Gurkha

Oi beibe, mä rakastan sua kovasti ja käyn nepalilaisissa rafloissa monasti. Tällä kertaa lähdin konttien keskeltä kohti Hertsikan hyväilevää syleilyä. Steissin metrolaiturilla oli hetken jännät paikat, kun Länsimetron testauksen takia oli uudet näytöt käytössä ja hieman tuli jo epävarma olo kyydin järjestymisestä. Onneksi sähköverkko kuitenkin veti kaikki tunnelissa olleet vehkeet ja matka idän pikajunassa alkoi.

An excellent Nepalese restaurant in the eastern parts of Helsinki, the Machha Masala fish dish made for an especially delicious lunch experience.

Other wonderful Nepalese restaurants in Helsinki are Shubha Kamana, Fulbari and Bihani.

Kohteena oli tosiaankin nepalilainen, jota olin säästellyt kun torstain kala-annosta oli kehuttu minulle. Nyt kaiken tämän odottelun jälkeen pääsin käymään paikassa, jossa torstain listalla on: Vegetable kofta eli friteerattuja kukkakaali-peruna-tuorejuustopyöryköitä pinaatti-curry-kermakastikkeessa (9e), paneer chili eli paistettua tuorejuustoa ja paprika-sipuli-tomaati-valkosipuli-chili-soijacurrykastikkeessa (9e), kukhura koseli eli yrtti-jogurttimarinoituja tandoorissa paistettuja kanan rintapaloja kookos-tomaatti-voi kermakastikkeessa (9,10e), khasi kofta eli lampaan jauhelihapyöryköita hieman mausteisessa ja tulisessa curry-tomaatti-valkosipuli-inkivääri-sipulikastikkeessa (9,20e), machha masala eli linssijauholla kuorrutettuja ja friteerattuja pangaisusfileepaloja ja ruskistettua paprikaa tulisessa ja mausteisessa valkosipuli-sipuli-inkivääri-tomaattikastikkeessa (9,50e), kombo kahdesta edeltävästä annoksesta (11e) sekä khashi kukhura masala eli yrtti-jogurttimarinoituja ja tandoori-uunissa grillattuja kanafileepaloja ja lampaan jauhelihaa tulisessa tomaatti-sipuli-inkivääri-masalakastikkeessa (12,50e).

Valitsin kombon (tietty) johon otin sen kalan lisäksi lammasta (tottakai). Alkuun oli salaattibaari, josta löytyi: Salaattisekoitus, tomaattia, kurkkua, oliiveja, perunasötkötys, kurkkuraaste sekä papadamia ja erilaisia kastikkeita.

Olin ilmeisesti niin emotionaalisessa tilassa etten edes ottanut salaatista kuvaa, pahoittelut siitä. Tämä oli ihan ok aloitus, tosin porkkanaraaste vaikutti mielestäni snadisti seissyltä, vaikka olin luonnollisestikin aikaisin liikkeellä. Papadam kuitenkin paransi mieltä, kuten myös se herkullinen mangochutney (tässä on tullut mangoa vedeltyä oikein huolella lähipäivinä).

Pääruoka saapui kohtuu vikkelään ja oli komea setti peltilautasella. Viereen tuli naan-leipä, joka oli hyvä, rapsakka pinta ja ilmava sisus, toimi erittäin hienosti raita-kastikkeen kanssa. Kala-annos oli ihan mahtava, ei ihme että tätä kehuttiin. Näitä kastikkeita on tullut vedettyä nyt jo aika monessa mestassa, mutta tämä oli kyllä yksi paremmista seteistä mitä Stadin nepalilaisista rafloista löytyy.

Suosittelen käymään jo ihan tämän ihanan tulisen ja maukkaan setin takia. Itse kalahan tässä ei juuri maistu, eikä fritti ole rapsakka, mutta makuprofiili oli mitä maittavin. Tulisuus oli juuri sopiva, ei liikaa (salaattibaarista taisi löytyä jotain jolla saa tiukemmaksi, jos sitä kaipaa) ja riisin sekä sen leivän kanssa tämä tuli vedettyä alta aikayksikön.

Lammaspullat olivat nekin ihan jees, pallojen konsistenssi oli sopiva haarukalla vedettäväksi, ei sellaisia tiukkoja mitä tulee joissain paikoissa. Maltillisen mausteinen kastike pelasi kivasti yhteen ja tämäkin vaihtoehto on ihan potentiaalinen, mutta ei tämä vetänyt vertoja sille upealle kalalle.

