Tag: kevyt

Sidney’s

Pistän tähän väliin tällaisen pikaisen päivityksen, kun tuli hierontasession (lihaskuntoharjoitukset sujuvat hyvin, mutta menee paikat välillä aika juntturaan) yhteydessä käveltyä Sidney’s-ravintolan (ex-Melt) ohi ja oli ihan pakko stedaa tarjonta. Aamutreenit ovat sujuneet hyvin ja kohta puoleen on edessä jälleen Cooper + frisbeegolf ekskursio sekä ravintolareissu Citymarkettiin.

Tästä mahdollisesti kuvausta myöhemmin. Juoksumaton kulutus on valitettavasti kohdannut katastrofin, kun olen nyt ihan aidosti kuunnellut loppuun Safari Books Online -palvelun kaikki audiokirjat, muutaman jo pariin kertaan. Pitää yrittää kehittää joku muu palvelu tähän tarpeeseen, pelkkä musiikin kuuntelu ei tunnu jotenkin mielekkäältä. R. on kinunnut Bookbeat-tilausta, joten voisi koestaa sen tarjontaa.

A small bistroish restaurant/wine bar with dishes suited for a small appetite and a big wallet.

Other restaurants in the area are African Pots, Mashiro and Lebanese Food.

Tarjolla tässä pikku putkassa ei ole enää lounasta (buu), mutta pikkunälkään löytyy erinäisiä annoksia ja kun skannailin listaa, niin silmämunat kiinnittyivät tartariin (13e). Pakkohan se oli maistaa.

Lautanen saapui eteeni melko nopeasti ja oli yllättävän snadi setti, tosin eipä tässä ollut mikään valtava nälkäkään, joten sopi ihan hyvin suunnitelmiini. Ohuet punajuurisiipaleet toimivat kivasti tekstuurin tuojina ja näistä oli onnistuttu hävittämään ne elementit punajuuresta mistä en tykkää. Annoksen alle sijoitettu majoneesi antoi muikean maun ja muutenkin haarukkaan tarttui kivasti umamia. Se lihan koostumus ei jotenkin puhutellut ja olisi omaan makuun kaivannut lisää suolaa ja pippuria.

Muutenkin annos jäi vähän sellaiseksi “ihan kiva” kategoriaan kuuluvaksi, olen saanut muualla parempia versioita tästä klassikosta. Hintansa puolesta tämä oli melkoisen suolainen setti, vähän samanlainen kokemus kuin siinä Melt-raflassa, jossa tuli vedettyä hyvä, mutta mielestäni ylihinnoiteltu lämmin leipä. Ei tästä kokemuksesta ihan näin paljon tekisi mieli pulittaa, mutta kai tämä alue sitten kantaa tällaisenkin konseptin. Voiko Vallilaa luonnehtia tällaiseksi pieneksi Punavuoreksi periferiassa, jossa hipsterit vetää parin kympin avokadopaahtoleipiä? Who know? Huukkers.

Sisustus on pelkistetty, vähän tällainen bistromainen, mutta pohjoismaisella fiiliksellä ja nuorekkaalla äänimaisemalla. Kyllä tässä ihan mielellään istuskeli ikkunan ääressä, katselemassa sateista Mäkelänkatua samalla kun mussutti lihaa. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli salaattia ja burrataa yms. Lasten kanssa periaatteessa mahtuisi, mutta on tämä enemmän tällainen viinibaari, aikuiseen makuun.

URL www.sidneys.fi
Puhelin 050-3333235
Osoite Suvannontie 18, Helsinki

Alice Italian

Pitkästä aikaa R:n kanssa lounaalla ja uuden lelun innoittamana päätin käppäillä GPS-tallennuksen träkkäämänä (enemmän sensoreita jenkeille) kuuluisaan Konepajan keskittymään, jonka coworking-mestan kivijalkaan on ilmestynyt uusi italiaano.

Pitkä kuuma kesä ei ole saanut minua muuttamaan työpukeutumista, joten meni vähän lämpimäksi tuo reippailu, mutta minkäs teet. Taiteen puolesta kuuluukin kärsiä.

A new Italian restaurant in the hipstery Konepaja area of Vallila. The lunch was light and pretty good, with the wonderful tomato soup serving as the star of the show.

Other restaurants in the area are Kahvihuone, Going Greek and 91.1.

Lounaaksi on tarjolla soppa+salaatti (10,40e) sekä tähän päälle joko liha- tai kasvisruoka (12,50e). Tänään lihavaihtoehto oli myös buffassa, mutta yleensä ilmeisesti lautasannoksena. Listalta löytyi: Tuoretomaattikeittoa ja marinoitua kotijuustoa, sipulipihvi naudan jauhelihasta ja maalaislohkoperunoita sekä päivän kasvisruoka: pizza piccolo eli kapris-kesäkurpitsa-pesto. R otti soppa+salaatin ja minä pizzan siihen päälle.

Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle, jossa uuden työntekijän sisäänajo aiheutti sen verran härdelliä, että minulle ei onnistuttu ohjeistamaan sitä yksityiskohtaa, että lautasannos käydään suihkimassa suoraan avokeittiön tiskiltä sitten kun tuntuu siltä.

Havaitsin tämän R:n avustamana kun salaatti ja soppa alkoivat olla loppuvaiheessa, jolloin kävin kysymässä asiaa kokilta. Hän kertoi, että homma toimii tosiaan näin, että saa lämpimän annoksen eteensä sitten kun on ruokailun edellinen vaihe käsitelty.

Tomaattisoppa oli erittäin hyvä. Kevyen kirpsakka keitto maistui miellyttävän tomaattiselle ja marinoitu juusto toi siihen vähän tekstuuriakin.

