Category: Lounasarvio

Andrea

Tänään olikin sitten kunnon säätöpäivä, kun pistin vanhan iLuurin mutsille kuosiin ja vietin kivat tovit tapellen Applen pilven kanssa. Siitä toivuttuani päätin lampsia kohti uusinta uutta, kuuminta hottia, eli St. George’s -hotellin Andrea-ravintolaa.

Tämä ruttopuiston kulmalle kovalla tohinalla tunkattu kiinteistö on uusin tulokas Kämpin hotelliketjussa ja koska aiemmat kokemukset samaisen porukan hotelliravintoloista olivat niin hyviä, oletin että tässäkin päästäisiin siitä normihotskaraflan kirouksesta, yleensähän nämä eivät ole oikein mistään kotoisin, mutta silti överihintaisia.

The restaurant in the new St. George’s hotel, the starting meze were delicious, but the main and desert were a let down.

Some of the other hotel restaurants in Helsinki are Kämp, Kitchen & Table and Lost In Helsinki.

Lounaaksi on tarjolla joko lounasmenu (32e) tai sitten typistetty lajitelma asioita á la cartelta. Kasvisruokaakin löytyi munakoisopaistoksen muodossa. Otin luonnollisestikin sen lounasmenun, johon kuului: Meze-lajitelma, päivän kala (turska) parsasalaatilla sekä loppuun päärynää sorbetilla. Tilaus ja maksu hoidetaan pöydässä.

Ihan alkuun tuli korillinen talon oman leipomon leipää ja voita. Tämä maalaisleipä oli erinomaista, ihanan rapsakka kuori, reipas sitko ja todella hyvä maku. Voi olisi saanut olla tämän tasoisessa raflassa vaahdotettua, mutta meni toki näinkin.

Sitten alkoikin meze-tykitys. Ensimmäiseksi tuli kylmä parsa(?)keitto paprikalla. Annosten esittely oli vähän vajaavaista, eikä ovelasti listallakaan ollut tarkkoja speksejä, puutteellisesta webskasta puhumattakaan (miten voi olla näin vaikeaa laittaa joku lounaslista nettiin tänä päivänä?), joten mennään käsikopelolla. Soppa oli aivan törkeän hyvää, hapokasta ja samettisen täyteläistä. Savustetut(?) paprikat toivat lisää syvyyttä makuun ja kokonaisuus pelasi mahtavasti. Tosi hyvä aloitus!

Seuraavaksi tuli grillattua baby gem -salaattia anjoviskastikkeella. Tämäkin oli ihan täysosuma, grillattu salaatti toi kesän ja pallogrillin mieleen, palaneet kohdat hyvää kitkeryyttä, jota paksun umaminen kastike komppasi hienosti.

Kolman meze-lautanen sisälsi upeasti paistetun, kermaisen pehmeän kampasimpukan. Lisäksi oli jotain ihme murskaa, joka ei juuri maistunut miltään eikä tuonut oikein tekstuuriakaan messiin. Pohjalle oli tursutettu jotain pyreetä, ehkä taas kukkakaalia, jota löytyi myös isompina biitteinä.

Tähän annokseen olisin kaivannut isosti jotain rapeutta, onneksi oli sitä leipää. Ja happokin jäi puuttumaan, ehkä niitä raffimpia kaalinpalasia olisi voinut pikkelöidä (tai jos oli, niin reilummalla kädellä). Nyt kokonaisuus jäi vähän liian ilmavaksi ja pliisuksi.

Pääruoka olikin sitten valitettava laskeutuminen maan tasolle. Turskaa oli niin reilun kokoinen biitti, että se oli jäänyt keskeltä ali ja vaikka merikalassa tämä ei ole niin iso synti, niin jotenkin se tekstuuri ei pelannut. Ikävästi myös maustaminen oli hukassa, tämä olisi tarvinnut huomattavasti enemmän suolaa.

Tavallaan tuohon oli kyllä fritattu kapriksia, mutta nämä ei ollut onnistunut laisinkaan yhtä hyvin kuin Fig-ravintolassa. Eikä ne kaprikset myöskään tuoneet tarpeeksi makuhittiä megeen. Harmillisesti myös se salaatti oli tosi ujosti maustettua ja kokonaisuutena annos tuntui liian nopeasti väsätyltä ja vetiseltä.

