Tag: salaatti

Mo Café

#699, Simo vaatehuoneelta moi! Vähiin käy, ennenkuin loppuu, tosin ei noi raflat kyllä mihinkään lopu, edelleenkin omalla listalla on 118 raflaa jököttämässä. Eikä siinä oikeasti edes ole kaikkia. Takaraivossa on pari, jota en jostain syystä ole katsonut tarpeelliseksi laittaa tuonne talteen. Ne ovat tavallaan “short listalla”.

Mut joo, näemmä tämä harrastus jaksaa vielä viihdyttää minua, joten katsotaan jos jaksaisi sinne 800 tienoille punnertaa. Se siitä metatiedosta.

Eilen syntynyt ajatus vegaanisesta perjantaista Malmin lämpimässä syleilyssä alkoi päivän tunkkaamisen seassa tuntumaan herkulliselta ajatukselta ja hyppäsinkin stogeen, kohti 00700 postinumeroa.

Moroccan food on display at this Friday vegan feast, the lunch was tasty and the decor wild.

For more of this style of food, go to Old Jerusalem, Sandro and Na’am.

Kyseessä on siis marokkolaisia herkkuja tarjoava kahvila/ravintola ja perjantaisin on tosiaan vegaanista hulluttelua, buffetin (10e) muodossa. Buffet käsitti salaattibaarin (jäävuorisalaattia, baba ganoush, tomaattikastiketta, bulgurisalaattia, linssisalaattia, marinoituja (värjättyjä) oliiveja, marinoituja porkkanoita, punertavia hippuja (couscous?), pastasalaattia, kaikenlaisia mausteita sekä tuoretta leipää) ja muutaman (muistaakseni kolme lajia) lämpimän ruoan astiaa, joissa oli mm. papuja, sieniä ja perunoita. Näiden lisäksi oli joku keitto.

Keittoa alkuun ja tuli vähän sama vastaan kuin sillä Kirkukin reissulla, eli todella ohutta ja vetistä meininkiä. Tässä tosin oli vähän tiukemmat mausteet ja enemmän happoa kuin Puhoksen sopassa.

Pääruoat olivat myös aika hyvin maustettuja, tässä pääsi maistelemaan kaikenlaista lähi-itä-meininkiä, tosin jotain tulista elementtiä jäin kaipaamaan.

Parasta oli ne tahnat, by far. Näitä tulikin sitten sotkettua sen hieman kuivakan leivän päälle oikein huolella.

Toinen mikä tästä jäi mieleen oli se ihanan raikas ja aavistuksen yrttinen bulgurisalaatti. Tahnoja ja salaattia tulikin sitten haettua ihan santsikierros.

Mielestäni tämä oli aika samanoloista meininkiä kuin Sandron salaattibuffassa, mutta ei niin laajalla kirjolla tai ihan yhtä hyvin toteutettuna.

Ihan jees lounas kuitenkin ja hauska että Malmille on pesiytynyt useampi eksoottinen vaihtoehto lounaalle. Kannattaa täällä kyllä käydä jos on huudeilla.

Sisustus on miellyttävän rikas ja kirjava, tässä oli selvästi laitettu persoonaa peliin. Asiakaspaikatkin olivat hauskan erilaisia, löytyi tyynyillä lojumiseen soveltuvia pöytiä ja sen sellaista.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Kasvissyöjälle oli koko kattaus, mutta vain perjantaisin, muina viikonpäivinä ainakin joku noista lämpimistä annoksista sisältää lihaa. Lasten kanssa voisi olla jännä käydä, mutta toisaalta tämä on kyllä aika reilusti ohi omilta normireiteiltä.

Ps. Hyvää ja kesäistä viikonloppua!

URL www.mocafe.fi
Puhelin 044-0405919
Osoite Kirkonkyläntie 7, Helsinki

Pupu

Jes! Pääsin lopulta kotiin asti ja oli erittäin hienoa nähdä perhettä pitkästä aikaa. Paineentasaus teki tehtävänsä ja nyt on taas energiaa vääntää bittiä. Alkoikin jo olla vähän sellainen kyllästynyt olo, mikään ei oikein tuntunut miltään ja silloin ollaan menty jo vähän liian pitkälle. Mutta nyt on pää kuosissa, rento olo ja sain varpaisiinkin sellaset hiertymiin tarkoitetut laastarit, joten meno senkun yltyy vaan. Aavistuksen kiirus kuitenkin vielä, joten päätin ottaa nopean hengähdystauon ja käydä vetämässä jotain kevyempää kaikkien näiden snäcksien jälkeen.

