Category: Muut

Baskeri & Basso

Jouluna saatu lahja oli umpeutumassa. Tähän liittyen minä ja R. teimme varauksen Baskeri & Basso -ravintolaan joskus kesän lopuilla. Viimein pitkään elänyt varaus alkoi lähestymään ja muutaman säädön jälkeen tapasimmekin näiden uusvanhojen teollisuuskiinteistöjen kulmalla. Syksy teki jo tuloaan, mutta tämä ilta oli lämmin ja valoa täynnä kun astuimme porttikongista sisäpihalle, jossa viimeiset autot olivat parkissa oudoissa kulmissa.

A magnificent bistroish restaurant offering delicious dinner menus and a good selection of wines in the Helsinki dockyard area.

Other wonderful restaurants in Helsinki are Grön, Chapter and Kuurna.

Ravintolassa meidät ohjattiin pöytäämme ja iloinen tarjoilija toi eteemme liitutaululle väkerretyn päivän listan. Perusmallina ravintolasta löytyy kahden alkuruoan, yhden väli- ja yhden pääruoan setti (45e), joskin jokaista lajia voi ottaa myös erikseen. Otimme limittäiset annokset, jotta saisimme maksimaalisen peiton herkuista. Hänelle: lehtikaalia ja kanttarelleja, siikacarpaccio, tilli-sitruunarisotto sekä grillattua karitsanniskaa. Minulle: anjoviksia & endiiviä, härkätartar, timjami-voitaglioni sekä paistettua kuhaa. Loppuun otimme vielä juustolautasen, mustikkaa ja kauraa sekä vadelmasorbetin.

Menu lähti ja katsoin kun pöytämme vieressä valmisteltiin leipälautasta. Maalaisleipä oli mainion makuista, upea kuori ja herkullinen sitko sekä voita suolakiteillä.

Alkuun tullut tartar oli erittäin laadukasta, tosin vähän tuli roiskittua suolaa ronskien palasten päälle. Pieni sipulihake toi sopivaa kirpsakkuutta annokseen ja keltuainen täyteläisyyttä.

Endiivit anjovisten kanssa taasen menivät ajoittain niin tiukan suolaiseksi, että muut maut peittyivät alle. Mutta pääosin tuoreet kasvikset ja pikkelöity sipuli kevensi kokonaisuutta.

R. piti kanttarelliannoksestaan, itse en ole näistä niin innostunut. Lehtikaali oli saanut pientä rapsakkuutta mukaansa, joka toimi hyvin.

Siikacarpaccio oli oiva annos, ihanan heleät maut ja minulle tuli jotenkin vappu ja sima mieleen, silleen hyvällä tavalla.

Väliruokana saapui minulle voimakkaasti timjamille maistunut pasta, joka oli erinomainen niin tekstuurinsa kuin makuprofiilinsa puolesta. Timjami pääsi erittäin hyvin esille ja annoksen koko oli juuri sopivan kokoinen tähän kohtaan menua. Muutenkin keskustelimme aiheesta R:n kanssa, kuinka usein näillä leveysasteilla sitä risottoa tai pastaa tulee niin törkeän paljon, että sen syöminen menee puurtamiseksi. Täällä annokset olivat hienosti balanssissa keskenään.

Toiselle puolelle pöytää saapui sitruunarisotto ja vaikka kuinka pidin omasta annoksesta, tämä sai jo pienen kateuden nousemaan korviini. Todella mahtava sitruunan happo soi kermaisen täyteläisen risoton kanssa kauniissa harmoniassa. Loistava annos!

Pääruoan kohdalla kateus jatkoi kasvamistaan, kun maistoin R:n suussasulavaa karitsaa ja sen samettista béarnaise-kastiketta sekä umamista paistolientä.

Oma kuha oli taitavasti paistettu ja alla ollut beurre blanc(?) kastike toimi hienosti kalan kanssa yhteen. Mutta jotenkin tämän annoksen hienostuneet aromit jäivät kakkoseksi upean karitsalautasen vieressä.

Juustolautanen sisälsi kahta juustoa sekä hilloketta. Pehmeämpi juusto hävisi sen siliän tien, tässä oli omaan makuun erittäin hyvä tasapaino suutuntuman ja maun välillä. Kovempi juusto toimi hyvin hillokkeen kera, mutta leipäsiipaleet jäivät lautaselle, ehkä joku keksi olisi sopinut paremmin?

R. sai sorbetin ja vaikkakin maut niin sorbetissa kuin sen kinuskikastikkeessa olivat herkullisia, niin sorbetti oli vielä vähän liian jäätynyt ollakseen perinteinen sorbetti. Tätä joutui hieman työstämään.