Jälkkäri osui samoihin uomiin pääruoan kanssa ja haalean kalseat päärynät olisivat kaivanneet jotain isoa pelastaakseen annoksen. Ruiscrumble hajosi jauhoksi suuhun ja maistui etäisesti kahvinpuruilta. Heran käyttö annoksissa on mielestäni liian cheffy, eikä se ole tähän mennessä maistetuista annoksista koskaan oikein tuonut mitään muuta peliin kuin nestemäisyyttä, joten voisiko sen käytön jo pikku hiljaa lopettaa?

Sorbetti oli kylmää, mutta ei minkään makuista, vähän kuin olisi vetänyt puhdasta jäähilettä. Harmi sinänsä, alkupalat olivat pääosin kiinnostavia ja komponentit lopuissakin annoksissa antoivat ymmärtää paremmasta meiningistä.

Sisustus on kiva, joskin hieman kliininen, toki näinhän se usein menee tällaisissa kansainvälisissä hotelleissa. Liiallinen persoonallisuus on huonosta. Taustalla soi kuitenkin leppoisa jazzi ja fiilis oli seesteinen, oikein sopiva rauhalliselle lounaalle. Asiakaspalvelu oli ystävällistä, mutta ehkä vielä vähän muotoaan hakevaa, annokset olisi voinut esitellä tarkemmin ja reippaammin. Kaikki kuitenkin hoitui sujuvasti, eikä missään vaiheessa joutunut mitään venailemaan.

Ps. Kurviin on avautunut The Bull & The Firm, josta saa ruoan lisäksi cocktaileja. Valitettavasti lounasta ei löydy ainakaan vielä. Hyvää viikonloppua ja äitien päivää!

URL www.facebook.com/andreahelsinki
Puhelin 09-42460040
Osoite Lönnrotinkatu 4, Helsinki

Moko

Alkuviikko meni karkkitehtuurin parissa, mutta nyt taas vanhoilla metsästysmailla ja koska oli sovittuna lounastreffit Sörkän suuntaan, niin huitelin menemään kohti Moko markettia johon tällit oli sovittu. Siellähän on vaikka kuinka kaunis ilma ja vaikka kävelinkin Suvilahden käsittämättömän hässäkän ohi, niin kovin oli kesäisen oloista.

Itse raflassa tuli jaariteltua oikein kunnolla yrittämisen kommervenkeistä, kun vastapuolella istui tuoreesti itsenäistynyt miekkonen. Kyseisestä aiheesta olisi paljonkin sanottavaa, mutta jätetään ne vuodatukset johonkin toiseen kertaan ja ehkä muille foorumeille. Nyt on liian aurinkoista sille itkuvirrelle.

A cafe inside a shop, the lunch has a hotchpotch of a menu, with tortillas, soup, salad and pasta/risotto on offer. The tortillas I had were good enough, although I would have liked the chimichurri to have some heat.

Other places where you can eat inside a store are Wild, Rulla and Phở Corner.

Tänään lounaaksi oli tarjolla (lista löytyy Facebookista): Viikon tortilla eli Chimichurrikanaa coleslaw+ranskankermaa+juustokastiketta / kasvisversio paahdetuilla kikherneillä (11,90e), Mokon jauheliha-kaalikeittoa (8,90e), kermaista kurpitsapastaa (11,50e) sekä salaattia (7,90e / 10,50e iso). Otin tortillan, kaveri otti sopan. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa, vierestä löytyy vesipiste ja leipää (focacciaa sekä tummaa leipää + voita).

Alkuun nakerrettu focaccia oli ihan jees, rasvaista ja pullamaista. Mutta miksi näille oli alustaksi vain paperipusseja?

Pääruoka tuli melko nopeasti ja kaksi lettua oli täytetty kevyehköillä sisuksilla. Kana oli yllättäen melko nahka-heavy, omiin palasiin oli ainakin onnistuttu ripustamaan melko pitkät palaset ihoa. Valitettavasti se mitä tässä oli, ei ollut rapsakkaa, mikä on se primääri syy – rasvan lisäksi – miksi tätä osaa elukasta haluaisi nakerrella.