Veggies on the menu at this healthy salad bar leaning heavily to the take-away side of doing business. The salad I had was large, tasty and made me feel good.

For more lunch salads, take a gander at Trocadero, Oatz and Cafe Aalto.

Kohteeksi valikoitui Pupu, jolla on etäpiste nykyään Manskulla, Solon vieressä (saisikohan tuolta muuten niitä parempia kävelykenkiä, pitääkin käydä tsekkaamassa). Tämän pikku kiskan ulkopuolella on pari pöytää ja sisältä löytyy yhden hengen vetävä baaritiski. Tämä hauskasti nimetty tavintola tarjoilee pelkkiä salaatteja ja menu on rakennettu terveysnäkökanta kärjessä.

Tarjolla on esim. (en rupea kaikkea tabuloimaan tähän, heillä on selkeä webska): Caesar eli roomansalaattia ja lehtikaalia, kirsikkatomaattia, parmesaanikeksiä, parmesaanilastuja ja pehmeää Caesar-kastiketta(10e); Caesar plus eli sama kanalla ja kaniksella (15e); Hotti eli salaatti katkiksilla ja Srirachalla (16e) sekä Nice & spicy eli lehtikaalia, pinaattia, Ras el Hanout -paahdettua kukkakaalia ja bataattia, kotijuustoa, chilipaahdettuja kikherneitä, kirsikkatomaattia, paprikaa, hummusta ja pehmeää kurkku-jugurttikastiketta (12e).

Näiden lisäksi on smoothieita ja juomia, mm. tölkki kookosvettä (3e), joka tuli otettua, vaikka edellinen kokemus kookosvedestä oli puistattavan kamala. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, aseet saa samaisesta mestasta ja vesipiste (onpas nämä tällaiset lasitönikät nykyään yleisiä) on oven vieressä. Itse otin tuon Nice & spicyn, kun se Ras el Hanout -mausteseos kiehtoo.

Salaatti tuli eteen hyvin nopeasti (näitähän saa siis myös mukaan, tai oikeastaan erityisesti take-awayna) ulko”terassille”. Annos oli runsaan värikäs ja sisälsi melkoisen määrän komponentteja. Tämähän oli oikein oiva salaatti! Lehtikaalikin oli onnistuttu naamioimaan syötävään muotoon ja hummus oli erittäin maittavaa, tätä tulikin lörtsyteltyä siemeniä yms juttuja täynnä olevalle leivälle. Leipä oli ihan jees, kiva että oli tällanen ituhippileipä, sopi tähän annokseen mainiosti.

Ja se juustokin oli tosi hyvää, vähän sellaisen miedon vuohenjuustofetan oloista ja ainoa mitä oikeastaan jäin kaipaamaan tässä oli sitä tulisuutta, jota ei ollut nimeksikään. Ne chilipaahdetut kikherneet olivat myös aika jänniä, lähempänä sellaista poksahtelematonta popparin jyvää. Hampaissa vaan napsahteli kun rouskuttelin pupumaisesti (I’m not sorry) haarukallisia herkkusaldea. Erittäin hyvä lounassalaatti ja juurikin sellainen överiterveellisen oloinen systeemi, mitä kaipasinkin. Ja vaikka oli nälkä, niin en mä tätä ihan kokonaan jaksanut syödä, eli kustannukseltaan tämä oli mielestäni ihan sopiva.

Tosin eläinprotskua sisältävät annokset olivat kyllä aika suolaisen hintaisia. Se kookosvesikin osui ja upposi, johtunee siitä “luonnollisesti kookoksesta lähtöisin” olevasta sokerista joka makeutti tämän lähemmäksi jotain hiilihapotonta limpparia. Mutta toimi siis ja sekin toi tähän ruokailuhetkeen oman voimistavan elementtinsä. Pitää varmaan huomenna mennä vetämään joku iso köntsä karrelle palanutta lihaa tämän vastapainoksi. Tai se lampaan pää Itiksessä. Pupu oli oikein hyvä terveemmän lounaan kohde, kannattaa testata.

