Villa Nepal

Eilisen himmailun jälkeen piti repäistä oikein kunnolla, varsinkin kun tässä alkaa muutenkin hommat olla hyvin hallussa ja pulkassa ja mitä näitä sanontoja on. Valitettavasti ulkona kuitenkin satoi/tihkutti sen verran, ettei tehnyt herkän hipiäni kanssa lähteä millekään maratonille, joten jouduin kehittämään jonkun vaihtoehdon joka mahdollisti maksimaalisen tunneloinnin ja silti antaa sopivaa eksotiikkaa harmaan päivän ja hikisten bittien keskelle.

Valitsinkin tällä tieteellisellä algoritmilla lounaspaikaksi Itsarin (tai-mikä-lie-Easton) Villa Nepal -raflan. Tuo oli itseasiassa eilenkin mielessäni, mutta HSL sanoi silloin ei. Matkasinkin siitä idän pikajunalla mestoille, samalla kun skorailin Pokémoneja (todellakin sitä pelataan vielä, noi Field Research -mikrotaskit freesasi kokemusta) ja kuuntelin “The Inspiring Leader: Unlocking the Secrets of How Extraordinary Leaders Motivate“-äänikirjaa (joo, sieltä Safarilta löytyikin pienellä kaivamisella enemmänkin noita, nyt on tullut kuunneltua jo aika laidasta laitaan niin markkinointia kuin Cherokee nationia).

Ai niin! Tiedätkö mikä on paras asia uudessa luurissa (sen lisäksi, että se oikeasti toimii ja tottelee)? Langaton lataus! En olisi uskonut, että siitä jaksaa innostua, mutta se on ihan ässä.

A Nepalese restaurant with deliciously brave tasting dishes for lunch, the Chili Fish blew me away. The lamb was also very nice, but not as succulent as the Pangasius.

Other restaurants in the Itis shopping mall are Orchid (Itis), Wasabi Sushi and Pasta Box.

Tänään tarjolla oli: Sag paneer eli tuorejuustoa sipuli-tomaatti-valkosipuli-inkivääri-pinaatti-kermakastikkeessa (8,90e), tofu veg masala eli paistetut tofupalat ja haudutetut kikherneet sipuli-valkosipuli-inkivääri-tomaatti-masalakastikkeessa (8,90e), butter chicken eli yrtti-jogurtissa marinoidut tandoori uunissa paistetut kanafilee palat sipuli-tomaatti-cashew-kermakastikkeessa (9,20e), lamb kofta eli lampaan jauhelihapyörykät sipuli-tomaatti-paprika-chilikastikkeessa (9,50e), chilli fish eli paistettuja pangasius fileepaloja sipuli-paprika-masalakastikkeessa (9,50e), mix thali eli kombo kahdesta edellisestä (10,50e) sekä päivän erikoinen joka tänään oli tandoorimarinoituja kanapaloja paprikalla ja sipulilla kermakastikkeessa (13,90e).

Otin kombon lampaasta ja kalasta. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille. Annoksiin kuuluu riisi+naan, sekä salaattibaari, josta tänään löytyi: Jäävuorisalaatti-paprika-kurkkusalaatti, punajuurta, porkkanaraastetta, herneitä ja peruna-chilisötkötystä sekä salaattikastiketta ja chilisoossia.

Alkuun heitetty salaatti oli hyvä, joskin hieman omanlaisensa, ei ole herneitä tullut vastaan näissä nepalilaisissa ehkä koskaan aiemmin. Mutta mikä tahansa saldebuffa, missä chili on jo suoraan komponenttina salaatissa, saa minun ääneni. Se soossi oli myös miellyttävän tiukkaa, mutta silleen hyvän hedelmäisellä tavalla ja tulipahan nyt maisteltua herneitäkin chilin kanssa. Tykkäsin. Marinoitua sipulia ja papadamia jäin kaipaamaan, tosin en pitkäksi aikaa.

