Mediterraneo

Joku mut sai taas liikkeelle, alkuviikko ollut yllättävän tapahtumarikas ja kiireisen oloinen, mutta kaiken keskeltä täytyy välillä paeta ja syödä jotain. Nyt jostain takaraivossa takoi sisään ajatuksen, että pitää käydä jossain vähän kauempana, vaikka aika ei antanutkaan myöten mihinkään isoon seikkailuun. Keli oli räntäsateen muodossa kovasti tätä kaikkea vastaan, toisaalta on sitä ennenkin loskassa kävelty ja kalossit olivat herkän hipiäni suojana.

Otin siis listalta Poompui-reissulla löydetyn Mediterraneo-ravintolan. Täältä saa salaatteja, pastaa yms välimerellistä kamaa. Karautin dösällä viereen ja kahlasin sulan lumen täyttämiä katuja pitkin pienen kiskan ovelle, ristiriita aurinkoisen menun ja ulkoilman välillä oli kutkuttavan kärjistetty. Vähän tuli mieleen se Merihaan Bali Brunch -käynti.

Mediterranean food, such as Halloumi salad, pasta and arancinis can be found at this small restaurant in Kallio. But the main event was the incredibly fluffy falafels with a deliciously crunchy crust.

Other places for this kind of fare are Levant, Lebanese Food and Metro Food.

Raflassa alkoikin sitten arpominen lounaan (10e) suhteen, jonka mies kassan takana lopetti nopeasti suosittelemalla falafeleja. Tämä kuullosti mainiolta, joten menin istuskelemaan ja odottelemaan safkaa. Muutakin oli tarjolla, kuten halloumi-salaattia tai arancineja. Lounaaseen kuuluu juoma ja jälkkäri. Tilaus hoidettiin tullessa ja maksu lähtiessä.

Sitä ruokaa saikin odottaa oikein huolella, meni selkeästi yli 15 minuuttia, mikä on jonkinasteisen saavutus, kun olin kuitenkin ainoa ravintolassa. Olo oli kuitenkin jollain tavalla sopivan seesteinen, eikä ollut mikään kiire lumen piiskaamille kaduille.

Kulutin siis leppoisasti aikaa heiluvalla tuolillani, veden ja New Yorkerin virtuaaliversion parissa. Kun safka lopulta saapui, niin se oli jotenkin hämmentävän oloinen setti. Muutama iso falafel-pyörykkä ja valtava määrä jäävuorisalaattia jonkun vihreän kastikkeen peitossa. Sivuun oli heitetty pita-leipä.

Oli siellä ihan pikkasen myös kirsikkatomaatin siipaleita, mutta käytännössä pääosa oli sitä jäävuorisalaattia. Itse olisin kaivannut ainakin sitä punasipulia tähän ja erityisesti viereen jotain tulista. Toisaalta tämä on totta lähes kaiken ruoan suhteen, haluan siihen aina vähän (puna)sipulia ja jotain tulista. Ja oli siinä toki söpön pieni astia hummustakin. Hieman latteasta ensi vaikutelmasta huolimatta tämä annos onnistui hurmaamaan minut upealla toteutuksellaan.

Falafelit olivat yhdet parhaimmista mihin olen törmännyt, aivan ihanan rapsakka kuori (ehkä ne lämmitteli sitä öljyä niin pitkään siellä keittiössä) ja loistavan ilmavan kuohkea sisus. Maku oli kevyt ja sopi mainiosti sen terävän hapokkaan, mutta silti täyteläisen tuntuisen kastikkeen kanssa. Hummus oli jotenkin normaalia raikkaamman oloinen, tästä oli lähes tiessään se jännä varvashikimäisyys minkä tuohon tahnaan normaalisti assosioin. Oliko tämä jotenkin eri reseptillä tehtyä vai tuoreempaa?

Joka tapauksessa se herkullinen sötkötys sopi rapeakuorisen pitapalasten dippailuun ja jyystinkin sen saattelemana kivan sitkoisen leivän parempaan suuhuni. Annoskokonaisuus oli kevyt, mutta taidokkaasti kasattu kokonaisuus toisiaan tukevia makuja ja tekstuureita, tästä jäi erittäin hyvä mieli. Sivuun tuli jääteetä, joka korosti jukstapositiota hieman liian viileän sisätilan pöydässä nautitun ruoan eteläisyyden ja ulkona vellovan kostean kylmän ilmaston välillä.

