Kungfu Kitchen

Hauskaa vapun jälkeistä aikaa, eli vappen efter, toivottavasti kaikki sujui ilmoista huolimatta hyvin. Tänään ei satanut edes räntää, joten tilaisuus oli otollinen lähteä tutkiskelemaan lähiympäristöä lounaan toivossa. Aiemmin bongattu Kungfu Kitchen avautui lounaalle juurikin tänä päivänä ja näin ollen sinne oli pakko mennä. Olin vielä ovelasti tiiraillut maanantain listaa ja tykästynyt siihen Tom Yum -keittoon noin niinkuin konseptin asteella.

An oriental kitchen, offering Gyozas, Ramen bowls and such with vigour and excellent service. The food was tasty and the atmosphere hip.

Some of the other great restaurants found on Lönnrotinkatu/Lönnrot’s street are Fat Ramen, Koto and Lönkka.

Rafla on itämaista meininkiä “rennolla otteella” ja listalta löytyykin potstickereistä lähtien kaikenlaista kiinnostavaa. Lounaalla on tarjolla joka(?) päivä soppa (11,90e), salaatti (13,90e), “super bowl” (14,90e) sekä sandwich/burgeri (12,90e ja +3e ranuilla). Tänään (tiistain, toim. huom!) listalta löytyi: Salmon ramen (saa myös vegenä), crispy chicken -salaatti, BBQ beef “super bowl” sekä Texas brisket (saa myös vegenä) bursa. Kolmen ruokalajin lounaskin (28e) löytyy, tosin jännästi neljän hengen vähimmäistilausvaatimuksella.

Itse alkukömmähdyksen jälkeen päädyin edelleenkin siihen keittoon, kun olin tällaiseen päätökseen jo onnistunut sitoutumaan, lohi maistuu myös, vaikka vähän olin sitä Tom Yumin tulisuutta kaivannutkin. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, vedet ja aseet löytyvät valmiiksi pöydistä.

Annos tuli seminopeasti, jengi oli vielä vähän vaiheessa kun saavuin ravintolaan (btw, eka jne), mikä on hyvin ymmärrettävää kun vietetään kuitenkin mestan ekoja päiviä ja eilen oli vappu ja kaikkee. Annos oli hyvännäköinen setti kauniissa astiassa ja lohisiipale isosti framilla. Ja se lohi oli aivan loistavan makuista. Juuri oikeanlainen kypsyys ja todella laadukas pala suli kielelle.

Kala oli jotenkin jännästi myös maustettu, mutta pitäen kuitenkin lohen oman maun myös esillä. Liemi oli sekin hyvää, tosin tässä ei päästy ihan samoille leveleille parhaiden (esim. Fat Ramen) kanssa, mutta sopi hyvin muiden komponenttien kanssa yhteen. Tuoreet yrtit komppasivat kalaa hienosti ja annoksen veget oli jätetty juuri sopivan napakoiksi. Mutta ne nuudelit, vaikkakin erinomaisen makuisia, oli vedetty omaan makuun yli.

Itse pidän al dente pastasta/nuudelista, nämä olivat niin pehmeitä, että muussaantuivat suuhun. Ei tämä sinänsä kauheasti haitannut, annos oli siitä huolimatta erittäin maittava. Suosittelen ehdottomasti käymään, loistava jatke Lönkan jo upealle ravintolatarjoomalle.

Sisustus oli tyylikäs, vähän ööklubimainen, mutta hyvällä tavalla. Täällä olisi varmaankin kiva viettää iltaa frendien kanssa, asiakaspaikkojakin oli useampaa eri tyyppistä ja kalustus oli selvästi tähän mestaan erikseen sorvattua. Isojen ikkunoiden ääressä oli kiva lounastaa samalla kun taustalla sopivan hiljaisella soiva, vetävä musiikki sävytti salia.

Asiaskaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, omistajalta tuli käsipäivää heti alkuun ja käytiin vielä pariin otteeseen kyselemässä, onko kaikki ok ja miltä soppa maistuu (hyväähän tuo oli). Erittäin hyvä asiakaskokemus, täällä oli miellyttävää asioida, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli suoraan listaan merkattu, mistä annoksista (ainakin soppa ja sandwich) on vegeversiot saatavilla, hyvä hyvä. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla käymään, en sinänsä edes yrittänyt bongata syöttötuoleja (ei ole enää ajankohtaista itselle), mutta tilaa on ja veikkaan että ruoka kyllä maistuisi.

Ps. Stockan katolle on tulossa Teatteri-ravintolan laajennus.

Pps. Toinen uusi rafla mihin meinasin mennä tänään oli Malaga Bar, pitää yrittää uudestaan tällä viikolla. Tälläkin kertaa meni ihan tsägällä näin päin, kun yks duuni venähti niin pitkäksi, että Malagan avautumisaika (10:30) oli mennyt jo ohi.

URL www.kungfukitchen.fi
Puhelin 040-8486125
Osoite Lönnrotinkatu 18, Helsinki

Pianissimo

HUOM! Ravintola on suljettu/suljetaan 28.4.2017.

Huomasin, että listalla tosi pitkään roikkunut Lauttasaarelainen Pianissimo oli yllättäen menossa kiinni ihan kokonaan ja vieläpä huomenna! Vaimo oli liikenteessä, joten päätin yhdistää lounastapaamisen ja tämän paikan kirjaamisen toisiinsa, tehokkuus ennen kaikkea jne.

Piti oikein tarkistella ravintolan historiaa, mutta oudosti ravintolan sisällä oli “kiitokset yli viiden vuoden tuttavuudesta” ja ravintolan sivuillakin puhuttiin vaan muutamista vuosista. Itsellä oli kuitenkin muistijälki jostain todella kaukaa, historian alkuhämäristä asti, kun olin käynyt liikelounaalla täällä todella huomattavan aikaa sitten.

Siinä sitten googlailin, kunnes tuli Suomen Yrittäjien vuosikertomus vuodelta 2004 vastaan, jossa todettiin, että yksi kokouksista järjestetään sen vuoden joulukuussa Pianissimo-ravintolassa, eli on tuo tuossa jo reilusti yli kymmenen vuotta oleskellut. Mutta ilmeisesti ei kuitenkaan ihan 2000-luvun vaihteesta, mitä ensiksi muistelin, kun mentiin kollegoiden kanssa (oli pakko soittaa ja kysyä, oli varmaan aika random puhelu) välillä Ruoholahden uudesta toimistotalostamme Laruun lounaalle. Mutta hän ei ainakaan muistanut Pianissimoa, mutta muistutti, että se rafla missä käytiin oli Basilika. Nyt siinä tilalla taitaa olla Persilja (on listalla, pitää tässä lähiaikoina ehtiä, liikenteellisesti tuolla tullee käytyä taas R.n kanssa).

Mutta niin, kyseessä on/oli ravintola josta saa lautasannoksia (10e) sekä alkusalaattibaarin, että jälkkäriä kahvin/teen kera. Tänään tarjolla oli: Possupasta, kananrintaa tomaattikastikkeella ja riisillä + kasviksilla sekä kermainen katkarapukeitta. Tilaus ja maksu hoidetttiin tiskille tullessa, minulle osui tuo katkarapusoppa ja vaimolle kana.

Alkuun nykäisty salaatti oli aika perusmeininkiä, porkkana-, kaali- ja lantturaasteita löytyi, jäävuorisalaatti-tomaatti-kurkkusalaattia ja filotaikina-kasvispaistos sekä krutonkeja että kastiketta. Sivuun oli itse tehtyä focacciaa sekä voi-levitettä. Leipä oli ihan jees. Kyllä tätä veteli ajan kulukseen, kunnes pääruoka tuli.