Salaattipöydän antimet olivat runsaat ja tuoreet, tosin laputus oli melko epätarkkaa, kun “lohisalaatti” sisälsikin tempehiä tai jotain muuta omituista ja “kukkakaalisalaatti” olikin saanut kaveriksi niitä lohipalasia.

Mutta huukkers, kaikkiruokaisiahan tässä ollaan. Itse salaatit eivät runsaudestaan huolimatta olleet mitään kovin ihmeellisiä, mutta niitä oli ainakin useita eri variaatioita ja esillepano buffassa miellytti silmää.

Pizza oli ihan jees, tämäkin tuntui mukavan tomaattiselle ja sopivan keveälle lounaaksi. Pohja oli rapsakka, tosin reunat olisivat saaneet olla omaan makuun vähän enemmän paistettuja.

Pesto oli sen verran hintelän makuista, ettei oikein tuonut peliin mukaan mitään merkittävää ja listalla ollut munakoiso oli vaihtunut vähemmän maukkaaseen kesäkurpitsaan. Mutta menihän tämä, eikä ollut mitenkään paha hinta näin runsaasta lounaasta.

Sisustus oli ilmava ja valoisa, täällä oli kiva istuskella aurinkoisen ikkunan ääressä ja ihmetellä ulkona häärääviä kaivinkoneita yms laitteita. Mainittavana yksityiskohtana oli skedelainausseinä, jollaista ei ole vielä tullut vastaan missään muualla.

Joku hippityhipsterikeskittymä. Ulkona on myös terassi. Kasvissyöjälle löytyy aina joku vaihtoehto, tosin noi salaatit oli vähän enemmän suunnattu sekasyöjille.

Ps. Herrat Björck ja Wikberg avaavat kanssa italialaisen tässä lähiaikoina. Surkean Date+Kale -raflan tilalle on tulossa jotain uutta (no idea) ja herra Välimäki tekee exitin Palacesta. Kaikenlaista siis sattuu ja tapahtuu ravintolarintamalla.

URL www.aliceitalian.fi
Puhelin 040-0513933
Osoite Konepajankuja 1, Helsinki

Dekki

Woop woop, viikko sitten perjantaina oli lomille lomps ja sen sellaista (joo, mä kirjoitain/julkaisen näitä myöhässä, syytetään siitä vaikka hellettä). Kelit senkun paranee ja skriptit sekä koodit on about tehty, vaikka jotain kyllä jäi syksyllekin vielä väännettäväksi. Perjantai oli sen verran kiireinen päivä, ettei vaan kyennyt lähtemään mihinkään pidemmälle, joten taivutin omia sääntöjäni ja suuntasin entisen MBarin kohdalle ilmestyneeseen La Torren instanssiin, eli Dekki-raflaan. Sinänsä La Torre (vai pitääkö tätä nykyään kutsua Picniciksi?) ja sen kaveri Fratello, on nähty jo.

A light summer lunch on the deck next to Helsinki’s newest art museum, which was still under construction. The eggplant came fresh from the bar’s smoker, topped with a mozzarella-feta melt.

Some of the other restaurants suited for al fresco dining are Lonna, Merimakasiini and Southpark.

Mestassa on tarjolla lounaaksi viikottain vaihtuvalla listalla lihaa, meren eläviä, kasviksia tai salaatti. Tänään lautasannoksista löytyi: Iberico-porsaan secreto ja ananassalsa (16,90e), tiikerirapuja chili ja miso-seesami-kastikkeella & coleslaw (15,90e), mozzarella-kirsikkatomaatti-feta täytetty munakoiso & kesäkurpitsa-yrttisalaatti (11,90e) sekä Caesar-salaatti kanalla tai lohella (13,90e). Otin munakoison, siinä toivossa, että se olisi sopivan kevyt näille keleille.

Alkuun oli focacciaa oliiviöljy-balsamicco-dipillä. Leipä oli päältä rapsakka, sisältä pehmeä ja kauttaaltaan sopivan rasvainen sekä suolainen. Tätä oli ilo dippailla pikkukuppiin, jopa siinä määrin, että täytyi hakea lisää samalla kun odotin edellisen seurueen jälkeistä annostani. Raflassa on vain yksi savustin jolla suurin osa annoksista viimeistellään, joten jono on sen mukainen.

Safka tuli seminopeasti (ks. iso duuniporukka ennen minua) ja oli oikein kivan kesäinen setti. Munakoiso oli pehmentynyt herkulliseksi ja tätä komppasi hyvin sulaneet juustot sekä aavistuksen happamat kirsikkatomaattien pirskahdukset. Tosin itse olisin kaivannut ryhdikkäämmän makuisia juustoja tai sitten jotain ronskimpaa makumaailmaa.

Tosin Torren kamathan ovat profiililtaan enemmän Ranskaan ja Italiaan kallellaan, joten siinä mielessä mentiin hahlossa. Savuakin löytyi haarukasta, mutta ei mitenkään muhkeasti. Yrttisalaatti osoittautui myös kepeäksi kokemukseksi ja kaiken kaikkiaan kokonaisuus oli sellainen rento ja kevyt lounas joka sopi hellepäivälle.

Sisustus on yksinkertainen, käytännössähän tässä rokataan terassilla ja vieläpä työmaan vieressä, keskellä yhtä Stadin vilkkainta kohtaa. Kuuma tuli kun veteli safkaa nassuun al fresco -hengessä, vähän tällainen mannermainen fiilis, mikä ei ole ollenkaan huono asia. Asiakaspalvelu oli rennon ystävällistä.

Ps. Malmin Mo Café on avannut ytimeen Mo Kitchen -raflan.

URL www.dekkihelsinki.fi
Puhelin n/a
Osoite Mannerheimintie 22, Helsinki