Jälkkäriksi tuli riisipohjaista, snadisti makeaa, vähän kylmältä joulupuurolta tuntuvaa systeemiä. Mutta en jotenkin ole niin innostunut näistä riisistä duunatuista jälkkäreistä, joten se jäi pääosin kuppiin, vaikka olikin ihan hyvin duunattu. Käykää täällä, jos haluatte stedaa yksiä Stadin parhaimmista falafeleista.

Sisustus on juksinkertainen, mutta kuitenkin koristeltu ajatuksella. Seinille on maalailtu vähän lausahduksiakin, mutta se mikä kiinnitti oman huomion eniten oli varsin hauskasti tuunatut tuolit, joista oli takajalat sahattu veks ja propattu ikkunalaudan päälle. Nerokasta!

Noin muuten mesta kaipasi kipeästi jotain asiaankuuluvaa taustamusiikkia, nyt Hämeentien humina täytti muuten hiljaisen tilan. Joka sinänsä oli ihan hauskaa, olenhan itse asunut jokseenkin tässä kohtaa ja tilanne toi mukavia muistoja mieleen. Myös räntäsateessa seisoskelu, odottelemassa sporaa, sai katseen siirtymään kellotorniin.

Tämä oli yhdellä kävelyllä jäänyt jumiin (nytkin näytti olevan kymmentä vaille yhdeksän koko ajan), mutta palatessani himaan päin, yhtäkkiä silmieni edessä (en ollut ainoa todistaja), kellon viisarit siirtyivät useamman tunnin eteenpäin, aivan oikeaan aikaan. Tämä oli kovin jännittävä hetki omassa elämässä, yleensä kellot toimivat eri tavalla, mutta tuolla kertaa aika eteni ns. batch-moodissa.

URL Mediterraneo
Puhelin 045-6474979
Osoite Hämeentie 30, Helsinki

Swagatam

Räntää tuli kuin aisaa, mutta härmän jätkä ei välitä eikä valita. Varsinkaan kun pääsi lämpimässä autossa (piti tosin laittaa penkinlämmitin päälle, kun joutui melkein minuutin olemaan ulkona) ravintolan ovelle saakka. Lounas R:n kanssa, joka oli matkalla vaihtamaan valopuuta ja jotenkin oli jäänyt kaivelemaan se Parmesan Arabia -reissulla ohitettu nepalilainen.

Joten matkasimme Arabian yöhön, kuin beduiinit kameleillaan. Keinahdeltuamme kohteeseen jumppasimme lumiset portaat ylös (ulkokuvat on otettu tiistaina) ja puristauduimme ovesta sisään kuin lumiukot konsanaan.

A very nice Nepalese restaurant with delicious food and a touch for the fiery side of their cuisine. The momo dumplings I had were excellent, as was the Malai Kofta on my wife’s plate.

Further expeditions in to Nepalese cuisine can be done at Fulbari, Shubha Kamana and Gurkha.

Nepalilaista sapuskaa siis tarjolla ja lista noudattelee normaalia kaavaa, eli alkuun on salaattibaari (salaattisekoitus, tomaattia, jotain coleslaw-henkistä #laputoiskiva, pikkelöityjä pepperonichilejä, maissia, ananasta, porkkanaraastetta, kikhernesalaattia sekä kastiketta + chilisoossia) ja pääruoat lautasannoksina listalta.

Tänään tarjolla oli: alu gobi eli paistettua kukkakaalia ja perunaa inkivääri-yrtti-masalakastikkeessa (9,90e), malai kofta eli kasvispyöryköitä cashewpähkinä-tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9,90e), chicken tikka masala eli tandoori kanaa tikka-yrtti-masalakastikkeessa (9,90e), lamb curry eli lampaan filee-paloja kurkumalla ja inkiväärillä currykastikkeessa (9,90e), shrimps saag eli katkarapuja pinaatti-inkivääri-kermakastikkeessa (9,90e), lunch mix eli kombo kahdesta edellisestä annoksesta (11,90e) sekä momo chili eli nepalilaistyylinen mausteinen friteerattua lampaan jauhelihanyyttejä chili-paprika-sipuli-tomaattikastikkeessa (14,50e).