Sisustus on pienen kioskin oloinen, siisti ja uutuuttaan kiiltelevä. Ulkona olevat asiakaspisteet olivat aika hauskoja salaatin syömiseen, vaikka kieltämättä tälleen “tarjolla” oleminen vähän vaivasikin, olen enemmän tottunut tuijottamaan muita, enkä olemaan tuijotuksen kohteena. Mutta vuoroin vieraissa jne. Kauniina kesäpäivänä Manskun vilinässä syöminen osoittautui ihan kivaksi toimenpiteeksi.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja nopeaa, tässä ei tarvitse turhaan odotella. Kasvissyöjälle oli vaikka mitä vaihtoehtoja, suosittelen kokeilemaan. Lasten kanssa voisi tehdä vähän tiukkaa näin pieni tila. Huomaa, että se pääkallopaikka tälle ravintolaketjulle (kai kahta voi kutsua jo ketjuksi?) on Uudenmaankadulla ja siellä on varmaan tilaakin hieman enemmän. En kuitenkaan mennyt sinne, kun oli tähän hetkeen liian kaukana (olen itseasiassa säästellyt tätä kiireiselle päivälle) ja sitäpaitsi se kohta Uudenmaankadusta on ymmärtääkseni remontissa, eikä raflan julkisivu ole kovinkaan kuvauksellinen. Ja minähän olen tunnettu ainutlaatuisen hyvistä valokuvistani (not).

Ps. It’s good to be back, takaisin hevosen selkään ja uusia rafloja kohti. Yllä oleva kuva on jännä bunkkerin ovi viikonlopun kävelyreissuilta.

URL www.pupu.fi
Puhelin 050-3299731
Osoite Mannerheimintie 4, Helsinki

Purpur

Hmm.. tässä tulee nyt rikottua omaa politiikkaa oikein urakalla, kun kirjaan näitä nyt vähän tälleen randomissa järjestyksessä ja silleen. Mutta tavallaanhan tässä on niinku ulkomaanmatkalla ja “what happens in Vegas, stays in Vegas“. Kaiken vatkaamisen jälkeen teki mieli taas kävellä hetki ja harhailinkin Rööperin kaduilla, ihmetellen kaikenlaisia nähtävyyksiä, mitä en ollut aiemmin havainnut. Ihan kiva olla tälleen turistina synnyinkaupungissaan, suosittelen kaikille kokemuksena.

Joka tapauksessa, tässä dallaillessani törmäsin Purpuriin, jota olen vahdannut jo pidempään. Sain männäviikolla lueskeltua loppuun juurikin herrojen Haapasalo ja Röyhkä viimeisimmän “Makujen matka – Georgia“-kirjan ja jo pelkästään tämän takia vesi herahti kielelleni ravintolan oven edessä.

Georgian restaurant envisioned by the world renown Ville Haapasalo, the food on the menu is no-nonsense and tasty with generous sized dishes.

Other restaurants in Helsinki with similar kind of a cuisine are Pikku Georgia, Georgian House and Pelmenit.

Ravintola tarjoaa siis gruusialaista sapuskaa ja lista on pitkä ja houkuttelevan oloinen Georgialainen vihreä salaatti (7e), Phali eli punajuurta pinaatilla & kaalilla (9e), grillattua munakoisoa (10e), Khinkali eli lihatäytteinen pastanyytti (12e), Pelmenit (10e), Lobio eli papumuhennos (10e), Satsivi eli kanaa pähkinäkastikkeessa (11e), Julienne eli sieni-sipulipaistos smetanalla & suluguni-juustolla (10e) sekä kokoelma alkupaloista (27e). Näiden lisäksi oli erilaisia kastikkeita (3e per kastike), keittoja (11e – 20e), liha- ja kala-annoksia (20e – 29e) sekä tietysti leipiä (5e, hatsapuri 12e).

Kaiken sen tetsaamisen jälkeen teki mieli maistella kaikenlaista pientä, mutta ei mitään erityisen raskasta, joten pyysin tuon alkupalakokoelma puoliksi, Khinkalia sekä pähkinäkastikkeen. Hatsapuria olisin halunnut maistella, mutta oletin, että olisi mennyt ihan överiksi sen kanssa. Olin oikeasssa.