Sisustus ravintolassa oli erittäin siisti ja harkitun oloinen. Tilaa löytyi vaikka muille jakaa ja mesta oli miellyttävän valoisa ja freesin oloinen. Vuoritaulut seinillä, kuten asiaan kuuluu ja muutkin checkilistan itemit löytyivät, mutta kaikki oli jotenkin vähän parempaa kuin monessa muussa tällaisista paikoista.

Tykkäsin myös niistä kattoon duunatuista lakanoista, jotka peittivät ylhäällä roikkuvaa infraa ja muutenkin toivat vähän eksotiikkaa peliin. Raflan toisessa päädyssä oli myös lasten leikkinurkka (hyvä!) ja toisessa taas telkkari pyörittämässä jotain randomkamaa. Viihtyisä mesta ja asiakaspalvelukin oli ystävällistä ja sujuvaa.

URL www.gurkha.fi
Puhelin 050-4071292
Osoite Hiihtäjantie 1, Helsinki

Bistro Telakka

Ryntäsin ulos ovesta ja kiiruhdin kohti Forumin tuulista lasinurkkaa. Liikennevalot olivat sammutettuja ja poliisi pyöri keskellä Manskua kuin hyrrä. Kurvasin ylös Simonkatua yrittäen saada autoa pysäytettyä ennen liikennehässäkkää, oli jälleen lounasreissu R:n kanssa.

Hyppäsin hengästyneenä pelkääjän paikalle ja karautimme kohti Larun rantoja. Kun ohitimme Rumbaa, niin muistin sopukoista pulpahti joku vanha City-lehden artikkeli tästä kohtaa. Vuosi taisi olla 1992, joten on tässä jo aikaa ehtinyt vierähtää. Kiesi iskettiin parkkiin ja puikkelehdimme veneiden väleistä rakennuksen pihalle.

A nautically themed restaurant in the midst of a dockyard. The buffet lunch was good, but not spectacular.

For more restaurants in Lauttasaari, go to Borneo, Blue Peter and Lumbini.

Mestasta löytyy niin lautasannoksia kuin myös buffaa. Tänään oli tarjolla: Caesar savulohella (10,50e), salaattia falafelilla & ras el hanout kukkakaalia ja tsatzikia (10,50e), porkkana-inkiväärikeittoa (9e), mausteista linssipataa ja rakuuna-sinappijogurttia (10,20e), talon hampurilainen ranskalaisilla tai salaatilla (myös kasvispihvillä 13e) sekä buffassa (10,20e) jokirapurisottoa & paistettua seitä ja sitruskastiketta.

Salaattibaarikin löytyi: Tomaatti-kurkku-salaattisekoitus, porkkanaraaste, punakaaliraaste, pikkelöityjä chilejä, keitettyä kananmunaa, bulgurisötkötystä sekä leipää+levitettä ja kolmea eri kastiketta. Seisovalla pöydällä mentiin vaikka hetken puntaroinkin burgeria.

Alkusalaatti oli jälleen edessäni ja sitrusvinaigreteltä näyttänyt kastike osoittautuikin mango-pohjaiseksi systeemiksi, olisiko tässä ollut hento kosketus chiliäkin? Lautanen tuli tyhjennettyä nopeasti ja mieleenpainuvin asia oli se purevan pippurinen tuorejuustolevite, joka paransi tuntuvasti ranskanleivänpalasia.

Uunissa duunattu pakastesei köllötteli sitruunaisen kastikkeensa alla ja annoin sen odottaa hetken kun tökin haarukalla lautaselle sijoitettamaani yksinäistä punajuurenlohkoa. R. hämmästeli, että olin sentään yhden palasen viitsinyt ottaa mukaan, mutta pitäähän sitä nyt välillä kokeilla.

Ei se lohko huono ollut, kuten ei kastikekaan. Kala oli niin ujon makuista, että peittyi sitruunan alle myös kielellä. Risotto oli jokiravunpyrstöjen suolaama, ja ihan hyvä tällaiseksi massarisotoksi.

Riiseistä löytyi snadisti purupintaa ja muutenkin maustaminen oli ihan kohdillaan. Buffa toimi ihan hyvin vaatimattomasta salaattivalikoimasta huolimatta ja vatsa täynnä tuli haettua pieni kuppi kahviakin, joka oli valitettavasti ottanut makuunsa pannun pohjasta osumaa. Hieman normilinjastoa parempi setti ja onhan tällainen nautikaalinen teema omalla tavallaan viihdyttävä.

Paikka oli snadisti kauhtunut mutta siisti ja kontekstiin sopivalla tavalla koristeltu. R. mainitsi huomanneensa “kellarin” hajua tilassa, mikä sinänsä näinkin merellisessä ympäristössä ei olisi mitenkään yllättävää.