Itselle tuli tuo momo, kun sellaista en ole aiemmin nähnyt missään tarjolla, ja R:lle kombo katkikia ja vegepalleroita. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu tiskillä lähtiessä. Aseet ja vedet oli jo pöydässä ja loppuun oli kahvia tai teetä (kaksi! valmiiksi haudutettua: inkivääri tai nepalilainen).

Alkusalaatti oli normisettiä, vähän toi coleslaw-systeemi oli jotenkin sellainen “mikä ei kuulu joukkoon” osastoa, mutta ihan hyvää oli kuitenkin.

Kikhernesötkötys oli saanut vähän makuakin mukaan, mutta papadameja ja niitä marinoituja sipuleita jotenkin jäin kaipaamaan. Chilisoossia ei tullut tällä kertaa testattua.

Ja se johtui siitä pääruoasta, jotka tulivatkin aika nopeasti. Omat nyytit oli jännästi puolitettu ja upotettu soossiin, vaikka jotenkin odotin, että olisin saanut kokonaisia nyyttejä, mitä olisi voinut sitten dippailla tms. Mutta ei se haittaa, meinaan se kastike oli aivan totaalisen herkullista.

Upea polte täytti suun heti ja useat maut pelasivat loistavasti yhteen samalla kuin puraisin täyteläistä ja mehukasta taikinatyynyä. Kuori toi mukaan kivan suutuntuman ja se jauhelihamötikkä oli mureaa ja loistavasti maustettu.

Raita oli raikas versio tästä normikastikkeesta ja viskositeettikin oli sellainen mistä itse pidän, ne löydät versiot ei jotenkin puhuttele. Minttu-kastike oli molempien suosikki (R:ltä puuttui, joten varasti minulta useampaan otteeseen), mutta se tomaattinen(?) kastike jäi hieman altavastaajaksi kaikkien muiden herkkujen edessä.

Rohkeasta maustamisesta huolimatta omasta annoksesta erottui kaikki komponentit selvästi ja osakomponenttiensa myötä kokonaisuus oli erinomainen. Yksi hienoimmista annoksista, mitä olen Stadin nepalilaisissa syönyt. Meni heti ihan kärkijoukkoon.

R:n malai kofta, jota luonnollisesti pääsin maistamaan, oli sekin oikein hyvää. Pientä rapsakkuutta vielä kuoressa, mutta muuten ilmavan maittavaa. Kermaisen täyteläinen soossi toimi mahtavasti ja sekin oli tavanomaista parempi suoritus.

Katkikset eivät ole minun suosikkejani tässä kontekstissa ja pidän itse enemmän Satkar-tyylisestä saag-kastikkeesta, joka on vähemmän kermainen ja painottuu enemmän sinne pinaatin puolelle.

Mutta oli tämäkin oikein hyvä kastikepohja, tosin R olisi kaivannut myös enemmän yrttistä versiota, eikä kahta kermakastiketta (tosin itse tilasi, jne). Hyvät olivat kaikki kastikkeet ja varsinkin se oma kaikessa erilaisuudessaan oli oikein tasokas veto, täällä kannattaa käydä vähän pidemmältäkin.

Naan-leipäkin oli sellaista mitä voisi toivoa, hieman pintaa, pehmeä sisus, hyvä sitko ja pysyi passelina läpi ruokailun. Pöytävaraustakin saattaa olla hyvä tehdä, jopa lounaalle, ainakin jos haluaa jonkun ikkunapöydän.

Sisustus on siisti ja samasta leimasimesta kuin muutkin nepalilaiset ravintolat, mitä on tullut nähtyä. Erikoispiirteenä jännä L-muotoinen tila sekä hieman tavallisesta poikkeavia koriste-esineitä, mutta siis vuoritaulut löyty jne.