Kylläpä sitä syötävää riittikin, olisi se alkupalalajitelma ollut ihan tarpeeksi tähän olotilaan. Kurpitsakeitto “shottilasissa” oli tosi hyvä ja herkullisen mausteisen Lobion kanssa nousi ehdottomasti kattauksen suosikiksi. Pikkelöity kaali oli kivan kirpsakkaa ja tätä tulikin vedettyä muiden juttujen kanssa. Juustosalaatti jotenkin kutitteli sopivasti myös, sopivan raikas elementti tarjottimella ja vielä hauskasti tarjoiltu täsmälleen samanlaisesta (muistaakseni Tokyokanista ostettu vuonna nappi ja vasara) astiasta kuin mitä itseltä löytyy vielä yksi kappale (muut on menneet vuosien saatossa rikki).

Punainen ja vihreä massa (Phali?) maistuivat nekin, tosin olisi tässä tosiaan tarvinnut vähän enemmän leipää kuin se pieni, hauskasti paahdettu siipale mikä tässä tuli mukaan. Munakoiso juustolla oli sekin ihan maukas, juusto oli vähän halloumin oloista, mutta kuitenkin sellaista että oli vähän sulanut tähän pinnalle.

Khinkalit sisälsivät hienon mausteista jauhelihaa ja käytännössähän nämä olivat tällaisia melko tiiviitä lihapullia taikinanyyteissä. Tykkäsin kyllä, olivat ihan mielenkiintoisen makuisia, varsinkin sen pähkinäkastikkeen kera. Mutta vähän näitä oli liikaa omaan mielentilaan nähden, meni snadisti puurtamiseksi. Tässä pitäisi selvästi olla isommalla köörillä liikenteessä, jakamassa näitä annoksia muiden kanssa.

Hyvä setti kaikenkaikkiaan, jännän erilaisia makuja, mutta kuitenkin etäisen tutunoloisia. Kaikki oli maittavaa, mutta ei mitään tajunnanräjäyttävän erikoista tai innovatiivista. Tämä vaikutti sellaiselta sosialisointi-illanistujaisiin soveltuvalta ravintolalta, jossa saadaan rehtiä ja runsasta ruokaa eteen ilman sen suurempia kikkailuita.

Sisustus on tummanpuhuva, mutta omalla tavallaan ihan tyylikäs ja uutuuttaan kiiltävä. Tämä lokaatio on itselle erityisen tunnelatauksen sisältävä, kun takavuosina käytiin R:n kanssa Chez Dominiquessa nauttimassa ehkä yhden parhaimmista illallisista mitä olen itse päässyt nauttimaan. Paljon on virrannut vettä Aura-joessa sen jälkeen ja sisään astuessa tunnelman erilaisuus tähän aikaisempaan kokemukseen oli käsinkosketeltavaa. Kieltämättä tarjoilijoiden Jägermaister-pukimet olivat ehkä hieman ristiriitaiset, mutta ehkä tässä on tarkoituskin olla enemmän tällainen helposti lähestyttävä mesta. Mitä tämä toki olikin, tosin vähän enemmän tosiaan baarimainen kuin mitä olin odottanut.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja kohteliaan ystävällistä. Missään vaiheessa ei tarvinnut odotella ja kaikkia juttuja esiteltiin riittävästi, sen lisäksi listan ohi pyydetty alkupalakokoelman puolitus ei ollut mikään ongelma. Täällä oli mukava asioida, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli vaikka mitä jännää ja suosittelen kyllä koestamaan, oli kuitenkin vähän sellaista same same but different -osastoa, mikä kannattaa testata. Lasten kanssa mahtuisi, mutta jotenkin tämä oli fiilikseltään ehkä erilainen kuin mihin tulisi skidien kanssa mentyä. Täytyy kuitenkin todeta, että kyllähän tänne näitä turistiporukoita tuntui soljuvan, joista myöskin pidempiä ja lyhyempiäkin lapsia löytyi.

URL www.purpur.fi
Puhelin 010-2294016
Osoite Rikhardinkatu 4, Helsinki