Chimichurri oli sekin lähinnä yrttihaketta ilman sen suurempia makuelämyksiä, mutta kermaviili toi täyteläisyyttä maukkaan juustokastikkeen kaverina ja coleslaw antoi vähän happoa sekä rouskuvuutta messiin. Kyllä tätä söi ja oli sopivan kevyt lounaaksi. Jauhelihasoppa oli kuulemma hyvää, kaali oli saatu maittavasti integroitua osaksi kokonaisuutta.

Sisustus oli mielenkiintoinen yhdistelmä koriste-esineitä myyvää kauppaa ja osittain kirpparihenkisillä huonekaluilla kalustettua kahvilaa. Homma skulas aika kivasti, isojen ikkunoiden ääressä oli mukava turista ja syöpötellä. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja asiallista. Kasvissyöjälle oli kaikenlaista.

Ps. Roslund lopettaa Hietsun hallissa ja tilalle tulee Fafa’sin porukoiden “Bursa”. Edelleen Roslundin lihalla tehtyjä burgereita, joita saa alkuperäisinäkin vielä Teurastamon Portti -ravintolasta.

Pps. Cooperin testissä tuli vedettyä 2550m, mikä oli ihan jees, mutta parannettavaa on. Toinen kaveri pitää vielä juosta ohi, tänään tulikin vedettyä aika jees setti hikimatolla. Flunssakin alkaa pikkuhiljaa olla voitettu.

URL www.moko.fi
Puhelin 045-1446225
Osoite Vilhonvuorenkatu 11, Helsinki

Mantra

Voi jeebus tätä flunssaa, mutta jäärä ei taivu ja tänäänkin kävin vetämässä salin silläkin uhalla, ettei oikeasti saa kun on kipeä (hölkyttelin iisimmin, eikä mulla ole kuumetta, niin kai se siitä?). Vähän tosta tuli himasta noottia, mutta minkäs teet, en mä osaa tehdä asioita kuin yhdellä tavalla kerrallaan. Nälkähän siinä häärätessä tuli ja näin ollen täytyi siis saada murkinaa.

Aamulla oli siinä määrin heikko olo, että nappasin ohimennen ihan Flu Fighterin Jungle Juicesta. Toimi aika hyvin ja tuli vähän freesimpi olotila. Joka sitten olikin hienosti menetetty jo puolilta päivin, joten aloin tekemään Pitkän Tähtäimen Suunnitelmaa lounaasta. Varmaan noi flunssamadot vaivasivat niin pahasti, että alkoi tekemään mieli jotain mausteisempaa settiä, jonka pohjalta tutkiskelin listan vaihtoehtoja.

Teoriassa idemmässä löytyy vielä muutama lähi-itämeininki, mutta sitten silmiin osui vii(ii-i)meinen nepalilainen ravintola evah (tai no omilla listoilla): Hertsikan Mantra. Todennäköisesti Haagassa tai muualla periferiassa löytyy vielä tämän genren edustajia, mutta en usko että niissä tulee enää käytyä. Hattu kouraan ja torvet soimaan, kohti vimpan vimppaa peltilautasta, mars.

A good Nepalese restaurant on the shores of Helsinki. Personally I would have liked the lamb to have a bit more of a kick to it, but the taste was there and the breaded fish was delish.

Other restaurants in the eastern parts of Helsinki are Gurkha, Sunkosi and Treffi Pub.

Normi nepalilainen setti, eli salaattibaari (salaattisekoitus-tomaatti-kurkkusalaatti, marinoituja sipuleita, vihreitä oliiveja, pepperonichilejä, porkkanaraastetta, inkivääri-kikhernesötkötys sekä coleslaw-henkinen salaatti + salaattikastiketta) alkuun ja lautasannos päälle.