Kakkoskerros ja isot ikkunat antoivat hyvät näkymät yltyvän lumimyrskyn piiskaamille kaduille. R tosin alkuun valitteli pientä viileyttä, mutta mausteinen ruoka ja kuuma tee teki tehtävänsä.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja oikein ystävällistä. Kasvisruokaa löytyy joka päivä, kuten yleensäkin tämän tyylisistä rafloista. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, jos olisi tännepäin asiaa, ruoka oli hyvää ja yksi taapero olikin ruokailemassa vanhempiensa kera.

Ps. Tämä oli sitten #772, joten reilun viikon päästä pitää hoitaa se kasinokeikka. Jos ottais vaikka aurinkolasit mukaan ja menis pelaa black jackia ennen lounasta. Tai sitten ei, jotenkin tuo rahapelaaminen ei ole koskaan kiinnostanut, vaikka kerran voitinkin pokerissa yhden yrityksen.

Pps. Social Food tms Burgerjotain on nyt/kohta Kotipizza. Pitää yrittää käydä ennen nimenvaihdosta (Kotibursa?) koestamassa heidän kehuttuja hamppareita.

URL www.swagatam.fi
Puhelin 09-61500822
Osoite Arabiankatu 8, Helsinki

Itsudemo

Tämä pamahti samantien kärkikahinoihin Stadin sushibuffien joukossa. Luontoäiti helli vaakasuoralla räntäsateella, joten tässä ihan herkistyi kun tetsasi pitkin kaupungin katuja, varsinkin kun pääsi vielä käväisemään Kauppatorin laitamilla lounaan yhteydessä. Ainiin, se Länsimetrokin alkaa olla otettu käyttöön, liityntäparkkikin on jo auki ja osaan nyt jopa ajaa oikeaan paikkaankin. Ison Omenan parkkihallin laajennuksessa on varmaan ollut Xzibit mukana suunnitteluvaiheessa, koska sinne on pistetty parkkipaikka parkkipaikan sisään.

Alimmassa kerroksessa on omat, toiset puomit, niiden varsinaisten puomien lisäksi. Tämä ei ollut itselle ilmiselvää, mutta nytpä olen senkin oppinut. Kuten myös sen, että Tapiolassa osa junista kääntyy takaisin. Tulipahan nähtyä sekin tunneli nyt erinomaisen tarkasti. Mutta metro on hyvä! Pidän metrosta ja tämä on oikein toimiva ja mukavampi tapa matkustaa työmatka kuin se edellinen, vaikka dösätkin on ihan kivoja.

A very good sushi buffet right next to the Kamppi shopping mall colossus, with not just fresh and well made sushi, but also tasty warm dishes and a dessert buffet.

Other excellent sushi buffets in Helsinki are Orchid (Itis), Tokyo55 and Fuku.

Ainiin! Se lounas! Jostain (eat.fi:n arvostelut?) tuli bongattua tämä uusi, Tampereelta lähtöisin oleva sushibuffet (15e, paitsi tämän viikon on 12e tutustumistarjous). Ja vaikka nyt buffa ei mitenkään järisyttävän kiinnostavalta tuntunutkaan, niin jotenkin tuota sushihammasta kolotti siinä määrin, että päätin tunneloida tänne.

Varsinkin kun nyt on pari päivää tullut käytyä “vanhoissa” paikoissa. Kyseinen rafla on tullut Tang Dynastyn tilalle, mutta operoi jokseenkin samalla konseptilla, eli sushia, soppaa, salaattia ja lämmintä ruokaa löytyy, itä- ja kaakkoisaasialaisilla painotuksilla.

Mutta on täällä myös jälkkäribuffa. Sushibuffet oli laaja ja sisälsi niitä normaaleja makeja, nigireitä sekä gunkan-makeja kuin mitä voisi olettaakin. Mutta oli myös kiiwiä(!) yms muuta vähän jännittävämpääkin sorttia. Salaattibaaristakin löytyi normijuttujen lisäksi kimchiä (#vaimitentoitaipuu). Jälkkäripuolella oli: Juustokakkua (jei), tuulihattuja, mustikkapiirakka jne. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa kassalle.