Itse en tukkoisen nenäni kanssa paljoakaan haista. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja nopeasti täyttyvät pöydät siivottiin tehokkaasti, mesta näyttää olevan suosittu paikallisten parissa.

Ulkona oli hieman karu terassi, joka varmaankin toimii kesäisellä ilmalla hyvin. Lähtiessämme takaisin kohti ydintä, ulkona oli istumassa vain muutama työmies safkaröökillä.

URL www.bistrotelakka.fi
Puhelin 050-3231961
Osoite Vattuniemenranta 5, Helsinki

Gastro Cafe Kallio

Merimies on erimies ja tänään oli erikoispäivä (very special, only for you my friend), joka sai vanhat natisevat luut liikkeelle kohti Kallion kultaisia kukkuloita. Eli Karhupuiston nurkille sporalla ja toiveikkaana ravintolan kulmille jos sieltä vaikka tällä kertaa saisi jotain ruokaakin.

Kallion kirjasto näytti olevan rempassa ja Porthanin kadulle oli ilmestynyt joku New Day Salat -rafla, onko siitä tosiaan näin kauan kuin kävin viimeksi vai onko edelliset reissut menneet liian sumussa? Kirjasto tosin näyttää menneen ihan hetki sitten vasta työn alle.

An excellent lunch at this French bistro-like restaurant, close to the famous Karhupuisto. The food had a rustic honesty to it and the no-nonsense decor along with Bob Dylan’s music made for a lovely experience.

Be sure to visit also Kolmon3n, Sandro and IPI Kulmakuppila.

Eli tällainen ranskalaishenkinen bistro-tyylinen rafla, jossa nyt ainakin taas hetken lounaitakin (on ollut vähän vaihtelevasti auki päivällä). Tänään oli tarjolla: Kampelarullia ja piparjuuri-dijon hollandaisea höyrytetyllä perunalla (13e), pate en croute frisée salaatilla & pekonia ja uppomuna (12,50e), syyskasvis-ragout pistou-kastikkeella (12e). Alkuun oli soppaa: sipulikeittoa sekä maalaisleipää & voita. Itselle osui tuo pate taikinakuoressa.

Soppakanuunan kupeessa olleet peltilautaset toivat erinomaisen (mutta jo suljetun) Soupin mieleeni ja hymyilin kun kolistelin lautasta lusikallani sopan syömisen lomassa. Sipulikeitto oli ihan jees, vähän ehkä ohut maku sipulien osalta, joten timjami tms pääsi hallitsemaan snadisti liikaa. Mutta lämmin soppa toimii aina aloitukseksi. Sivuun napattu leipä oli miellyttävän sitkoista ja toimi kivasti keiton kaverina.

Pääruoka saapui ennen kuin olin saanut kahmittua edes puolet sopasta naamaan. Metalliselle ellipsille muotoiltu annos oli houkuttelevan oloinen. Tässä oli sopivan rustiikkinen meno ja meininki, pate koostui isoista lihanpaloista ja jostain metsäsienistä. Sienetkin maistuivat minulle kaikista traumoista huolimatta ja tämä pääkomponentti lautasella hurmasi niin rohkealla maulla kuin ronskilla otteellaankin.

Rapsakaksi maustetut pekoninviipaleet antoivat hieman tekstuuria annokseen. Alun jälkeen siirryin uppomunan kimppuun ja sieltä valahtikin munan salaattipedille ihanan kirkas ja täyteläinen keltuainen. Yksinkertainen friseesalaatti oli saanut kevyen sinappikastikehunnun ja yhdessä nämä kaikki muodostivat upean kokonaisuuden.

Sisustus noudatti samaa konstailematonta linjaa ja tässä tulikin vähän sellainen olo kuin olisi istunut Pariisin bistrossa. Tosin seinillä ei ollut turhia krumeluureja, kunhan muutama mustavalkoinen sarjakuva kehyksissään.

Taustalla soi Bob Dylanin Like a rolling stone kun vetelin viimeiset pekonin rippeet suuhuni, tämä oli oikein onnistunut lounas.

Ps. Viikonlopun Vihreä Holvi -reissun yhteydessä (herra K. täytti vuosia) havaitsin Kokoron häviämisen Alppilan nurkilta. Hätä ei kuitenkaan ole tämän näköinen, sillä ilmeisesti uusi ja isompi tila on löytynyt jo jonkun aikaa sitten.

URL www.gastrocafe.fi
Puhelin 050-3090612
Osoite Fleminginkatu 7, Helsinki