Loppuun minulle napsahti se mustikka-annos ja täytyy sanoa, että tässä tuli mieleen nuoruuden mustikkamaidot kesälaitumilla. Evokatiivinen jälkkäri jätti hyvän maun suuhun erittäin hyvän illallisen lopuksi.

Ravintola on tyylikäs ja persoonallisella tavalla sisustettu. Jännittävät yksityiskohdat koristeissa toivat välillä hymyn huulelle, kuten miesten vessan peilin tilalle asetellun taulun kohdalla tapahtui.

Asiakaspalvelu oli erittäin taitavaa, kohteliaan huomioonottavaista ja kontekstiin sopivan rentoa. Joskus harvoin asiakaskohtaaminen voi tuoda sellaisen olon kuin olisit vanha asiakas, vaikka ensimmäistä kertaa oletkin liikkeellä.

Täällä se osui ja koko ilta sujui erittäin sulavasti, iso kiitos siitä. Tämä ravintola sopisi myös epäilemättä liikeneuvottelun kohteeksi, palvelun ja ruoan taso on ehdottomasti Stadin kärkikastia.

URL www.basbas.fi
Puhelin 050-4673400
Osoite Tehtaankatu 27-29, Helsinki

Umeshu

Tjah. Menin taas iltakävelylle, tällä kertaa kohteena Töölön puistot, mutta kun olin isomman kierroksen tehnyt jo vähän Temppeliaukion kirkon ohi jne ja kävellessäni Mechelininkatua tuli sellainen olo, että voisi jotain pientä haukata.

Aloin könkkäämään (kengät ovat alkaneet kiukuttelemaan ja hiertämään kaiken tämän kävelemisen seurauksena, pitää hommaa jotkut paremmat) kohti Töölön toria, kun muistelin, että Tokyo55:n vieressä olisi samojen ravintoloitsijoiden Izakaya. Mutta saapuessani Eliten kohdille tulikin mieleen Umeshu, joka on pitänyt tarkistaa jo pidemmän aikaa. Sisälle astuessani olikin vitsikästä törmätä kavereihin herra K. ja neiti T.

Heillä oli myöskin iltapäiväkävely menossa ja olivat sitten pysähtyneet susheille, kun Arabia on osoittautunut sushiköyhäksi vyöhykkeeksi. Oli miellyttävä yllätys tavata tuttuja näin yllättäen ja päivällisestä tulikin oikein hyvä. Seuraavasta päivästä tulikin siinä määrin jännittävä, ettei mitään rajaa. Tosin kyllä minä siinä sunnuntai-iltanakin pääsin juoksemaan suoraan kylvystä toimistolle, välillä näin.

Japanese food and not just sushi, but also some Izakaya dishes, such as Okonomiyaki and Gyoza.

Other Japanese restaurants in the vicinity are Tokyo55, Sushi wa.gocoro and Gyosai-Sushi.

Eli japanilaista meininkiä tarjolla ja muutakin kuin sushia ja jotenkin tästä oli jäänyt johonkin takaraivoon, että nimenomaan izakaya-kamaa löytyisi, tosin tämä ehkä pohjautui tähän Nyt-liitteen tarinaan, mikä ei ovelasti puhu ollenkaan kyseisestä ravintolasta. Näin se vapaa assosiaatio luo rinnakkaistodellisuuksia missä elellään mukavasti, ilman turhia totuuksien aiheuttamia painolasteja. Post-truth jne.

Listalta siis löytyy myös niitä sushi-annoksia, kuten kavereiden tilaamat 16 sushin lautaset (22e). Itselle osui “Izakaya Ryori”-listalta: Okonomiyaki eli japanilainen pyttipannu/pannukakku/munakas kaalilla (14e) sekä gyoza-nyyttejä (6e per 3kpl). Gyozat sai joko possulla tai vegenä ja höyrytettynä tai pannulla. Otin veget potstickereinä. Tilaus ja maksu hoidettiin pöydässä.

Okonomiyaki (tsori, olin niin emotionaalisessa tilassa, että koskin annokseen ennen kuvaamista) oli ohuempi lätty kuin mitä olin arvaillut kaikkien youtube-videoiden vahtaamisen jälkeen. Mutta päällä oli ilmeisesti kuitenkin soosua ja japanilaista majoneesia yms.

Tämä oli ihan hyvä ja kiinnostava kaaliraaste-munakas-tiesmikälie, tosin hieman makean puoleinen omaan makuun ja muutenkin ehkä vähän pliisun oloinen. Snadisti tätä tuli korjailtua soijalla, enkä kaikesta yrittämisestä huolimatta edes onnistunut loiskuttamaan kovinkaan montaa pisaraa päälleni.

Mutta tosiaankin, samaan hintaan vetää vaikkapa puolitoista äärimmäisen hyvää ja kookasta munakasta Eggistä, joten ei tämä kauheasti säväyttänyt. Kiva kuitenkin että on muutakin kuin sushia.

