På Kroken

Jep jep. Taas ollaan semityynillä vesillä seilaamassa, asiat etenee ja tilanne selkenee. Kai. Joka tapauksessa tässä on jälleen päässyt salillekin aamuisin, prosessi edistyy omaa tahtiaan ja osaan pahveista on saatu nimetkin raapustettua.

Muutamat auki olevat judanssit pitää vielä vetää nippuun, niin ehkä se siitä sitten kuitenkin? Ja useampi ulkoistuskuvio on hoidettu maaliin, niin henkilökohtaisella puolella kuin töidenkin osalta.  Pystyy välillä jopa hengähtämäänkin, johon teemaan luen myös tämän perjantain lounastauonkin. Kohteeksi valikoitui Hietan (nee Salve) tilalle ilmestynyt På Kroken kalaravintola.

A nautically themed fish restaurant with an aquatic buffet. The quality of the food was a bit hit and miss and as such wasn’t really worth the rather hefty price.

For other thalassic buffets check out Merimakasiini, Blue Peter and Konstan Möljä (no lunch).

Tarjolla oli päivittäin vaihtuva lista sekä saaristolaisbuffa (17,50e). Menulla oli tänään: Mausteinen pihvi paistetuilla perunoilla (14,20e), saaristolaislaatikko valkoviinikastikkeella ja katkaravuilla (14,20e) sekä (vege) lentävä jaakoppi tehty oumphista (13,20e). Otin buffan.

Alkuun nykäisin salaattilautasen, johon piti tietysti yrittää ahtaa kaikki ensimmäisen laarin tavarat päällekäin.

Possurillette tms oli ihan jees, kalkkuna (? #laputoiskiva) taasen rutikuivaa, mutta sinappi vahvaa. Salaattisekoitus olisi kaivannut kastiketta ja muutenkaan noi sötkötykset eivät olleet mitenkään järisyttävän ihmeellisiä.

Pääruokana oli se kalapuoli ja tämä oli osittain parempi kuin saldesetti. Itse tehdyt sillit jne olivat pääosin herkullisia, mutta lohi – jota oli monessa eri form factorissa – oli onnistuttu vetämään sen verran yli, että kaikki vaihtoehdot olivat kuivakan oloisia.

Tähän toki jeesasi se sinappinen kastike (olisiko tämä ollut salaatille sopiva?), mutta jotenkin tästä jäi vähän sellanen turistirysämeininki. Eikä silleen hyvällä tavalla. Toinen mikä jäi, oli se vahvan kalainen maku suuhun. Sekään ei silleen hyvällä tavalla.

Ei tämä ollut hintansa väärti, varsinkaan jos vertaa muihin tarjolla oleviin merellisiin buffiin. Lihapullat oli kuitenkin ihan jees, mutta sillä ei vielä päihitetä tämän seudun melko tiukkaa kilpailua.

Sisustus oli saaristolaisteemaan sopivaa, osittain vaikutti Hieta-raflasta kierrätetyllä. Asiakaspalvelussa oli pientä alkukankeutta havaittavissa, ehkä se siitä silottuu ajan myötä? Kasvisruokaakin on, tosin en tosta listan rivistä osaa arvata, että mikä on kyseessä.

Ps. Jahas. WordPress on päivittynyt ja tää uus editori näemmä vaatii hieman totuttelua. Nyyh. Onneksi tämän opettelu on aavistuksen iisimpää kuin tuon Mavenin kanssa tappelu, mitä on tullut koko päivä harrastettua.

