Going Greek

Reidet maitohapoilla ja pää pyörällä, kun Kluuvin papereiden toimituksen jälkeen yritin nousta kohti lounasta. Tämän aamun juoksumatto-kokemus sujui jo vähemmän katastrofaalisesti kuin eilinen, eikä tarvinnut edes käydä kotona hakemassa unohtuneita kamojakaan, kun oli kaikki kannossa illalla tehdyn varustekatselmuksen jälkeen. Hyppäsin kutosen sporaan ja tein sight seeing -kiekan Karhupuiston ja sen viereen saapuneen Skifferin kautta, aina Brahiksen kylkeen.

Pohkeet polttelivat ja mietiskelin siinä kävellessä, että pitäisi varmaan yrittää venytellä muutakin kuin vain selkää. Mutta kun ei osaa ja muutos on vaikeaa. Ehkä se tästä. Painokin on kivasti tippunut, alkaa olla jo neljäsosa tavoitteesta hoidettu. Vuosia sitten ostetut vaatteetkin taas sopii, joka tarkoittaa sitä, ettei tarvitse ostaa uusia duunireleitä hetkeen. Win-win.

Greek street food in the form of Gyros, this quaint restaurant next to the busy Brahenkenttä sports field is definitely worth a visit. The lamb was succulent, the condiments delicious and the atmosphere vibrant.

Other restaurants near here are Kahvihuone, Cafe Brahe and Tam Tam.

Kreikkalaista katuruokaa siis, tarkoittaen gyroja sekä meze-henkisiä kulhoja. Vähän teki mieli ottaa sellainen meze-valikoima, kun sillä olisi ehkä saanut kattavamman otoksen tahnoista, mutta pakko oli taipua siihen gyroon, kun kerran oli tarjolla.

Listalta löytyy: Gyro lampaalla eli harissajogurtti, savusipulipikkeli, retiisi, tomaatti, herneenverso, minttu, persilja, rosmariiniöljy leipätaskussa (12e); gyro kanalla eli tzatzikia, munakoisotahnaa, kurkkua, paahdettu sipuli, salaatti-kaali-mix, minttu, persilja, aurinkokuivattu tomaatti -öljy (10e); gyro possulla eli sinappimajoneesi, savusipulipikkeli, fenkoli, appelsiini, herneenverso, persilja, yrttiöljy (10e) sekä gyro portobello-sienillä eli valkosipulijogurtti (kaura), hummus, salaatti-kaali-mix, retiisi, tomaatti, savusipulipikkeli, rosmariiniöljy (11e). Nämä kaikki sai myös kulhoina ja ekstroina löytyi: Feta (1,50e), oliivit (1e), kaura-tzatziki (1e) sekä ranet (2e). Lounaan kaveriksi sai americanan tai espresson eurolla, latten sai aavistuksen kalliimmalla (eivoimuistaa).

Otin lampaan, koska tottakai, mutta modasin sitä myös fetalla ja oliiveilla. Hulluttelin ja otin jopa americanankin siihen mukaan, kun ei ollut vielä kahvikiintiö täynnä. Vähän jäi kaivelemaan se tzatzikin maistamattomuus, diggaan kyseisestä sörsselistä niin paljon, että tulee tehtyä sitä kotonakin usein. Ensi kertaan sit (as if).

Alkuun hörpin sumpit ja tämä oli kyllä tosi hyvä kahvi, kupin mainoksesta voisi ymmärtää, että Kaffa Roasterylla on jotain tekemistä asian kanssa? Vettäkin löytyi myös kuplivana, johon sai jäätä kun nyt on niin kuuma. Ohjekyltti vesipisteen vieressä mainosti, että vettä olisi voinut maustaa myös hedelmillä tai yrteillä, mutta ei niitä näkynyt missään. Hyvä idea kuitenkin ja erityisen miellyttävää, että oli kyltti opastamassa.

Safka tuli niin nopeasti kun sen kokki ehti duunaa ja tötterö oli oikein maukkaan värikäs ilmestys. Pisteet myös todella toimivasta kääröstä, tämä piti annoksen alusta loppuun asti kasassa ja syönti oli helppoa ilman välineitäkin, mikä ei ole näissä kannettavissa safkoissa mikään itsestäänselvyys. Tämähän oli oikein herkullinen setti. Lammas oli murisevan mehukasta ja yrttisen ihanaa sekä sopivan rasvaisista paloista väsätty.

Ainoa mitä kaipasin tähän, oli tulisuus. Ja sitähän sai pöydästä löytyvän maustekorin chili-yrttirouheen muodossa, jota tulikin tuikattua tarpeeksi, varsinkin loppua kohden. Harissajogurtti ja se rosmariiniöljy muodostivat todella hyvän kombon ja olivat täyttäneet leiviskäisen sisällön kauttaaltaan, niin että lopuksi oli ihan pakko purkaa hieno käärö ja kaivella pohjalle jäänyt tomaatinviipaleherkkupala. Toinen mikä tässä teki vaikutuksen oli se pikkelöity sipuli, johon oli saatu upotettua todella vänkä ja iso maku, niin pieniin siipaleisiin.