“Potstickerit” (tai no tekniseltä kannalta nämä taitavat olla vaan paistettuja Gyoza-nyyttejä, kiinalainen Jiaozi lienee se, mistä niitä potstickereitä oikeasti tehdään, mutta käytän sitä silti tässä sulavasti, perustuen ihan siihen tosiasiaan, että potsticker on hauska sana/termi ja se huvittaa minua suuresti) eivät myöskään olleen mitään ihan ihmeellisiä.

Sisusta oli hyvin hennosti maustettu, eikä se dippikastikekkaan ollut muuta kuin ihan hyvä. Ehkä tässä on tullut vedettyä liikaa näitä parempia illallisia, että tämä väräyttäisi viisareita, mutta nyt ei tosiaan toiminut mitenkään erityisesti.

Tai siis oli nämä molemmat ihan hyviä ja hauskan eksoottisia, mutta olin odottanut niin paljon enemmän tältä mestalta. Ehkä olisi pitänyt sitten ottaa niitä susheja, ne olivat kuulemma hyviä.

Sisustus on kovin japanilaisen baarin kaltainen, tosin en käynyt siellä salin puolella ihmettelemässä. Aika tiukkaan tilaan on saatu rafla puristettua. Täällä oli ihan kiva istuksella ikkunan ääreen duunatulla baaritiskillä ja turista kavereiden kanssa. Tämä varmaan sopiikin tällaiseen rentoon illan viettoon tuttujen kanssa, japanilaisen oluen ja baarisafkan ohessa.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä mutta todella verkkaista. Tänne ei kannata tulla tiukalla aikataululla. Ei tässä tietty mikään kiire ollut (kun ei tullut hälysoittoa), mutta kyllä sitä laskun maksamistakin ehdittiin odottaa melkoinen tovi. Kasvissyöjälle oli esimerkiksi se munakas tai kasvis-gyozat.

Ps. Nyt tämä hullunmylly alkaa olla pikkuhiljaa ohitse ja saatan päästä ihan lounastamaankin johonkin normimestaan. Aika lähellähän tässä ollaan jo maagista numeroa #700. Tämä oli #695, eli jos ensi viikolla .. eiku hetkinen, nythän on maanantai eikä perjantai. Voi bärsche. Tästä tulee pitkä viikko. Eikä tämä edes ollut lounasmesta, eli vasta seuraava on #695. Nojoo, näihin sanoihin, näihin tunnelmiin.

Pps. Helsingin Uutiset kertoo, että Stadiin tuli 80 raflaa viime vuonna ja sitten City sanoo, että tuli 200. Joku ei nyt täsmää, mutta onhan noita tullut aika reilusti. En ole itse kyllä ihan 80 uutta bongannut omille listoille, tai ei ainakaan tunnu siltä.

URL www.umeshu.fi
Puhelin 09-4543670
Osoite Pohjoinen Hesperiankatu 15, Helsinki

Purpur

Hmm.. tässä tulee nyt rikottua omaa politiikkaa oikein urakalla, kun kirjaan näitä nyt vähän tälleen randomissa järjestyksessä ja silleen. Mutta tavallaanhan tässä on niinku ulkomaanmatkalla ja “what happens in Vegas, stays in Vegas“. Kaiken vatkaamisen jälkeen teki mieli taas kävellä hetki ja harhailinkin Rööperin kaduilla, ihmetellen kaikenlaisia nähtävyyksiä, mitä en ollut aiemmin havainnut. Ihan kiva olla tälleen turistina synnyinkaupungissaan, suosittelen kaikille kokemuksena.

Joka tapauksessa, tässä dallaillessani törmäsin Purpuriin, jota olen vahdannut jo pidempään. Sain männäviikolla lueskeltua loppuun juurikin herrojen Haapasalo ja Röyhkä viimeisimmän “Makujen matka – Georgia“-kirjan ja jo pelkästään tämän takia vesi herahti kielelleni ravintolan oven edessä.

Georgian restaurant envisioned by the world renown Ville Haapasalo, the food on the menu is no-nonsense and tasty with generous sized dishes.

Other restaurants in Helsinki with similar kind of a cuisine are Pikku Georgia, Georgian House and Pelmenit.

Ravintola tarjoaa siis gruusialaista sapuskaa ja lista on pitkä ja houkuttelevan oloinen Georgialainen vihreä salaatti (7e), Phali eli punajuurta pinaatilla & kaalilla (9e), grillattua munakoisoa (10e), Khinkali eli lihatäytteinen pastanyytti (12e), Pelmenit (10e), Lobio eli papumuhennos (10e), Satsivi eli kanaa pähkinäkastikkeessa (11e), Julienne eli sieni-sipulipaistos smetanalla & suluguni-juustolla (10e) sekä kokoelma alkupaloista (27e). Näiden lisäksi oli erilaisia kastikkeita (3e per kastike), keittoja (11e – 20e), liha- ja kala-annoksia (20e – 29e) sekä tietysti leipiä (5e, hatsapuri 12e).