Pääruoka tuli nopeasti pöytään ja oli höyryävän kuumaa. Ilahduttavana yksityiskohtana oli mix thaliin soveltuva peltilautanen, jossa oli tarpeeksi koloja täytteitä varten. Riisi oli hyvin keitettyä, raita raikasta ja se tuntemattomaksi jäänyt kellertävä kastike huomattavan sitrusmaista. Tämä viimeinen juttu ei jotenkin kuulunut joukkoon, mutta toimi ihan kohtuullisesti sen kalan kanssa.

Ja voi jestas miten hyvä chilikalakastike. Suussasulavia fisubiittejä, joita ympäröi rehevän rotevan mausteinen soossi, jonka napakat kasvikset toivat sopivaa tekstuuria peliin. Harvoin saa näin rohkeasti revittelevää makumaailmaa, mutta silti hallittua, ei sellaista tympeän typerää poltetta, vaan ihan kunnon vivahteikas kokonaisuus. Lammas toimi sekin todella hienosti, pyörykät olivat ilmavia ja erinomaisesti maustettuja, tässäkin tuju polte saatteli määkijöitä moolokin kitaan.

Tuoreet yrtit toivat herkkää kepeyttä annokseen ja sen kummallisen kirpsakan kastikkeen lisäksi ainoa häiriötekijä oli naan-limpun hienoinen taikinan maku, tosin vain ihan paikoitellen maistettavissa. Muuten leipä oli sellainen kuin toivoisikin, eli hattaramaisen pullea ja rouskuvan rapsakka. Tosi hyvä lounas, joskin vähän runsaanpuoleinen, mutta kuka pakotti syömään kaikki? Meni Stadin nepalilaisten kärkikahinoihin.

Sisustus on vähän modernimman oloinen kuin perus nepalilainen, joka osittain johtunee uutuudesta ja lokaatiosta. Ehkä tähän tilaan ei haluttu niitä raskaita loosseja ja sitä jännittävää rakennelmaa kassalle. Vuoritaulut kuitenkin löytyvät ja bonuksena lapsellisille on leikkinurkkaus. Ääniraita oli hieman ryhditön, välillä äänenvoimakkuus oli melkoisen kovalla ja jossain vaiheessa ilman selitystä hypättiin tutusta bollywood-musiikista Duudsonien tempauksen äänitykseen, josta sujuvasti leikattiin takaisin alkuperäiseen tanssimusaan.

Olisiko pohojanmaalaisilla niin kuuluva ääni, notta leikkaa jo nykyään eetteeriin, läpi kevyemmästä musiikista? Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, tiskin takana ollut kohtelias nuori mies hoiti koko salin taitavasti. Kasvissyöjälle oli useampi vaihtoehto, tottakai.

Ps. Huomenna tulee sitten 850 täyteen, mutta johtuen logistisista haasteista, joudun ottamaan siihen jonkun täysin random-mestan. Katsotaan mihin arpa osuu. Onko kukaan muuten huomannut, että Elannon leipomoille on avattu joku Väinö Kallio ravintola? Sinne on tulossa joku Villd pop up eli villeistä vegaanimeiningeistä koostuva illallinen.

Pps. Hampton Bay on avautumassa vapuksi, mutta ei näytä ainakaan aluksi tarjoilevan lounasta (buu!), joten joutunee itse skippaamaan.

Ppps. Syksyllä on tulossa joku Sauce Forum Helsinkiin. Toi Palacen erikoiskattaus kiinnostaa.

URL www.villanepal.fi
Puhelin 045-1291394
Osoite Kauppakartanonkatu 3, Helsinki

Puotilan Kartano

Perrrjantai! Eilinen oli iso päivä, kun käytiin katsastamassa kykloopin seuraajaa. Valioyksilö löytyi ja nyt odotamme hänen saapumistaan. Kesän korvilla kuulemma olisi laiva saapumassa satamaan. Lihasten kolotuksesta huomasi kyllä, että eilen tuli väsäiltyä niiden kuntolaitteiden kanssa. Uskaltauduin silti kokeilemaan muitakin rääkkiretiinoja.

Silavan sulattaminenkin on edistynyt hienosti ja nyt on enää neljäsosa tavoitteesta hoidettavana. Rasvaprosenttikin hilautuu hitaasti, mutta varmasti oikealle sektorilleen. Ja kolmas kerta toden sanoo, iltaruudun pois jättäminen toimii pomminvarmasti, 100% todistusaineisto on kerätty, epäilyn sijaa ei enää ole.