Tänään tarjolla oli: Bhanta chops eli tandooripaistettua munakoisoa herne-inkivääri-kermakastikkeessa (9,70e), tofu chili eli tofua soija-paprika-sipuli-inkivääri-vihreä chilikastikkeessa (9,70e), butter chicken eli yrttijogurtissa marinoituja ja tandoorissa paistettuja kanan rintapaloja tomaatti-voi-kermakastikkeessa (9,90e), dahi bhendo eli lammasta talon jogurtti-tuore korianteri-valkosipulikastikkeessa (9,90e), machha korma eli paneroitua pangasius-kalaa tomaatti-kermakastikkeessa (9,90e), lunch mix eli kombo kahdesta edellisestä (11,30e), chicken tikka eli yrttijogurtissa marinoituja ja tandoorissa paistettuja kanan rintapaloja (11,30e) sekä chef’s special tandoori mix eli lampaan sisäfilettä & tandoorikanaa & jättikatkarapuja paprikalla ja sipulilla (17,50e). Loppuun oli kahvia tai vihreää teetä. Otin lampaan ja kalan, tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, vesi tuli pöytään.

Alkuun oli sitä salaattia ja tämä oli pääosin aika perussettiä, tosin se kikherne-inkiväärimeininki raikasti menoa ja sipuleissa oli hyvä marinadi, kiva että niitä sai taas. Coleslaw tavallaan oli ihan jees, mutta ei se jotenkin kuulunut joukkoon. Tai ehkä mä olen vaan liian kaavoihini kangistunut. Harmi ettei ollut chilisoossia tai papadamia.

Pääruoka tuli melko vauhdikkaasti, tosin vauhdikkaasti täyttyi myös ravintola, jos olisin ollut vähän myöhempään liikenteessä, niin olisi joutunut jonottamaan hetken. Naan-leipä oli paremmasta päästä, sopivan rapsakka, mutta myös paikoitellen pullean ilmava. Päälle oli vielä sipaistu gheetä(?) ja murretut leipäbiitit olivatkin oivia kastikkeiden noukkimiseen.

Mutta ne kastikkeet eivät valitettavasti hurmanneet ihan niin paljon, vaikka olivatkin jälleen tällaisessa kombo-mealiin sopivassa peltilautasessa (vakoilin muita pöytiä ja normiannokset tulivat yhtä lokeroa pienemmillä lautasilla). Raita oli raikas ja hyvä, mutta se minttukastike taasen yllättävän pliisu, varsinkin sen määkijän kanssa olisi sopinut hyvin sellainen tiukan minttuinen setti.

Lammas itsessään oli murisevan mehukasta, mutta jäin kovasti kaipaamaan sitä tulisuutta, toki tämä oli merkattu “keskivahvaksi”, joten ehkä siihen hentoisen mausteen värähdykseen piti vaan tyytyä.

Muutenkin soossi olisi kaivannut tymäkämpää maustamista omaan makuun, kuten myös sen kalan päälle törkätyssä kastikkeessa. Voi toki olla, että alkava ameriikantauti aiheutti jonkinasteista turtumista makunystyröissäni, mutta toisaalta se raita ja salaatin inkivääri erottuivat selkeinä kosketuksina kielelläni.

Kalan panerointi oli samaan aikaan hennon pehmeää ja rapisevan rapsakkaa, fisukin tuntui sulavan suussa. Ei tämä silti samalle levelille päässyt Gurkhan vastaavaan annokseen verrattuna, mutta maittavaa nyt joka tapauksessa. Ihan jees lounas, runsas ja tällaista hyvää keskitasoa Stadin tarjonnassa.

Sisustus on siisti ja valoisa, seiniä koristivat aiheeseen sopivat esineet, mutta ei vuoritaulut (huom!). Muutenkin kalustus ja tunnelma on modernimman oloinen kuin monessa muussa vastaavan kaltaisessa mestassa. Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle löytyy aina pari annosta.

Hertsikan satamakin on vieressä, joten tänne voi tulla veneellä, jos on sillä tavalla suuntautunut. Lasten kanssa varmaan mahtuu ihan hyvin, kesällä on terassikin vaihtoehtona.

Ps. Viikonloppuja! Pitääkin katsoa, että pystyykö tässä kondiksessa vetää sen Cooperin testin, ehkä jos juoksee hitaasti? Mutta mitä järkeä siinä on? Ainiin! Hyvä kun muistutit! Woltin listoja selatessani huomasin, että Hietsun hallin läheisyyteen on ilmestynyt uusi sushipaikka: Minato Sushi.

URL www.ravintolamantra.fi
Puhelin 09-7554577
Osoite Laivalahdenkaari 42, Helsinki