Kaiken sen tetsaamisen jälkeen teki mieli maistella kaikenlaista pientä, mutta ei mitään erityisen raskasta, joten pyysin tuon alkupalakokoelma puoliksi, Khinkalia sekä pähkinäkastikkeen. Hatsapuria olisin halunnut maistella, mutta oletin, että olisi mennyt ihan överiksi sen kanssa. Olin oikeasssa.

Kylläpä sitä syötävää riittikin, olisi se alkupalalajitelma ollut ihan tarpeeksi tähän olotilaan. Kurpitsakeitto “shottilasissa” oli tosi hyvä ja herkullisen mausteisen Lobion kanssa nousi ehdottomasti kattauksen suosikiksi. Pikkelöity kaali oli kivan kirpsakkaa ja tätä tulikin vedettyä muiden juttujen kanssa. Juustosalaatti jotenkin kutitteli sopivasti myös, sopivan raikas elementti tarjottimella ja vielä hauskasti tarjoiltu täsmälleen samanlaisesta (muistaakseni Tokyokanista ostettu vuonna nappi ja vasara) astiasta kuin mitä itseltä löytyy vielä yksi kappale (muut on menneet vuosien saatossa rikki).

Punainen ja vihreä massa (Phali?) maistuivat nekin, tosin olisi tässä tosiaan tarvinnut vähän enemmän leipää kuin se pieni, hauskasti paahdettu siipale mikä tässä tuli mukaan. Munakoiso juustolla oli sekin ihan maukas, juusto oli vähän halloumin oloista, mutta kuitenkin sellaista että oli vähän sulanut tähän pinnalle.

Khinkalit sisälsivät hienon mausteista jauhelihaa ja käytännössähän nämä olivat tällaisia melko tiiviitä lihapullia taikinanyyteissä. Tykkäsin kyllä, olivat ihan mielenkiintoisen makuisia, varsinkin sen pähkinäkastikkeen kera. Mutta vähän näitä oli liikaa omaan mielentilaan nähden, meni snadisti puurtamiseksi. Tässä pitäisi selvästi olla isommalla köörillä liikenteessä, jakamassa näitä annoksia muiden kanssa.

Hyvä setti kaikenkaikkiaan, jännän erilaisia makuja, mutta kuitenkin etäisen tutunoloisia. Kaikki oli maittavaa, mutta ei mitään tajunnanräjäyttävän erikoista tai innovatiivista. Tämä vaikutti sellaiselta sosialisointi-illanistujaisiin soveltuvalta ravintolalta, jossa saadaan rehtiä ja runsasta ruokaa eteen ilman sen suurempia kikkailuita.

Sisustus on tummanpuhuva, mutta omalla tavallaan ihan tyylikäs ja uutuuttaan kiiltävä. Tämä lokaatio on itselle erityisen tunnelatauksen sisältävä, kun takavuosina käytiin R:n kanssa Chez Dominiquessa nauttimassa ehkä yhden parhaimmista illallisista mitä olen itse päässyt nauttimaan. Paljon on virrannut vettä Aura-joessa sen jälkeen ja sisään astuessa tunnelman erilaisuus tähän aikaisempaan kokemukseen oli käsinkosketeltavaa. Kieltämättä tarjoilijoiden Jägermaister-pukimet olivat ehkä hieman ristiriitaiset, mutta ehkä tässä on tarkoituskin olla enemmän tällainen helposti lähestyttävä mesta. Mitä tämä toki olikin, tosin vähän enemmän tosiaan baarimainen kuin mitä olin odottanut.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliaan ystävällistä. Missään vaiheessa ei tarvinnut odotella ja kaikkia juttuja esiteltiin riittävästi, sen lisäksi listan ohi pyydetty alkupalakokoelman puolitus ei ollut mikään ongelma. Täällä oli mukava asioida, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli vaikka mitä jännää ja suosittelen kyllä koestamaan, oli kuitenkin vähän sellaista same same but different -osastoa, mikä kannattaa testata. Lasten kanssa mahtuisi, mutta jotenkin tämä oli fiilikseltään ehkä erilainen kuin mihin tulisi skidien kanssa mentyä. Täytyy kuitenkin todeta, että kyllähän tänne näitä turistiporukoita tuntui soljuvan, joista myöskin pidempiä ja lyhyempiäkin lapsia löytyi.

URL www.purpur.fi
Puhelin 010-2294016
Osoite Rikhardinkatu 4, Helsinki