Rugosa

Pääsin jälleen R:n kanssa lounaalle, joten nappasin kylmärintaman takaa hankalasti tavoitettavan vaihtoehdon ja sormi osui Larun uudehkoon Rugosa-ravintolaan. Tännehän ei metro-uudistuksen jälkeen oikein talvisin viitsi taapertaa keskustan tietämiltä, kun vaihtoihin menee jo niin paljon aikaa, että lounastauosta tulee turhan pitkä. Kesällä sitten voi käydä fiilistelemässä jalkaisin Larun merellistä meininkiä, täällähän on vielä muutama rafla käymättäkin. Tosin katsotaan nyt, että kauan tätä touhua enää jatkuu. Voi olla, että kesällä on jo muita harrastuksia. Ja muutenkin, piti ihan laskea listan raflat ja oikeasti sellaisia missä ajattelin käydä on 23 vielä. Noiden lisäksi on kahdeksan kahvilaa, jotka olen joskus ottanut listalle.

Sitten on muutama epärealistinen, mm. Skattan Kasino joka on rempassa, Haikaranpesä joka on nykyään naurettavan hintainen tasoonsa nähden sekä Fornitaly, joka on auki jotenkin kummallisesti/vain kesällä tms. Loput 67 (eli näitä on enää alle 100 omalla listalla) on enemmän tai vähemmän sellaisia, missä kävisin jos olisi pakko (aivan liian kaukana, peruslinjasto/täytettyjä patonkeja, hirveät arvostelut) ja en ole ihan varma että onko enää pakko. Pakottava tarve on näiden vuosien varrella alkanut hieman hiipumaan. Onhan tässä nyt jo pääosa (pizza-kebabmestoja ja snägäreitä ei lasketa) Stadin rafloista tehty ja nähty.

A tasty buffet with a selection of dishes from all over the place. The sushi was not that hot, but overall the lunch was a success.

Some of the other restaurants in the lovely Lauttasaari are Borneo, Trattoria Limone and Blue Peter.

Mutta vielä jaksaa, ainakin vähän aikaa ja tänään oli tosiaankin globaali buffet (10,80e) tiedossa. Tänään päivittäin vaihtuvalla listalla oli: Burgundin nautapata, cornflakes chicken, tofu-kasvisgratiini sekä lohikeitto.

Lisäksi buffasta löytyy aina: Sushia (sake, ebi ja joku vaalea nigiri sekä surimimakeja + tykötarpeet), leipää (tummaa ja iso vaalea) sekä salaattibaari (Salaatti-kurkku-tomaatti-punasipulisalaatti, papusalaatti, couscousia, maissia, marinoituja valkosipuleita, tursu, vihreitä chilejä, marinoituja oliiveja, makaronisalaattia, tzatzikia, joku muu valkoinen tahna, hummusta, vihreää tapenadea, yms). Loppuun oli kahvia/teetä sekä mangorahkaa.

Aloitimme susheilla ja nämä olivat kyllä vähän tällaisia kotikutoisia. Kala oli kuitenkin riittävän tuoretta ja vaikka sitä nyt ei ollutkaan painettu riisin pintaan, niin että olisi nigirit pysyneet kasassa, niin kyllä nämä nälkäisille maistuivat. Riisi oli kohtuullisesti maustettua, eikä liian tiukkaan pakattua, mutta kypsyys ei ollut ihan optimi. Pikkelöity inkivääri ja “wasabi”soija-sötkötys kuitenkin pelastaa aika paljon. Ja hintaansa nähden tämä oli ok suoritus.

Salaattibaari notkui isoksi osaksi purkkikamaa, jotka eivät kuitenkaan maistuneet mitenkään seisseiltä tms, varaston kiertonopeus täällä on ihan omaa luokkaansa kun jengi parveilee buffan ympärillä. Ne tahnat kuitenkin pelastivat päivän, tzatziki oli paksua ja melko valkosipulista (tähän piti tietysti törkätä mukaan niitä marinoituja kynsiä), tapenade mukavan oliivista ja hummuskin oli ihan jees. Näitä kun sotki niiden pikkelöityjen juttujen kanssa yhteen, niin toimi kyllä kivasti. Vaalea leipä oli liian pullamaista omaan makuun, toimien kuitenkin passelisti soossirippeiden noukkimiseen.

Pääruokapuolelta löytynyt lihapata oli vähän niin ja näin, lihapalat olivat pääosin menneet liian sitkeiksi ja muutenkin maku ei jotenkin puhutellut. Se kana oli kuitenkin aika hyvä.

