksimassa pois listalta tämän jo instituutioksi muodostuneen ravintolan Pasilan (eiku hitsi, tämä onkin Vallilan puolella, näin sitä oppii joka päivä jotain uutta) kolkkojen konttoritalojen kupeessa.

Paluumatkalla tuli dallailtua kevään kohmeesta nousevan Alppipuiston läpi, samalla kun kuuntelin Aureliuksen Meditations äänikirjaversiota. Tämäkin on pitänyt jo pitkään kahlata läpi, mutta on jäänyt kaiken d00n1n alle. Olen kuitenkin onneksi intoutunut taas lukemaan ja kuuntelemaan muitakin kuin teknisiä kirjoja pitkästä aikaa. Roomalaisen ikiviisaat sanat lohduttivat hieman matkalla kun uudenkarheat kengät kuluttivat känsiä jalkapohjiini. Tulipahan kuitenkin Paljon Askelia, mikä on hyvä ja oikein.

Talkoot ovat vieneet minut jo niin lähelle ensimmäistä tavoitetilaa, että se on ihan käsinkosketeltava. Oletus on, että tällä viikolla lukemat ovat (BMI + fat%) zonessa, jonka jälkeen homma menee jo vähän hifistelyn puolelle. Toki uudet tavoitteet on jo kirjattu ja rima asetettu niin korkealle, ettei tosikaan. Kovin maali on kaverin voittaminen Cooperissa. Siihen tosin menee vielä tovi.

Comfort food in the midst of taxi drivers, this long-standing restaurant has an all-you-can-eat buffet that won’t leave you hungry.

For more eateries, check out Caverna, Raiku and Turkkilainen Ravintola.

Jaa vai miten niin instituutio? Kuten olen aiemmin maininnut, niin olen joskus taannoin (>10 vuotta sitten) ollut Pasilan suunnalla vääntämässä bittiä. Silloin muistan kun ensimmäistä kertaa porukoiden kanssa tuli tallusteltua tähän raflaan, oli kuulemma isojen poikien mesta. Ja kieltämättä se lautasannos (olisiko ollut Amerikan Leike) mikä tiskin takaa tuli, oli melkoinen sydämenpysäyttäjä. Muistaakseni silloinkin täällä oli salaattibaari, mutta nykyään homma on muovaantunut noutopöytä-meiningiksi.

Ravintoarvot ovat kuitenkin pysyneet kohdillaan, josta johtuen rafla näyttää edelleen olevan raskaan ja vähän kevyemmän liikenteen, sekä muiden rehellisten työmiehien suosiossa. Tämähän on aina osoitus siitä, että ravintolasta saa rahalleen vastinetta.

Tänään erittäin aikaisin aukeavasta (09:30) aukeavasta buffasta (10e, pienemmällä massilla saa keittoa/salaattia jne) löytyi: Kermainen lohikeitto, salaattibaari (salaattisekoitus, porkkanaraaste, marinoitu kaaliraaste, oliiveja, tomaattia, kurkkua, maustekurkkua, punajuuriviipaleita, salaattijuustoa, jalopenoviipaleita, perunasalaatti, kananmuna-tomaatti-yms-salaatti, artisokansydämiä, maissia, marinoitua punasipulia sekä modaukseen sopivia siemeniä yms), parilamunakas (tomaatti-sipuli-juusto), pinaattikampela, kastikkeita (chilimajoneesia, kermaviilikastike, jogurtti, guacamole yms), broilerifajitas, pippuripihvi, wieninleike (kaverina sitruuna, kapris, anjovis), häränfileetä texas bbq, riisiä, kermaperunoita, muussia, uunijuureksia, pizzoja (surimi+sieni+peperone / kinkku-sipuli-katkarapu, naudanliha-paprika-purjo sekä kebab-chili-tomaatti) sekä loppuun torttulajitelma ja kahvia/teetä. Näiden lisäksi löytyi tietysti leipiä ja limuhanat sekä vettä/maitoa jne.