Pääruokana ollut katkarapukeitto olikin sitten aika heikko esitys. Ylisuolattu, tomaattinen liemi ei vakuuttanut, mutta se mikä oikeasti tässä häiritsi, olivat ne kumimaiseksi kuumentuneet katkaravut. Ei näin, ei edes vaikka lopettamisen takia ei enää kiinnostakaan. Tätä syödessä kiitin itseäni, etten vanhasta muistista mennyt tilaamaan sitä liikelounasta (20e).

Toiselle puolelle pöytää tullut kana-annos ei sekään säväyttänyt, jotenkin tuli sellainen heikomman laatuinen huoltisasema-annos mieleen tästä. Harmi sinänsä, itsellä tästä ravintolasta oli tosiaan ihan hyvät muistot. Toki sen verran kaukaa sitten, että kaikenlaista on varmasti sattunut ja tapahtunut.

Sisustus on mielenkiintoinen yhdistelmä discolattiaa ja vanhanmallisesti kalustettua ravintolaa. Itseään soitteleva pianokin löytyi, mutta ei ollut tällä kertaa käytössä.

Asiakaspalvelu oli nopeaa. Kasvissyöjälle ei vaikuttanut olevan mitään. Vähän lässähti tämä lounas, pitää yrittää piristää itseään jotenkin huomisella käynnillä.

URL www.pianissimo.fi
Puhelin 050-4082118
Osoite Vattuniemenkatu 23, Helsinki

Fulbari

Nepalilainen ruoka on viehättänyt itseä siitä asti kun ensimmäisiä kertoja Lönkan Satkarissa käytiin kavereiden kanssa lounastamassa, vuosia ja vuosia sitten. Tämä uskomaton yhdistelmä mausteista – usein hieman jopa tulista – ruokaa riisin kera. Ihania pikku lisukkeita, kuten linssejä ja raikastavaa raitaa sekä tuoretta, upean ilmavaa leipää, muodostaa yhdessä sellaisen makunautintoja tuottavan synteesin, että tavanomaisempikin ravintola pystyy tyydyttämään minut enemmän kuin tarpeeksi.

Senpä takia on ilo löytää ravintola, joka tarjoaa näitä kaipaamiani herkkuja normaalia korkeammalla tasolla. Tässä yksi niistä ja hyvä, että Hieta-ravintola oli www-sivuistansa huolimatta (24.4. lounas piti olla Burgundin pataa ja riisiä) edelleen remontin parissa. Keskiviikkona alkaisi lounas ja jos tätä ei-ihan-niin-luotettavaa webskaa uskoo, niin ensimmäisellä lounaalla olisi yllättäen silakkapihvejä, perunamuusia ja tillikreemiä. I’m there dude.

One of the better Nepalese restaurants in Helsinki, the lunch menu architecture is still the same as with the other restaurants. You get the Naan, Raita and other condiments with the main event, served on the eponymous thali plate.

Other great Nepalese restaurants in Helsinki are Shubha Kamana, Pikku Nepal and Bihani.

Mutta päivä oli kaunis ja nälkä oli kasvamaan päin, joten suuntasin karvaiset käpäläni kohti Masa-Yardsia, koska olin arvellutkin ettei tuo Hieta ole aikuisten oikeasti auki. Tämä mielessä, olin napannut Listalta lähistöllä 10:30 avautuvan lounaan ja “Plan B” sisälsi nepalilaista, tällä kertaa pitkään odoteltu Fulbari. Paikka tarjoaa normisetin, eli viikonpäivän mukaan vaihtuvan listan lautasannoksia, joista saa myös kombon tai sitten vielä päivän ekstran.

