Häkellyttävän hyvä lounaspaikka piilotettuna Kalasataman arkiseen toimistorakennukseen. Ja vielä aitoa brasilialaista ruokaa (joo, en ole käynyt Brasiliassakaan, joten jäävi yms yms), joten jos haluat eksoottisen breikin päivääsi, matkaa tänne palmujen alle. Mesta tarjoaa melko standardia linjastomallista lounasbuffaa (9,70e), eli salaatit, lämpimät (yksi vege) lisukkeineen, (itse tehtyä) leipää sekä kahvit loppuun. Mutta ne ruoat! Tämä oli todella loistava ja täytyy vaan ihmetellä, että miksi eräät parhaimmista eksoottisista lounaspaikoista ovat pirstaloituneet periferiaan kummallisiin toimistomaisiin tiloihin. Tarkoitan siis ravintoloita kuten African Pots, Old Jerusalem sekä Queen Sheba.
A rare brasilian restaurant in Helsinki, not much to look at but the food is amazing. Definitely worth a trip to the more (light) industrial side of the city. And remember to talk with the owners, he (and she) are more than happy to tell you about the dishes.
Some of the other interestingly exotic restaurants in Helsinki are African Pots, Old Jerusalem and Queen Sheba.
Tänään päivittäin vaihtuvalla listalla oli tarjolla: Feijoada eli Brasialainen liha-papupata: Brasilian “kansallisruoka”, hyvin haudutettuna tomaattia, sipulia, valkosipulia, korianteria, naudan lihaa, savuluuta, brasilialaista makkaraa, porsaan kylkeä, pekonia; appelsiinia (ilmeisesti kuuluisi nauttia Feijoadan kanssa); Farofa eli maniokkia, pekonia ja plantaania/ruokabanaania (tämäkin on ilmeisesti perinteinen lisuke Feijoadalle); Juoppo makkara eli Brasilialais-tyylisesti makkaroita haudutettuna Sokeriruokorommissa (cachacassa); Falafelia chilikastikkeen kera, basmatiriisiä, salaattibaari (salaattisekoitusta, punakaaliraastetta, porkkanaraastetta, tomaattia, linssisalaattia, tonnikala-pastasalaattia ja paria eri kastiketta), sitä itse tehtyä leipää, itse tehtyä (kolmesta chilistä) chilisoossia ja kahvi/tee sekä karkkia loppuun. Juomaksi oli vettä ja vapun kunniaksi simaa.
Aloitin salaatilla, joka oli ihan hyvä. Tuoreet komponentit ja erityisesti pidin niistä linsseistä. Leipä oli maukasta, mutta liian jämäkkää omaan makuun, sitkoa ei niinkään eikä sellaista kivan rapsakkaa kuorta. Kiva kuitenkin että oli lämmintä, itse tehtyä leipää.
Mutta se pata, aivan uskomattoman herkullisen makuista. Kaikki ne eri lihat sekoittuneena keskenään papujen kanssa täyteläisen meheväksi kokonaisuudeksi joka oli yksi ihanimmista comfort foodeista mitä olen maistanut. Tänne kannattaa tulla ihan vaan tämän takia (tsekkaa lista, ei ole joka päivä tarjolla). Oikein harmittaa, etten tajunnut maistella niiden appelsiinien kanssa, mutta sitä Farofaa kyllä maistelin tämän kanssa ja sellaisenaan. Sekin oli täysin uusi tuttavuus ja erittäin herkullinen myöskin. Uskomatonta, että tällaista on tarjolla tällaisessa “normilinjastossa”. Menkää kaikki tänne, ette kadu.
Juopuneet makkarat olivat löytäneet kaverin lötköistä ranuista ja periaatteessa tässä vedeltiin omalaatuista makkaraperunaa, joten se viinamauste komppasi annosta niin makunsa puolesta kuin myös filosofisella tasolla. Makkarat olivat ihan jees, mutta tässä kohtaa päätin ottaa kaveriksi sitä chilikastiketta. Se oli niin hyvä chilikastike, että melkein menin ostamaan kotiin vietäväski (oli siis myynnissä) ja ainoastaan logistiset ongelmat (metrolla liikenteessä, jääkaappi päiväksi, pitäisi muistaa lähtiessä jne) estivät minua.
Tämä oli vähintään yhtä herkullista kuin African Potsin kastike, jonka silloin julistin “ehdottomaksi ykköseksi”. Näistä on vaikea päättää, molemmilla on hyvin erilainen makuprofiili. Tämä oli kirpsakan tulista ja kivan etikkaista, kun taas African Potsin oli enemmän sellaista Aji Cristalmaisen hedelmäistä. Molemmat jakaa nyt omassa mielessäni ygössijan. Tämä oli ihan omalla tasollaan painiva lounasbuffa ja ehdottomasti käymisen arvoinen vaikka pidemmänkin matkan päästä.
Sisustus on siisti ja toimistoruokalamainen, kuten tällaiset nyt yleensä ovat. Mutta kuitenkin on ollut yritystä haastavan tilan koristelussa, kun on vähän haettu sitä brasilialaista tunnelmaa. Ja täytyy sanoa, että tällä kelillä (ehkä kesä ei olekaan peruttu? pliis?) oli hauska istuskella lasiseinän ääressä ja ihmetellä sitä suurta työmaata mikä eteeni avautui.
Asiakaspalvelu oli innostuneen ystävällistä ja pulppuavan puheliasta. Tässähän melkein suomalainen mies vaivaantuu kun noin estottomasti aletaan kertoa kaikista ruoista. Pyytämättä minulle avattiin eri annosten sisältöä niin kulttuurimielessä kuin komponenttien osalta.
Tämä oli piristävää ja erittäin kiva nähdä kun on viitsitty kunnolla myös laputtaa kaikki buffassa tarjolla olevat asiat. Tästä keittiöstä tuli ammattitaitoinen fiilis ja selvästi löytyi intohimoa ja mielenkiintoa ruokaan.
Kasvissyöjälle oli salaatit linssien kera sekä sitä falafelia, mutta kyllä vegeilijöidenkin kannattaisi kerran maistaa noin hyvää lihapataa. Lasten kanssa ei varmaankaan tule eksyttyä tänne päin, mutta kyllä tänne olisi mahtunut ja jos asuisin lähistöllä niin voisin hyvinkin piipahtaa tenavienkin kanssa.
Ps. Hauskaa vappua, Glada Vappen, Happy Mayday!
Pps. Mikä pämä on, osa 2. Tämä kuullostaa setupilta vitsille (stop me if you think you’ve heard this one), mutta Tilastokeskukseen oli menossa: Jenkkifutaaja, hiihtäjä ikivanhoilla suksilla, luistelija vanhoilla hokkareilla, lääkäri ja pappi (tms, saattoi olla joku wanhanajan virkamieskin). Ensin tuli mieleen polttarit, mutta toivottavasti kukaan ei järkkää polttareita Tilastokeskuksessa (vaikka olisihan ne erilaiset).
Ppps. Kotipizzan pääkonttorilla näyttäisi olevan tarjolla molemmista brändeistä buffatyylinen menu. Muistelenkin lukeneeni, että he kokeilevat tuolla uusia konsepteja.
| URL | www.ravintolabrasileira.fi |
| Puhelin | 044-9259163 |
| Osoite | Hermannin rantatie 10, Helsinki |