Alkuun vedetty lohikeitto oli perinteisempi versio kuin eilinen. Suolaa tästäkin löytyi, mutta ei liikaa ja muutenkin tämä oli oikein oiva vedos tästä klassikosta. Lohi oli mehukasta, liemi täyteläistä ja veget sopivan napakoita. Salaattibaarin antimetkin yllättivät tasollaan, kaaliraaste oli maittavaa, vaikkakin olisin ehkä itse kaivannut tähän snadisti lisää happoa.

Perunasalaatti oli muikean majoneesista, jonka rasvaisuutta sai kivasti leikattua niillä hyvin duunatuilla punasipuleilla. Niin oudolta kun se tuntuukin, niin nykymuodossaan täältä voisi ihan hyvin kuvitella vetävänsä pelkän sopan ja salaatin ihan tyytyväisenä.

Mutta pitihän sitä ronskimpaakin puolta maistella, tosin buffassa oli sen verran runsas kattaus, ettei yksi toimistohiiri mitenkään pysty edes maistamaan kaikkea kerralla. Aloitin pizzalla ja slaissi pelitti hienosti. Pohjassa oli pysynyt pieni purenta ja vaikka päällysteitä olikin aavistuksen liikaa, niin ne maistuivat hyviltä. Pippuripihvi kermakastikkeessa toimi hyvin lohkoperunoiden kanssa, mutta se mikä teki koko hoidosta vielä tiukemman, oli se ihanan tulinen chilimajoneesi.

Kerrankin joku viitsii pistää pökköä pesään tarpeeksi. Wienenleikekin oli murean mehukas ja buffan lämpöhauteesta huolimatta oli vielä rapsakka pinnaltaan. Anjovista ja kaprista en tosin tajunnut ottaa mukaan, joka harmittaa näin jälkikäteen missattuna mahdollisuutena. Uunijuureksetkin, jotka olivat (ehkä?) kurkuman keltaisina maltettu paahtaa juuri passeliin purutuntumaan, antoivat hyvän säväyksen muille komponenteille.

Texas bbq lehmä maistui myös, tähän oli saatu mukava makeus ja tämänkin annoksen kasviksetkin oli onnistuttu pitämään al dente -kypsyydessä. Tämä nousi omalla listalla kyllä ihan sinne kotiruokabuffien kärkikahinoihin, Raikun kaveriksi. Jos lohturuokaa kaipaat (ja kukapa ei lohdutusta tarvitse aina silloin tällöin), niin suuntaapa nokkasi 91.1:n helmoihin.

Sisustus on edelleenkin hieman huoltismainen, mutta siistimpi ehdottomasti kuin edellisellä kertaa, josta toki on melkoisesti aikaa. Graafinen ilmekin on hioutunut säälliseksi ja kyltit viittoittivat hyvin kulkuani läpi laarien. Kasvissyöjällekin oli juttuja, vaikkakin onhan tämä enemmän suunnattu karnivooreille. Lasten kanssa tuskin tulisi mentyä, vaikka toki täältä löytyisikin jokaiselle jotakin.

Ps. Syksyllä Tampereella tapahtuu, tonne olisi kiva päästä pintxoseja sun muita herkkuja vetelemään.

URL www.ravintola911.fi
Puhelin 0400-872401
Osoite Kumpulantie 7, Helsinki

Stadin Tähti

Städäri! Städäri! Woo-hoo! Yksi viimeisiä kirjavalla priolistalla olleita rafloja tuli hoidettua pois, pienen vatuloinnin jälkeen. Muutenkin tässä on ollut vähän tällaista häntien hoitamista, ennen Suurta Liikettä. LEI-tunnuksenkin sain vihdoinkin skorattua ja palaset alkavat pikkuhiljaa loksahtelemaan paikoilleen.

Aurinkokin kimmelsi kivasti lumen keskelle sijoitelluista kaupunkipyöristä, kun tallustelin Sörk[a/ä]n kurvista ruokailemaan. Ainoa särö tässä päivässä oli se biisi, joka päätti lukittua päälle paluumatkalla.