Tänään oli tarjolla: Fulbari Special Karai eli tandoori marinoituja kanan rintafileta ja lammasta, tuorejuustoa, paprikaa, sipulia, inkivääriä ja tomaattia cumina-currykastikkeessa (12,90e); To-Fu (sic) Tikka Masala eli tofua, sipulia, paprikaa, tomaattia curry-masalakastikeessa (9e); Saag Paneer eli tuorejuustoa, pinaatti-curry-kermakastikkeessa (9,20e); Tandori Chicken eli tandoori kanaa tuorejuusto-tomaatti-kermakastikkeessa (9,70e); Lamb Masala eli lammasta ja valkosipulia tulisessa curry-masala kastikkeessa (9,90e); Prawn Chilli eli katkarapuja tulisessa sipuli-soija-tomaatti-chilikastikkeessa (9,70e) sekä Lunch Mix eli kaksi (normi)ruokaa samalle lautaselle yllä olevasta luettelosta (10,90e).

Ruokiin kuuluu riisin, Naan-leivän sekä lisukkeiden (komboon ei tullut papu/linssi-lisuketta, nyyh) että kahvin/teen lisäksi salaattibaari, jossa oli: Salaattisekoitus, maustekurkkuja, pikkelöityä punajuurta, porkkanaraastetta, marinoitua keltasipulia, maissia sekä paria kastiketta. Tilaus tehdään tiskille tullessa ja maksu samaan paikkaan mennessä. Itselle valikoitui (tottakai) tuo kombo, kun pitää aina maistella mahdollisimman laaja-alaisesti, että pysyy muodollisesti pätevänä. Valitsin Saag Paneerin, tuon ikuisen rakkauden kohteen sekä lammasta, kun sitä pitää ottaa, jos on tarjolla.

Alkuun vedetty salaattilautanen oli ihan ok, tuoreet komponentit ja joku jännä, hieman poikkeava marinointi sipuleissa. Tykkään itse enemmän sellaisesta etikkaisemmasta marinadista, mutta kiva että oli kuitenkin sipulia. Hieman jäin kaipaamaan sitä rapsakkaa papad[a/u]m-leipää, mutta pääruoka saapui sen verran vikkelään, ettei kaipuu ehtinyt kauheasti kaihertaa.

Peltilautasen iskeydyttyä pöytään, olin jälleen iloinen tavatessani vanhan tutun asetelman. Tuore leipä ja jännästi kupilla muotoiltu riisi päästivät ilmoille herkullista höyryään, kun aloin tutkimaan kokonaisuutta. Saag-kastike, eli kermainen ja hieman mausteinen pinaattimuhennos oli erinomaisen ihana versio tästä kestosuosikistani. Itse pidän myös sellaisesta vihertävämmästä kastikkeesta, mutta tässä oli saavutettu juuri sopiva balanssi täyteläisyyden ja mausteisuuden välillä. Juusto oli myös vallan mainion makuista ja sopivan pehmeällä tekstuurilla varustettu. Upea kasvisruoka ja tätä syödessä voi vielä teeskennellä, että saa Kippari Kallen voimia pinaatista.

Riisi oli sekin taiten keitettyä, juuri sopivan kosteaa läpi ruokailun ja basmatiriisinjyvät erottuivat toisistaan. Joskus tätä riisiä (joka itselle on lisuke, mutta sieltäpäin katsottuna asia lienee juuri toisinpäin, eli kastikkeet ovat lisukkeita riisille) maustetaan jutuilla, mutta mielestäni se lipeää jo turhan hifistelyn puolelle, kastikkeet ovat kuitenkin itselle se juttu. Lammas oli oivaa, paikoitellen jopa suussasulavan mehukasta, kun taas toisaalla hieman kuivahtaneeksi päässyttä, riippunee palan rasvaisuudesta. Tomaattikastike oli hyvää ja sopivan mausteista, mutta yksiulotteisempaa kuin mahtava Saag. Raita oli juuri sellaista kuin toivoinkin, tuoden hieman hapanta raikastusta annokseen, kun sitä Naan-leivällä nappailin. Leipä oli sekin todella hyvä veto, hieman rapsakka pinta ja höyryävän ilmava sisus.