Jännä kontrasti erittäin mureaksi paahdettua paistileikettä – joka oli silti pysynyt mehukkaana – sekä rapsakan makeaa, melkein bbq-kastikemaista pintaa. Tähän kun vielä törkkäsi paprikamajoneesia kylkeen ja haukkasi nurkan hyvin duunatusta, ronskista perunasta, niin pelitti hienosti.

Lohisoppaakin piti maistaa, kun sitä kerran oli. Melko suolaista ja lohikin mennyt snadisti yli, mutta sinnepäin ja liemi oli sopivan täyteläinen. Perunatkin oikean kypsyisiä.

Loppuun oli kahvia ja mangorahkaa. Itse maistoin rahkasta vain pienen siivun, mutta R:n kommentti tästä oli, että maistui kovasti piltiltä. Ja rahkan sijaan tuossa tuntui olevan enemmän sellaista kermavaahtomaista meininkiä. Hyvä kuitenkin, että on jälkkärikin.

Vähän tästä kattauksen laajuudesta tuli Caverna mieleen, mikä ei ole mitenkään huono vertauskohta. Ei tämä toki sille levelille pääse, mutta kuitenkin tällainen maittava ja kattava buffa kohtuullisella hinnalla. Kannattaa käydä, jos olet huudeilla.

Sisustus on modernin oloinen, joskin tässäkin on päädytty aika persoonallisiin ratkaisuihin. Akvaarioita näkee nykypäivänä harvemmin, pohjoisafrikkalaishenkiset laatat toivat tiskiin värikkyyttä ja osa pöydistä oli jännä yhdistelmä mummon pirttipöytää ja ysärifiilistä.

Isot ikkunat tulvivat valoa tilaan ja tässä oli mukava istuskella lounastamassa, varsinkin kun seura oli niin hyvää. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista, buffaa täytettiin kiivaalla tahdilla. Kasvissyöjälle oli vähän vähemmän juttuja (joku tofuhommeli, mihin ei liiemmin kukaan koskenut), enemmän karnivooreille sopivia asioita.

Ps. Tämä oli lounaspaikka #819, eli periaatteessa johonkin lukuun 850 on nykyisellä listalla helppo päästä. Senkö verran täälläpäin on rafloja? Valviran tilastoissa oli A- ja B-anniskelulupia Helsingissä 1262 kpl viime vuonna. Onko loput ketjumestojen toisia pisteitä vai olenko missannut jotain? Kebab-mestat, snägärit eikä suurin osa muista pikaruokaloista edes tarjoile viinaa. Missä se 400 raflaa piilottelee? Ei ku hei, nehän on tietty kaljabaareja. Mistä mieleen tulee yksi vitsi inttiajoilta.

URL www.rugosa.fi
Puhelin 050-5127441
Osoite Kiviaidankatu 9, Helsinki

Lämpö

808, whoop whoop \o/ Tänään piti juhlistaa tuota myyttistä laitetta, rumpukoneiden kuningasta. Valitettavasti tesno-aiheisen lounaan normikohteet oli jo koluttu, kuten Kaapeli, Nosturi, Kuudes Linja, Konnichiwa (eli Nolla) ja Teurastamo kokonaisuudessaan.

Listaa skannaillessani mieleen juolahti Täffä sekä Suvilahden ravintola Lämpö, Städäri tuntui vähän “reaching for it”. Mutsin tilalla oleva Pub Peräkammari ei tarjoile kuin juotavaa ja sen entryn jälkeen alkoi pää lyödä tyhjää.

Otskin opiskelijaruokala ei jotenkin houkutellut, joten Sherlock Holmesin metodeja mukaillen päädyin Lämmön lämpimään syleilyyn ja aloitin matkani kohti Kaasukellojen silhuetteja.

A restaurant in the midst of an old industrial ground, which is nowadays used for hosting happenings, such as the Flow festival. The food was not a reason to visit, but the area does have a very distinct feel to it, so visit, if that floats your boat.

There are better restaurants “just across the street”, in the Teurastamo area, such as B-Smokery, Palema and Tukkutorin kala.

Ihastuttavasti buffet-mallisen lounaan (10,40e) sisältö oli tänään “Pita-buffet, duunaa oma dönerisi”, johon kuului: Turkkilaista linssikeittoa, soija-, kana- ja kebablihatäytteitä, tzazikia, juustoraastetta, salaattibaari (jäävuorisalaatti, caesar-salaatti, krutonkeja, marinoitua punasipulia, porkkanaraastetta, pepperoni-chilejä, tonnikala-pastasalaattia, chilimarinoituja oliiveita, tomaattia, kurkkua, maustekurkkua, siemeniä etc, yrttiöljyä sekä sinappikastiketta), leipää ja levitteitä sekä tuunaa-oma-laskiaspulla jälkkäri kahvilla ja teellä.