Perheen pienintä varten kustomoitu Jaakko Kulta alkoi vähän puuduttaa sadannen kerran jälkeen, mutta minkäs teet, jokaisella meistä on ikeemme kannettavana, mulla se on nää korvamadot.

A fairly good lunch buffet with an Indian vibe, located in one of the dankest of nightclubs.

For more musically themed lunches, check out Ilves, Gastro Cafe Nosturi and Musta Härkä.

Kotiruokabuffa (10,30e / 7,80e pelkkä soppa+salaatti) intialaisilla vivahteilla, menu toi vähän mieleen Mustan Härän. Tänään tarjolla oli: Porkkana-inkiväärikeitto, Mexicon lihapata, butter chicken, kasvisrisotto, nuudeliwokki, pizza slice, salaattibaari (kaaliraaste jollain paahdetuilla liha/tonnikala/tms-sattumilla, tomaatti, kurkku, jäävuorisalaatti sekä marinoidut sipulit), erilaisia leipiä sekä loppuun kääretorttua ja kahvia/teetä. Otin koko buffan, tilaus ja maksu hoidettiin tullessa taaemmalle baaritiskille.

Alkuun ryystetty soppa oli ihan jees, porkkana ja inkivääri ne yhteen soppii. Salaattikin menetteli, tosin kyseenalaistan niiden jännien, tunnistamattomien protskubiittien tarpeellisuuden kaaliraasteessa.

Marinoitu sipuli on aina ilahduttava komponentti salaattibaarissa, mutta tämä jotenkin hävisi makunsa puolesta sinne muiden juttujen joukkoon.

Naan-leivän virkaa toimittaneet lätyskät olivat lähempänä pizzapohjaa, mutta näistä oli kuitenkin saatu miellyttävän rapsakoita, olematta kuitenkaan liian rasvaisia.

Lämpimät safkat toimivat aika hyvin, butter chickenin kastike oli yllättävänkin maukasta ja pelasi hienosti riisin kanssa. Kanat olivat menneet snadisti yli, kuten myös sen lihapadan lehmä, mutta ei häiritsevästi.

Tämähän on sinänsä ihan yleinen ongelma buffissa, lämpökontrolli on hankala asia, kun tehdään isoja määriä ja pidetään niitä hauteissa pitkään (tosin mä olin tietysti ajoissa liikenteessä, eli nämä oli ihan lähtökohtaisesti tässä jamassa).

Risoton viitan ylleen saanut paistettu riisi herne-maissi-paprikalla ja jollain ehkä tomaattisella twistillä ei ollut ihan paras, mutta perus basmati oli melko hyvin keitettyä.

Nuudeliwokki ei jotenkin kuulunut mielestäni joukkoon, tosin meksikolaisen lihapadan vieressä se täydensi tätä globaalia kattausta. Pata oli saanut aavistuksen maustettakin, mutta melko varovasti tässä oli otettu. Kokonaisuutena tämä oli ihan hyvä kotiruokabuffa ja vielä kohtuulliseen hintaankin. Ei tänne silti ihan erikseen tulisi lähdettyä.

Sisustus on näissä valoisaan aikaan kohdatuissa ööklubeissa aina silleen jännän surrealistinen. Tila on kuitenkin suunniteltu melko toisenlaiseen käyttöön, joten sarvipää-koriste seinällä amerikkasloganeiden kanssa, sekä kaikenlaiset pubitematiikat ja hartaan hiljainen tanssilattia toivat sellaisen mielenkiintoisen kierrepotkun muuten aika tavanomaiselle lounaalle.

Ihan hauska kontrasti niille epämääräisille muistoille illoista, jolloin olen täällä olusen tai toisen kavereiden kanssa juonut.

Ps. Ultima tulee, oletko valmis? Minä olen, olen kuitenkin pelannut niitä kaikkia (en läpi, sen verran olen jaksanut tahkoa ainoastaan IV-VI osia).