Uniaika on hilautunut siitä reilusta neljästä tunnista ilmeisesti normaalimpaan seitsemään tuntiin. Nyt on tosin naftimmin aikaa vuorokaudessa, joten pitää yrittää ottaa niistä vähistä tunneista kaikki irti. Ja mikäs sen mahtavampaa ajan käyttöä, kuin syöminen?

A lovely old country house with with a tasty no-fuss buffet lunch in a picturesque setting.

Other restaurants with a similar style are Cafe Huvila, Kaisaniemi and Café Viola.

Puotilan Kartano on kommenteista napattu vinkki ja hyvä, että löytyi pitkältä listalta, kun yritin haarukoida jotain uutta paikkaa (nyt ei pysty palaamaan enää vanhaan), joka sopisi R:n ja E:n kanssa lounastamiseen. Vanha ja kaunis kartanorakennus sekä kotiruokabuffa tuntui upealta vaihtoehdolta. Saatiin vielä samalla tsekattua vähän vanhoja huudeja ohimatkalla.

Tarjolla on siis salaatti-soppa-lämmin buffet (10,70e / 3-11v puoleen hintaan), jossa tänään oli tarjolla: Salaattibaari (salaattisekoitus, kurkku, tomaatti, porkkanaraaste granaatinomenan siemenillä, perunasalaatti, savukalasötkötys, omenanlohkoja/melonin viipaleita, pähkinöitä + paahdettua sipulia yms, useampi kastike, papu-kotijuustosalaatti sekä tummaa, vaaleaa ja purppuraista! leipää ja voita/margista), kasvisminestronea & pestoa, hawaijin leike & limedressingiä, maalaisranskalaiset sekä haapasienipiirasta. Loppuun on kahvia ja teetä sekä keksiä. Tilaus ja maksu hoidettiin baaritiskille tullessa, vedet löytyi pöydästä, muut systeemit buffasta.

Alkuun oli sitä salaattia ja nämä olivat oikein hyviä, tuoreita komponentteja ja osa valmiiksi maustettuja. Tykättiin eniten siitä herkullisesta perunasalaatista, mutta muutkin maistuivat, kuten ne vesimeloniviipaleet E:lle.

Leivät olivat hyviä ja se jännän värinen leipä oli mielenkiintoinen lisä tarjontaan. Muutenkin tässä oli selvästi tällaista jujua, ei ihan stanu salaattibaari.

Minestronekeitto oli miellyttävän mausteista ja lämmitti viileässä salissa istujia hyvin. Sopan vegetkin olivat osittain sopivan napakoita. Mainio aloitus.

Pääruokana oli buffassa vähän haasteellinen wienerleike (tai no hawaiji, kun oli ananasta), mutta tämä oli onnistunut ihan riittävän hyvin. Liha oli aavistuksen kuivaa ja leivitys oli toki ottanut hieman hittiä. Ei liikaa kuitenkaan, buffaa hoidetiin jatkuvasti.

Ranut olivat rapsakoita ja hyvin suolattuja, parempia kuin monessa hampurilaisbaarissa. Mutta se mikä tässä nousi kärkeen, oli se ihanan sitrusmainen kastike, joka toi terää annokseen ja hurmasi rohkealla maustamisellaan.

Usein tällaiset sivujutut on niin varovaisesti väsättyjä, ettei meinaa erottaa makuja, mutta tämän happo leikkasi hyvin muiden palikoiden rasvaisuutta. Hyvä kotiruokabuffa, kannattaa käydä. Hyvän laadun indikaattorina toimi myös työmiehet, jotka olivat kuuliaisesti odottamassa raflan aukeamista oven takana.

Sisustus oli hurmaava, tällaista entisajan kartanoromantiikkaa, mutta hyvin ylläpidettynä. Tietty se baaritiski ja pakollinen jekkumainos hieman särähti silmään, mutta kuuluu tavallaan nykyaikaan.