Tämänhän saa pysymään lämpimänä jos nakkaa riisin päälle oleilemaan ruokailun aluksi, mutta toisaalta pidän siitä, että leivän viimoiset palaset rasahtelevat hampaissa. Pöytään ruokailun alussa pyytämättä ja yllättäen tuotu chilikulho oli tosiaankin tulista, kuten varoiteltiin. Tällä sai modattua mausteisuutta haluamalle asteelle, tosin chilin polte oli aika suoraviivaista, eikä vivahteikasta, kuten esim. Brasileiran tai African Potsin kastikkeissa. Kiva että oli tarjolla ja täytyy sanoa, että tämä oli yksi Stadin parhaimmista nepalilaisista mitä minä olen koestanut. Nyt kannattaa kerätä luut ja matkata telakan kupeeseen herkuttelemaan. Yllättäen vierestä löytyy myös toinen aivan loistava nepsku, eli Shubha Kamana, kyllä tämän naapuruston jengiä hemmotellaan.

Sisustus on hyvin perinteinen ja saman oloinen kuin kaikissa muissakin nepalilaisissa, on taulut seinillä, tummahko kalustus sekä muutama loossi sohvineen. Jännä että nämä ovatkin niin samanlaisia, en osaa sanoa (en ole koskaan Nepalissa käynyt), että johtuuko tuo kulttuurillisista ominaisuuksista vai tuleeko kalusteet vaan samasta tukusta. Ravintolan yleisilme oli jokatapauksessa siisti ja sellainen kuin olisi olettanutkin. Taustalla soi asiaankuuluva musiikki rauhallisella äänenvoimakkuudella.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja erittäin sujuvaa, kiitos siitä. Lounaan sisältö osattiin esitellä automaagisesti ja chili tuotiin tosiaan pöytään kysymättä, käytiinpä vielä sopivassa kohtaa ruokailua kysymässä, että onko kaikki hyvin. Esimerkillistä toimintaa kaikin puolin. Kasvissyöjälle oli to-fua sekä se Saag Paneer, yleensähän näissä on ainakin pari vegeilyyn sopivaa annosta. Lasten kanssa voisi hyvinkin tulla, tosin varmaan kannattaisi olla ajoissa liikenteessä, kuvittelisin tämän olevan aika tukossa normilounasaikaan (itse olin luonnollisestikin ajoissa liikkeellä). Suosittelen käymään, erittäin hyvä setti.

Ps. Coconut Streetin viereen on näemmä napsahtanut joku Phở Café, pitänee käydä testaamassa. Ja Coconut Street tarjoilee ilmeisesti buffaakin! Täytyy käydä heittämässä joku uusintakierros joskus, viimekin kerta oli niin kiva.

Pps. Matkan varrella sattui silmään Koffin perinteiset olutvankkurit. On ne vaan hienoja heppoja.

Ppps. Trip down the memory lane. Day, tuo kauppa joka on myynyt epämääräistä sisustuskrääsää jo vuosia, on edelleen voimissaan Bulevardin ja Fredan kulmassa. Täältä tuli vaimokkeen kanssa ostettua suhteen alkumetreillä joku häkellyttävä “timangiverho”, jossa läpikuultavat muoviset helmet ja timantit päästivät auringonsäteitä läpi Itiksen kämpän oviaukon. Siitäkin on jo pikku hetki aikaa. Tästä tuli oikein hyvä mieli, kun käveli ohi, pitääkin käydä joskus vahtaamassa millä kummallisuuksilla nykynuoriso sisustelee.

Pppps. (Hyvä Juha, jatka vaan, näin se postscriptum nimenomaan toimii) Top of the world, Ma!

URL www.fulbari.fi
Puhelin 09-34870022
Osoite Munkkisaarenkatu 6, Helsinki