Pps. Ilmeisesti DTM on laajentanut klubbailutoimintaa ytimen ulkokehälle, mutta miksi Rengas? Tanssitaanko nykyään Helsingin yössä jotain uutta, hulahoop-aiheista boogieta? Nykyajan nuoriso ja niiden kaikenlaiset haihatukset.

URL www.stadintahti.fi
Puhelin 09-7554229
Osoite Mäkelänkatu 2, Helsinki

Brokadi (Päivällinen)

Tapaaminen herra J:n kanssa ja pääsin ehdottamaan Brokadia, johon olin taannoin tutustunut lounaan merkeissä (kuinkas muuten). Aikaisempi aie Taiteilijan käyntikierroksen yhteydessä tehtävä Dan Dan -nuudelien nauttiminen oli jäänyt vain suunnitelmaksi, koska aika oli sillä kertaa määrittävä tekijä, eikä edes ollut nälkä vielä siihen aikaan kun ajoin raflan ohi.

Tällä kertaa nälkä oli maksimoitu, olin käynyt Koyossa aiemmin (tämä oli siis viime viikon torstaina) ja yrittänyt syödä maltillisesti. Tapasimme hämyisällä parkkipaikalla, johon hän oli kaartanut uuden sähköautonsa, kun sillä tavalla suuntautunut. Lumisen Kalasataman läpi kruisaillessamme pääsimme höpöttämään kuulumisia, mikä piristää aina.

Dinner at the deliciously spicy Chinese restaurants in the outskirts of Helsinki. The trip over here is definitely worth it and the Chinese new year special Sichuan seafood barbaque I had with my friend was truly amazing.

Some of the other Chinese restaurants in Helsinki are Cheng Long, Chengdu and Jing Cheng.

Kiinalaista siis ja iltalista onkin melko kattava otos kaikenlaista herkkua, liitän mukaan muutaman kuvan menuista ja webskastakin löytyy tiedot. Mestassa oli myös kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi “barbaque” merenelävistä (joku 30e tms, oli siis “ohi” normaalin menun) ja otettiin se jaettavaksi, kaveri kun ei karvaisia otuksia kaipaa.

Itse oli pakko ottaa vihdoin ja viimein se Dan Dan -nuudelit (12e), sivuun vetäistiin vielä salaattia sichuanin chiliöljyssä (8e) sekä karhun kämmenen muotoinen tofu kiinalaisilla sienillä (15,80e). Ruokaa otettiin liikaa, tosin siitä kyllä varoiteltiin, tämä ei meitä haitannut.

Ja kyllä sitä safkaa sitten tulikin. Ekaksi tuli se nuudeliannos, jossa oli siis possua (mikä on ymmärtääkseni normisetti) ja chiliöljyä jne. Täytyy sanoa, että tämä ei ollut valitettavasti kaiken sen Food Rangerin hehkutuksen arvoista, vaikka ihan hyvä olikin.

Nuudelit olivat sopivan napakoita, liemi oli semimaukasta, ehkä vähän vetistä omaan makuun, ja possu oli lähinnä ravintoarvojensa takia kaverina kulhossa. Chilejä ei tässä juuri näkynyt ja aloin jo miettimään, että olinkohan valinnut kohteen väärin. Toki se edelleenkin upea chiliöljypurkki toimi hienosti annoksen modaukseen, mutta silti.

Äyriäs-yms bbq tuli pöytään seuraavaksi ja yllätti koollaan. Tämä oli tällainen uunipellillinen safkaa ja aivan tajuttoman hyvää heti ensi puraisusta lähtien, palauttaen voimalla uskoni päivälliskohteen valintaani. Tässä oli kaikki kohdallaan, maku oli huumaava, chili ja sichuanin pippuri puskivat esiin, mutta ei liikaa.

Vähän tässä pääsi pyyhkimään hikeä otsalta ja hetkittäin täytyi ottaa taukoa, mutta ei tässä silti ollut tulisuus pääasiassa vaan se uskomattoman hyvin keitetyt komponentit, jotka pyörivät siinä upeassa kastikkeessa.