Feta toimi tässä loistavasti ja oli oikein maukasta, vaikka jotenkin oletin että tässä olisi tullut joku stydimpi vuohenjuustofeta tms. Mutta tämä toisaalta ei jyrännyt maultaan muita komponentteja ja pelasi hyvin kokonaisuuteen nähden.

Retiisit antoivat vähän tekstuurivaihtelua annokseen, minttu toimii lampaan kanssa aina, mutta ne herneenversot olivat jotenkin ylimääräisen oloisia. Muutenkin näitä tulee pidettyä pääosin huonosti toimivina koristeina, joita pitää siirtää varsinaisen asian edestä syrjään.

Leipä oli hyvä, sopiva sitko ja pysyi kasassa koko ruokailun läpi. Annos oli myös juuri passelin kokoinen lounaaksi. Suosittelen ehdottomasti käymään täällä, vaikka vähän kauempaakin. Itsellekin tuli sellainen olo, että haluisin koestaa myös sen kanan ja possun, mutta kun mulla on tää ongelma näiden käymättömien raflojen kanssa. Tokalla kiekalla sit.

Sisustus oli myös kivasti duunattu, tässä oli selvää ajatusta mukana ja pienestä tilasta oli saatu ilmavan valoisa. Propsit myös selkeästä ja toimivasta graafisesta ilmeestä, menut ja kyltit olivat parempia kuin monessa vastaavan kaltaisessa paikassa. Täällä oli miellyttävää asioida, asiakaspalvelukin oli rennon ystävällistä ja välitöntä. Homma skulas ku Remun rummutus.

Kasvissyöjillekin oli joko sieniä tai sitten joku jännä Oumph-systeemi, kannattaa käydä stedaamassa. Lapsenhenkisille löytyy syöttötuolit jne, tosin vaunujen kanssa voi tulla ehkä ahdasta. Lemmikitkin oli erikseen kelpuutettu käymään.

Ps. Helsingin Uutiset osasi kertoa vähän enemmän tuosta Simply Good -ravintolan statuksesta. Tosin sama stoori kuin oven lapussa, eli maaliskuussa tms auki. Mutta taustoitti kuitenkin vähän.

Pps. Nurkan takaa löytyi jännä tarrakauppa: Made of Sundays. Tuli mieleen, että skidit halus jotain tarroja seinille jossain vaiheessa. Pitää ehkä käydä, tai ainakin vilauttaa tota saittia. Samalla kadulla joku vuosi sitten bongattu kiska, joka myi täytettyjä patonkeja (tai jotain sellaista) on näköjään hävinnyt. Onni-niminen pizzeria oli nurkassa, missä kaverit väänsi lunta katolta, mutta jotenkin noi pizza-kebab-mestat ei houkuttele.

Ppps. Bodo on nykyään Bodo JA Sri Nakhon (tai Srinakhon). I’m so confused. Ja hitsi näitä IOSin uusia filttereitä, tästäkään kuvasta ei saa järjellisen näköistä. Ja kaksi kertaa pitänyt buuttaa laite näidenkin kuvien väsilyn yhteydessä. Vinku vonku.

Pppps. (no niin, taas mennään näiden post-post-jne-scriptumien kanssa) Karhunpesän (joka oli edelleen käynnissä ja täydessä tohinassa ohi kävellessäni) lähelle on ilmestynyt (tai sitten minä vaan ensi kertaa rekisteröin tämän) Indian Express, josta tosin löytyi vain joku pizza-online sivu. Pitää silti käydä joskus.

Ppppps. (told you) Oli siellä myös joku Ravintola Toveri, tosin se ei ole lounasaikaan auki. Ja kun tota www-sivustoa skannaa, niin taitaa olla enemmän juomapuoleen painottuva, jotain tapaksia tms löytyy.

P^ns. (whee!) Ihan kuin Camel Cafeta ei enää olisi ja tilalla olisi joku mystinen kahvipaahtimo tms. Ja saman kadun Sham’s Flavours on kanssa umpeutunut, mutta keitrausmeininki ilmeisesti jatkuu.

Ppjnes. (tää on vika) Oon ihmetellytkin, että miksi eat.fi näyttää China Shezuanin olevan auki lounaalle ja mesta löytyy Foodorankin listoilta, mutta aina on lukko ovessa. Tämähän toimii enää take away -mestana. Mutta miten ne Foodoran jäbät ja mimmit saa ne safkat, kun on ovi säpissä? Onko keittiö jossain muualla? Vai onko koko homma jotain hämäystä ja kohta ne tulee hakee mut? Ihan kuin joku seurais, pakko lopettaa. Soitellaan myöhemmin.

URL www.facebook.com/GoingGreek-358305214614600
Puhelin 044-7339949
Osoite Läntinen Brahenkatu 12, Helsinki
Going Greek on 7.2.2018 rated 2.5 of 5

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.