Täällä oli miellyttävää istuskella ja tutkailla ulkona olevaa talvista maisemaa, mesta on varmasti upea kesällä. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliasta.

Kasvissyöjälle oli soppaa ja sienipiirasta salaattibaarin kanssa. Paikka pelasi hyvin lapsen kanssa liikkumiseen, tilaa riitti ja kohde oli kiinnostava pikku sopukoineen yms.

Lisäpisteitä huokeasta lasten ruoan hinnoittelusta. Täältä löytyy myös kesäteatteri, joss on ohjelmassa Viiru ja Pesonen: “Viiru muuttaa”, pitääkin mennä katsomaan.

Ps. Nyt-liitteessä on mielenkiintoinen artikkeli rameneista, tosin lopputuloksesta en ole ihan samaa mieltä. Oma Nood Ramen -ekskursio ei kyllä pärjännyt Fat Ramenin herkuille mitenkään. Mutta nämä on osittain näitä makuasioita, joista voi vain kiistellä.

Ja toki variaatiotahan näissä annoksissa on paljonkin. Käyntikertojen välillä voi olla niin iso ero, että saattaa jo luulla eksyneensä eri ravintolaan. Listalta näytti myös puuttuvan Len’s Keishoku, Kungfu Kitchen (josta saa ramenia lounaaksi aina välillä) sekä Säm (joka on ehkä remontissa?).

Pps. The deed is done, the end is near. Mutta nyt vielä iloitkaamme ja juhlikaamme, hyviä viikonloppuja!

URL www.puotilankartano.fi
Puhelin 029-1938801
Osoite Puotilantie 7, Helsinki

Pasta Box

En etsi valtaa, loistoa, vaan herkullista lounasta.
Mä pyydän uunipastaa ja salaattia vaan.
Se buffa suo, mi onnen tuo ja mielet nostaa cheffin luo.
Ei valtaa eikä kultaakaan, vaan herkullista lounasta.

Suo mulle soppa maukas ja siihen keittoluu,
piissin kaasuvaloa, joss’ kastike saostuu.
Tuo kotihin, nyt pieneenkin, nyt ateria suloisin,
chilin ihanaa paloa ja tofua jaloa.

Tätä lauleskellessani tston käytävillä ja kammareissa (mutta hiljaa, mutisten, ettei avokonttorilaiset häiriintyisi liikaa) alkoi tehdä mieli jotain take away -tyylistä safkaa. Keli oli mainio, joten päätin ottaa metron alle ja suunnata vihdoinkin herra Välimäen säätämään pasta-pohjaiseen ravintolaketjuun.

Tämä on roikkunut listalla vaikka kuinka pitkään ja nyt sitten matkalla Itsariin yritin hahmotella hyökkäysvektoria lounastarjontaan. Pyörittelin mielessäni kahden Junior-laatikon settiä, joista toinen olisi ravintolan omin sanoin “yleisön suosikki”, Norma ja toinen klassikko Bolognese.

Ystävällisesti sivustoilta löytyy jopa annosten kalorimäärät, joten sain pidettyä NSA-vakoojani tyytyväisenä. Robottikaveri on auttanut jo niin paljon, että olen saavuttanut läskitalkoissa 50% tehot. Vielä on hetki matkaa, tosin ei tässä nyt olla vielä hikoiltu kuin vasta puolitoista kuukautta. Siihen nähden luulisi, että ranneke antaa sähköshokkeja, kun on ollut niin tehokas.

Pasta-in-a-box, ready to go or to eat at the restaurant. The Pasta alla Norma I had was tasty and filling, but the deliciously creamy mozzarella was truly the star of the show.

There is quite a variety of restaurants in the Itäkeskus shopping mall and surrounding area, such as Kirkuk, Newroz and Wasabi Sushi.

Eli pastaa ja boksissa vieläpä. Tarjolla on useita vaihtoehtoja, kuten myös kokoja. Mutta on myös päivittäin vaihtuva lounastarjous (8,70e), joka tänään oli: Norma eli munakoiso-mozzarella-tomaatti-basilika + chili-korianteri. Tutkailin hetken aikaa suunniteltua Junior-boksia, mutta se oli niin synkän pieni, ettei pystynyt pysymään suunnitelmissa.