Aloitin susheilla ja salaatilla. Wakame oli hyvää, ei sellaista nesteessä lillunutta, mitä joskus tapaa. Kimchi oli maittavaa, joskin vähemmän tulista kuin olisin toivonut. Sushit olivat upeita, yksiä parhaimmista mihin olen buffissa törmännyt. Riisi oli hellästi, mutta varmasti maustettua ja omasi loistavan tekstuurin. Nigireiden riisipallot pysyivät kasassa, mutta olivat silti sopivan ilmavia.

Riisin yksittäiset jyväset erottuivat kielellä ja kokonaisuus oli juuri sopivan kostea ja silti sopivan jämäkkä. Kala oli suussa sulavan herkullista, erityisesti lohi (niin grillattu kuin normi) oli valmistettu todella taitavasti ja maistui raikkaan täyteläiseltä. Myös ankerias oli mainiota, nämä harvoin buffissa vakuuttavat, mutta ei tämä Kokoron unagille pärjännyt. Soppakanuunasta napattu hapan-tulinen kanakeitto oli jees, mukava lämmike, mutta ei muuten jättänyt erityistä muistijälkeä.

Lämmin ruoka oli sekin erittäin hyvää (vaikka kuvat eivät olekaan), erityisesti tykästyin “frittiosastoon”, kun siellä oli isoja fritattuja katkarapuja, potstickereita, niiden normijuttujen lisäksi. Hapanimeläkastikkeen sijasta oli jotain bbq-kastikkeen oloista sekä makeaa chilikastiketta.

Molemmat toimivat frittien kanssa erinomaisesti ja niin mehukasta possua sisältänyt potsticker, paneroitu possunkylki, kuin pinkeän paksu katkiskin olivat rapsakoita pikku herkkupaloja. Paksut paistetut udon-nuudelit olivat herkullisia, ei liikaa rasvaa ja nuudelit olivat imeneet hyvät maut itseensä. Paistettu tofu oli saanut tuhdin maustekastikkeen kaverikseen ja tätä söi oikein mielellään.

Muuten kastikkeet olivat aika lailla toistensa kopioita, mutta kuitenkin ihan hyvin paistettuja. Lihat olivat murisevan mehukkaita, kasvikset napakoita ja päälle oli silvottu vähän purjoa (miksi ei kevätsipulia?). Eli kohtuullisen kattava ja hyvä valikoima myös lämpimiä ruokia.

Jälkkäripöytä notkui herkkuja, mutta yritän pysyä tiukkana näiden suhteen ja maistiaisiksi vetäsin vain yhden tuulihatun, tason määritykseksi (joo joo) ja muutenkin oli kiire sinne Kauppatorille. Tuulihattu oli hyvä, ehkä snadisti lötkömpi kuin mitä olisin toivonut, mutta poksahti suuhun herkullistä täytettään. Poistuessani raflasta kakkosen pysäkille, kaksi herraa kävelivät ohitseni ja toinen hehkutti “uskomatonta mustikkapiirakkaa”, matkalla raflaan, eli ehkä sitäkin kannattaa kokeilla.

Kyllä tämä meni nyt sinne Tokyo55 ja Fuku -tasolle ja ajattelinkin, että seuraavan kerran kun mennään perheen kanssa syömään niin voisi ehkä tulla käymään täällä vs. Caverna tai Fuku. Kannattaa ihan ehdottomasti käydä tsekkaamassa, toivottavasti sushien taso pysyy jatkossakin näin kovana.

Sisustus on yksinkertaisen linjakas ja tummanpuhuva. Taustaseinällä on loosseja privaatimpaa fiilistä kaipaaville ja ikkunat avautuvat Narinkkatorin ja Lasipalatsinaukion sekamelskaan. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli aika hintsusti juttuja, kuten näissä yleensä. Toki jos sillä tofulla, kiiwinigireillä, kappamakeilla jne meinaa pärjäillä, niin sitten. Lasten kanssa ehdottomasti pitää joku kerta käydä, tämä oli siinä määrin hyvä ja tilaakin löytyy.

Ps. Perheet Safkaa -tapahtuma on tulossa, tammikuussa natiaisten kanssa liikenteeseen ja hyvää ruokaa syömään.

URL www.itsudemo.fi
Puhelin 09-3233200
Osoite Salomonkatu 3, Helsinki