URLwww.ekstromseafood.fi
Puhelin044-9869732
OsoiteHietalahdenranta 11, Helsinki

Ventuno

Viikonloppuna sai onneksi juubattua frendien kanssa ja tuuleteltua ajatuksia sen verran, että ehkä tämä sitten kuitenkin tästä? Elämä voittaa jne. Muutenkin tämä viikko tuo jotain selkeyttä elämässä tapahtuneisiin myllerryksiin tiettyjen osa-alueiden osalta. En tiedä, mikä juttujen lopputulos tulee olemaan, mutta saa nyt ainakin edistettyä asioita kohti seuraavaa lepotilaa. End game ei edelleenkään ole kovinkaan jäsentynyt, arkkitehtuurin palaset ovat vieläkin melko epäselviä. Mutta Kyllä Se Siitä[tm]. Safkaa piti joka tapauksessa saada keskutelujen pohjaksi ja nappasinkin listalta herrojen Björck ja Wikberg uusimman tulokkaan, italialaista meininkiä tarjoilevan Ventunon.
Italian food with tasting menus a setting suitable for a business lunch. The food was ok, but wasn’t really worth the rather high price point. Other restaurants in the area are Vinkkeli, Juuri and Pastis.
Mestassa on primäärinä lounasvaihtoehtona liikelounas (29e) alku-, pää- ja peräruoalla. Sitten löytyy pidemmän kaavan versio (48e) sekä á la carte, jossa myös päivän pasta (18e). Oli vähän kiirus, mutta koska päivän pasta oli sienipainotteinen, niin päätin ottaa tuon lyhyemmän menun, jossa: Paistettua kampasimpukkaa, rapeaa kikhernettä, tomaattia ja paprikavinegrette; paahdettua kukkakaalia, tryffelipyree, paahdettuja sieniä ja parmesaanikreemiä & sitruunapolenta sekä loppuun Tiramisu eli mascarponea, lady-finger keksiä, kahvilla maustettu Dulcey-cremé, kaakaota, kahvi-anglaise. Alkupalana oli yksinäinen kampasimpukka piilotettu kaikenlaisten juttujen sekaan. Simpukka oli hyvä, pehmeä sisus ja kiva paistopinta. Muut maut kuitenkin jyräsivät tämän hennon yksilön alleensa ja muutenkin lautasella tuntui olevan enemmänkin makujen kakofonia kuin sinfonia. Lämmintä leipää kaipailin myös, sitä ei tullut eikä tarjottu vaihtoehtona. Eikös näillä kavereilla ollut joku leipomoketjukin ja kaikkee? Pääruoka saapui jonnin aikaa ensimmäisten lautasten häviämisen jälkeen. Paahdettu kukkakaali vakuutti, vaikka yleensä en näistä niin järin innostunut olekaan. Sienetkin tuli vedeltyä kaikista nuoruuden aversioista huolimatta. Mutta jotenkin tässäkin annoksessa oli kokonaisuus hukassa, parmesaanikreemi kiinnosti makuna eniten, se sitruunapolenta taas jäi muutaman maistiaisen jälkeen lautaselleen. Tuo maissipuuro oli jotenkin liian rasvaisen vetelää, että olisin jaksanut sitä muutamaa haarukallista enempää nykiä nassuun ja sitruunaisuuskin oli sen verran hentoa, ettei pelastanut polentaa. Jälkkäriä ei ole tullut tilattua pitkään aikaan raflassa, mutta vetäsin, kun kerran eteen tuotiin. Oli tämä ihan semijees, vähän tällainen jääkaappikylmä systeemi, eikä suinkaan paras versio tiramisusta mitä on tullut vastaan, mutta makea lopetus nyt kuitenkin. Kokonaisuutena lounas oli yllättävän keskinkertainen, toki taitavien käsien valmistama, mutta ei tämä mielestäni mitään merkittävää uutta tuonut Stadin italialaiseen tarjontaan. Sisustus on hillityn tyylikäs, kuten muissakin saman ketjun ravintoloissa. Taustalla soi ainakin jonkun hetken ranskalainen räppi, mikä hämmensi. Tosin on sitä räppiä kuultu jo Demossakin, joten kai se on jo sitten salonkikelpoista? Asiakaspalvelu oli pidättyvän kohteliasta ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli esim. kukkakaalia, mutta jotenkin tämä nyt ei mielestäni säväyttänyt ihan niin paljon, että lähtisin tänne tyydyttämään pupuruoka-vajareita.
URL www.ventuno.fi
Puhelin 010-3229396
Osoite Korkeavuorenkatu 26, Helsinki
 

Piadineria Saporita

Kävely kuolemanlaakson yli tuntuu raskaalta, mutta ehkä tässä aletaan olemaan jo jossain puolimatkan krouvin kohdalla? Ihan kuin horisontissa siintäisi jotain, tai sitten se on vain Fata Morgana, houkuttelemassa minua aavoille aavikoilleen. Joka tapauksessa tässä on jo vähän sellainen fiilis, että pystyy prosessoimaankin jotain, joten otin vinkistä vaarin ja lähdin käppäilemään Krunikan kaduille, Budarexpressiä ihmettelemään.