Otin siis sen medium Norman, vesipisteestä kupin (HUOM! ilmaista) vettä ja könysin loossiin istuskelemaan. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa, safka tuli pöytään, josta löytyi myös (muovi)haarukat.

Tehokkuus oli huipussaan kun lounas saapui pahvilaatikossaan eteeni. Siinä on sitä jotain, kun vetelee kertiksillä tötsästä safkaa, melkein kuin olisi jossain festareilla. Tätähän minä tulin hakemaankin, tällaista turvallista versiota katuruoasta, kirkkaiden valojen alla nautittuna. Ja kyllä minä siitä nautinkin.

Oli meinaan yllättävän hyvä annos, pasta oli sopivan al dente, kastike miellyttävän tomaattista ja munakoiso hyvin paahdettua. Chili antoi kivasti potkua, ollen kuitenkin vielä vain sivujuonteena annoksessa. Basilika toimii tietysti tässä kontekstissa, mutta korianteri oli jännä ja todella hyvin muita makuja komppaava yrtti.

Kaikesta tästä huolimatta annoksen pääosaa esitti ehdottomasti se aivan ihanan kermaisen täyteläinen ja sulavan valuvainen mozzarellajuusto. Siis oikeasti. Erittäin hienosti valittu ja täydellisesti tähän annokseen sopiva juusto.

Noin muuten tämä oli tällainen perushyvä, joskin ehkä hieman pienehkö (isompia kokoja toki saa) pasta-annos, mutta se juusto sitoi kaiken muun yhteen. Tykkäsin kovasti, tässä oli enemmän ajatusta kuin osasin odottaa. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jos ei ole jo tuttu juttu.

Sisustus oli sekin harkitun oloinen ja skandinaavisen linjakas puukalusteineen. Hyvin oli saatu luotua oma, persoonallinen tila kauppakeskuksen käytävälle. Toki tämä oli pikaruokaa ja asetelma sen mukainen, mutta kyllä pesi ne perus burgeripaikat mitä on viljelty Itiksenkin nurkkiin.

Kasvissyöjille oli esim. se Norma (suosittelen), jos juusto ei haittaa. Vegaaninen pesto-annoskin löytyi. Lasten kanssa voisi hyvinkin käydä piipahtamassa, tilaa oli, pieniäkin versioita annoksista löytyy ja pasta yleensä uppoaa.

Ps. Oli pakko vetää rundi ja Hansasillan kiinalainen take-away mesta on muuttunut kebabbilaksi, entinen Vietnamilainen on edelleen joku Bistro buffa-mesta ja noin muuten ravintolatarjonta on remontin jälkeisessä tilassa. Suola ja Pippuri -ravintola pitäisi (ehkä) vielä käydä, kuten myös (ehdottomasti) Lucky Bastard. Ja tietty Eastonin Villa Nepal sekä Itiksen ympäristössä sijaitseva joku kiinalainen (tai sit ei) sekä persia-tms lähi-itä systeemi. Puhoksessa ainakin oli yksi ja joku oli myös sillä “vanhalla” puolella. Täytyy ilmeisesti tehdä joku kauko-itä turnee tässä joku viikko, että saisi nämä kaikki taputeltua.

Pps. Täytyi vielä ottaa kuva, kun toimiston keittiön pöydälle ilmestyi houkutin. “It’s a trap!” kaikui mielessäni ja onnistuin välttämään “Kinderkakun” vaaran viime hetkillä.


Ppps. Tupac!

Pppps. Tämä on ainakin kolmas kerta, kun olen yrittänyt löytää Orchidin thaikkumarkkinaa. Ei mitään hajua edelleenkään, että missä tämä sijaitsee. Tuokin kyltti osoitti parkkihallin kautta ulos, jonnekin Itäkadulle tms. Voiko se olla siellä? Pieni googlailu osoittaa, että voi. Se on Itäkadulla. Seuraavalla kertaa sit.

URL www.pastabox.fi
Puhelin 010-5747101
Osoite Itäkatu 1-7, Helsinki