Näiden lisäksi oli tarjolla pelkkä soppa (8,60e) sekä burgeri (14,30e). Otin tietysti sen buffan. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa. Ja saa täältä myös jotain (blech) burgeria (14,30e).

Alkuun hörpitty soppa ei vakuuttanut erityisesti. Maku oli pliisu ja rakenne vähän sellainen rakeisen jauhoinen niistä linsseistä. Leipä olisi varmaan auttanut, mutta ajattelin keskittyä siihen pitaan.

Pääruoka ei oikein ottanut tuulta purjeisiinsa myöskään. Kebabliha oli teollisen näköisiä lastuja ja maku oli sen mukainen, tämä oli kaukana Döner Harju Cityn toteutuksesta, mutta mielestäni hävisi ihan jo tusina pizza-kebabjointeillekin.

Revitty kana oli onnistuttu vetämään yli ja oli aika kuivakan oloista. Hennon oloinen tomaattikastikekaan (tai siis “salsa”) ei oikein futannut, vaikka tuuttasin siihen srirachaakin.

Tzaziki oli miellyttävän täyteläisestä jogurtista duunattu, mutta tähänkään ei oltu uskallettu puristaa valkosipulia niin, että olisi maistunut.

Salaatit olivat tuoreita, mutta marinoituja punasipuleita ja oliiveita lukuunottamatta nämä eivät herättäneet suuria tunteita puoleen tai toiseen. Yrttiöljy maistui pääosin persiljalta ja joltain geneeriseltä kasviöljyltä.

Pitaleipä oli sitä kaupan perussettiä ja juustoraaste hävisi jonnekin niiden kummallisten kebabliuskojen sekaan. Vähän tällainen mättöbuffan oloinen setti ja heikommasta päästä oleva sellainen.

Sisustus oli aika rock, tummat seinät (ja ruskea tukka) sekä kovasti tapahtumien postereita ja muita jänniä sisustuselementtejä. Tiskin viereistä seinää väritti kahvimainos ja yhdessä nurkassa oli lasten leluja karsinoituna.

Ei tämä mitenkään erityisen viihtyisän oloinen ollut, tilasta voisi saada paremmankin, toki disco-valaistuksessa ja pienessä hiprakassa tämäkin varmaan toimisi.

Harmaana talvipäivänä ei niinkään. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista.

Ps. City-lehti uutisoi, että oiva viinibaari Skattan rannassa, La Petit Chaperon Rouge, tarjoilee nykyisin ruokaakin. Tosin ei lounasta (buu).

Pps. It it Redi yet?

Ppps. Mielenkiintoinen artikkeli Hesarissa maskuliinisuudesta ja sen sellaisesta. Mullakin on pari tuotetta, joiden värikoodi on “gunmetal black”, olenko liian herkkä? Pitäisikö nyt käydä hakemassa jotain testosteronirokotetta vai miten tää homma toimii? Tosin artikkelin loppupäässä ollut täysin tieteellinen ja pätevä testi antoi minulle synninpäästön. Huh, pelästyin jo hetkeksi.

URL www.ravintolalampo.fi
Puhelin 045-1186333
Osoite Kaasutehtaankatu 1, Helsinki

Daddy Greens

 

Yabba Dabba Doo, I choose you! Vai miten se meni? No joka tapauksessa, tänään tuli hullu pizzanälkä, johtuen mahdollisesti viikonloppuna koetusta karkkivajareista (irtsareista on oikeasti vaikea irtautua). Tai sitten siitä, että luin Viisi Tähteä artikkelin Bacco:sta ja innostuin, kunnes huomasin (onneksi tajusin tsekata) saitilta niiden olevan maanantaisin kiinni.

Pizzaa piti siis saada ja tuli samantien mieleen Daddy Greens, jota olen stalkannut siitä asti kun ensimmäisen artikkelin (joskus ennen Capperi-käyntiä) luin aiheesta. Tänään on muutenkin jännä päivä, kun pitää mennä Ruoholahden kautta kotiin, mutta ei oikein tiedä milloin. Odotan soittoa, että milloin pääsee singahtamaan matkaan tarjoamaan kyytiä. Mutta sen aika on myöhemmin, nyt oli tarve saada murua rinnan alle.

Excellent pizza in an urban hipster environment, the dough, the sauce and the cheese were delicious.