Ovelasti tämä Frangipanin tilalle ilmestynyt kahvila olikin kiinni, joten vegesoppa jäi vain haamuksi huulilleni ja tallasin takaisin kohti Senaatintorin turisteja ottamassa itsestään kuvia (millon on selfien aika ohi?). Pokémonit pullahtelivat taskuuni samalla kun kuuntelin erinomaista Mindscape podcastia. Olen siirtynyt näiden kuluttajaksi aamusalin mattosessioilla, kun Safari Onlinen äänikirjat tuli kuunneltua jo (ihan kaikki, tarkistin), enkä ole vielä jaksanut ottaa mitään uutta palvelua käyttöön.

Muut soveltuvat podcastit (Philosophize This! ja Hardcore History) on tosin jo imaistu korvakarvojen suojaan, joten kun tämä on kuunneltu, pitää keksiä jotain muuta mielenkiintoista. Basson Jaska Sudennahka popupia vastapäätä oli Fornitalyn etiäinen, joten päätin iskeytyä sinne tuulelta suojaan.

Quesadilla like piadinas i.e. stuffed flatbreads at this extra small restaurant right next to the Senate Square. The food did not amaze, but the components were of high quality.

Other restaurants in the vicinity are Chapter, Sofia Bistro and Savotta.

Mesta tarjoaa siis täytettynä piadina leipiä, joista tulee kovasti mieleen quesadillat. Eli letun kaltainen leipä, täytteet sisään, lätty puoliksi ja pannulle rapsakoitumaan. Itse vatuloin hetken listan ääressä, mutta päädyin sitten Culatelloon eli culatello-leikkelettä mozzarella di bufalan tomaatti-salaatti-tapenadella (13e). Tilaus tiskille, safka ja vesi tuli pöytään.

Annos saapui kohtuullisessa ajassa, tämä tehtiin atomeista, lihakin leikattiin tilauksen yhteydessä. Komponentit olivatkin mitä laadukkaimpia, hyvä mozzarella, joskin nämä puhvelin palluraiset ovat melko vetisiä tällaiseen kontekstiin, herkullista kuitenkin.

Talvitomaatti nyt ei mitään aaltoja nostatellut, kuten ei myöskään se salaatti, mutta tapenade maistui ja liha oli erittäin hyvää, kuitenkin sen oliivitöhkän kanssa muodosti melko suolaisen kokonaisuuden.

Se “leipä” ei vakuuttanut, olin jotenkin toivonut, että kovasti kehuttu Fornitaly olisi pistänyt tässä kategoriassa jotain ihmeellistä lautaselle, mutta toki ymmärrän lokaation aiheuttamat rajoitteet.

Kuten sen aiheuttaman hintapaineenkin, tämä oli samaa tasoa kuin ne edesmenneen Meltin kohtuuttoman kalliit leivät, mutta mielestäni nämä letut hävisivät kevyesti esim. Tortilla Housen läystäkkeille.

Sisustus on vaikeaa näin snadissa kopissa, mutta jotenkin tähän on saatu sellaista kivaa mannermaista charmia. Asiakaspalvelu oli myös erittäin ystävällistä ja sujuvaa, lisäpisteitä siitä.

Kasvissyöjälle löytyi omat versionsa, mutta jotenkin tuntuu siltä, että kun läheltä löytyvästä Chapteristakin saa melkein samaan hintaan michelin-tasoisen lounasannoksen, niin kandeeks? Tiäks?

URL www.facebook.com/piadineriasaporita
Puhelin 044-9773981
Osoite Unioninkatu 28 A, Helsinki