Tällaista ei ole tullut itsellä vielä vastaan, vaikkakin Madridin Ni Hao oli sekin ihan törkeän hyvä kiinalainen (ja olen päättänyt pitää noi Madridin ravintolajutut privaattina, kulunut liikaa aikaa jne monimutkaisia syitä, mutta tuolla kannattaa käydä jos on sielläpäin liikenteessä).

Viereen vedetty tofu-annos oli herkullinen, syvän maukkaan kastikkeensa ja itsellekin maistuvien sienien kanssa. Tämäkin oli tavanomaista parempi annos, mutta sen mustekalan imukuppeja voittanutta ei tällä kertaa ollut.

Tosin se salaattia sichuanin chiliöljyssä – mikä oli oma random-valinta (perustuen siihen chiliöljyyn sekä epäselvään kuvaan, mistä arvelin, että kyseessä olisi joku raastesalaatin kaltainen systeemi) – osui tarkasti maaliin. Tämän annoksen soundissa oli todella jykevä basso, joka täytti suun joka haarukallisella. Mukana oli mielestäni wakame-salaatin kaltaista juttua, porkkanaraasteen ja riisinuudelien kanssa.

Himaan vietiin doggiebagit (Dan Dan nuudelit tosin vetäsin raflassa) paremmille puoliskoille (tosin onkohan tuo termi nyt ihan paras tässä kontekstissa, ehkä ne ei lue tätä?) ja R diggaili tästä salaatista ehkä eniten näistä. Mutta hänellä onkin lonkeroaversio, joten jouduin suostuttelemaan häntä maistamaan herkullista meripaistosta. Osui ja upposi sekin.

Loppuun vedettiin vielä kannu (8e) oolong teetä, joka oli sekin erittäin laadukasta ja maukasta. J kommentoi, ettei tee tule kotona näin hyväksi ja kieltämättä ne kupit mitä itse väsäilee, ei saavuta samaa tasoa. Kannu oli niin iso, ettei sitä voinut mitenkään saada juotua kokonaan, mutta urhoollisesti yritettiin.

Ja kun saatiin yli puolet hoidettua, niin tarjoilija kävi vielä kaatamassa lisää kuumaa vettä. Siinä kohtaa luovutettiin ja viiletettiin maksun kautta sähköjäniksellä pois.

Sisustuksesta en jaksa edellistä kertaa enempää jaaritella. Viihtyisä paikka ja toimiva kalustus. Asiakaspalvelu oli erittäin hyvää, jaksettiin proaktiivisesti ehdotella kaikenlaista ja kysellä mieltymyksistä yms.

Muutenkin tässä oli sellainen kiva perheyritys-tunnelma ja kaikki sujui enemmän kuin hyvin. Tosin englantia on hyvä osata tilausta tehdessä, tai ehkä jopa pöytävarausta, kuten tuli todistettua (tämä jääköön sen tarkemmin selittämättä, syylliset tietää tarkemmat yksityiskohdat).

Kannattaa ihan ehdottomasti mennä, lounaalle tai päivälliselle. Todella vakuuttavaa settiä. Tosin tähän kohtaan on ihan pakko todeta, ettei se lounas välttämättä joka päivä ole napakymppi. Jos olisin vetäissyt vain sen nuudelikulhon kiireessä matkalla Taiteilijan luokse, niin tästä kirjoituksesta olisi tullut kovin erilainen.

Mikä tietysti johtaa siihen filosofiseen pohdintaan, että kuinka luotettavia omat arviot ovat, kun ne perustuvat yhteen ohi kiitävään hetkeen ja mahdollisesti ravintoloitsijan tai kokin huonoon päivään. Mutta sellaista se on, kaikki on väliaikaista, subjektiivista ja epäreilua.

URL www.brokadi.com
Puhelin 044-2388908
Osoite Mäkelänkatu 45, Helsinki