Helsinki has quite a few places that serve interesting pizzas, such as Skiffer, Enso and Capperi.

Pizzaa siis, mutta näköjään myös soppaa tai salaattia, tosin kuka tänne tulisi syömään muuta kuin känttyjä? Tänään oli tarjolla: Kikherne-soppa (7,50e), mozzarella-terini(?)-salaatti (12,50e), kinkku-sieni pizza (12,50e), marinara (9e), margharita (10e) sekä neopolitana eli anjovis-punasipuli-kapris-oliivi-pizza (12,50e). Kaikkiin safkoihin kuuluu kahvi/tee. Itse otin hetken vatuloinnin jälkeen neapolitanan, kun kaprikset ja punasipuli kutsuivat minua. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille.

Hetken leikittelin kuitilla, jonka kirjasin luuriin (kaikkea pitää mittaa) ja sitten rypistin pöydälle. Tästä tuli välitön takauma Punkaharjun kauniisiin maisemiin, joissa vietin yhden upean kesän taideleirillä. Siellä oli yhtenä päivänä vapaa-aiheinen piirtelyharjoitus ja kun en saanut aiheesta kiinni millään, niin aloin hahmotella lyijärillä kanvaasilleni yhtä paperitolloa. Näitä kun oli päässyt syntymään pienehkö ryhmä eteeni istuskellessani aurinkoisen hiekkakentän laidalla.

Samaisella leirillä tuli soudettua järven toiselle laidalle hakemaan rautatien vierestä joku ruostunut metalliosa, opettajat olivat hyvin epätyytyväisiä meihin palatessamme maihin. Sieltä tullessa tuli kirjoitettua jonnin aikaa kirjeitäkin, nykyään tuo on jo vähän harvinaisempaa hommaa. But I digress.

Safka tuli kohtuullisessa ajassa, jotain pientä säätöä oli keittiössä, mutta sitten edessäni oli oikein kaunis känkky. Pizza oli erittäin taitavasti väännetty, taikinassa oli loistava sitko ja reunat olivat saaneet kivasti väriä, mutta ei palaneeksi asti, tässä oli sopivasti kitkeryyttä muodostaakseen sujuvan dialogin snadisti makean tomaattikastikkeen kanssa.

Toinen mikä heti maistui edukseen oli se upea juusto, tässä oli todella upean täyteläinen maku ja muoto. Muutkin moduulit pizzassa olivat itsessään laadukkaita, mutta täytyy sanoa, että kapris+oliivi+anjovis == suolainen. Osa suupaloista jopa vähän överisti, mutta itsepä tilasin, kyllä mä tämän arvasin jo listan perusteella.

Siitä huolimatta pizza oli erittäin hyvä kokemus, eikä edes liian raskas, edes näin jälkikäteen ajateltuna. Ainoa mikä tässä jäi omalta osalta taas mietityttämään oli se pohja, jossa itse diggailen hieman rapsakammasta menosta, mutta ymmärrän kyllä ettei sen kuulu aina sellaista olla (selvyys++).

Täällä pizzan kuitenkin pystyi syömään slaisseina, kaikista päällysteistä huolimatta ja se pelkkä taikina niissä pulleissa – mutta sopivasti paahtuneissa – reunoissa oli jo kokemisen arvoinen. Hyvä lounas, kannattaa käydä vaikka vähän pidemmältäkin.

Sisustus on kivan raffi, tykkäsin siitä graffitti-tematiikasta ja jännille alustoille duunatuista piisseistä. Taustalla soinut ääniraitakin oli ihan hyvä, sen verran kun sitä luukutettiin. Kattoon oli saatu jännä lamppuhämis. Kasvissyöjälle oli joko pizza tomaattikastikkeella joko ilman juustoa tai mozzarellan kanssa, kannattaa ihan ehdottomasti testata.

Lasten kanssa voisi teoriassa tulla, syöttötuolikin löytyy ja pizza maistuu, mutta ehkä se oli se talvinen keli tai maanantai, mutta jotenkin tämä tuntui enemmän aikuiseen makuun duunatulta tilalta. Mukaankin toki saa, jos pitää pesuetta ruokkia.

Ps. Aromi-lehdessä oli kiintoisa artikkeli Michelin-tähdistä yms aiheista, josta bongasin myös ettei Olo tarjoa enää lounasta. Nyyh. Pitäkäämme hetken hiljaisuus. *scuffle* Mistä tulikin mieleen, että Ora ja Palace pitää hoitaa tässä kevään aikana.

URL www.daddygreens.fi
Puhelin 050-4687122
Osoite Humalistonkatu 3, Helsinki