Tag: salaatti

Cafe Cardemumma

Eilisen sekoilun jälkeen piti ottaa joku saletti systeemi kohteeksi ja koska nälkä kurni kovaäänisesti jo yllättävän varhain, niin otin suunnan kohti Kalliota. Brahiksen nurkilla, kuuluisan Roskapankin vieressä, sijaitsee tässä on pidempään toiminut Cafe Cardemumma.

Kahvila tarjoilee aamiaista sekä aikaista (klo 10 lähtien) lounasta ja osittain tästä syystä on jäänyt kokeilematta kaikki nämä hetket. Mutta nyt tähdet olivat oikeassa asennossa, vyö tarpeeksi tiukalla ja katse skarppina.

Karautin kolmosella kulmille ja iskeydyin rohkeasti sisään, vaikka lounaslista (jota he kiitettävän aktiivisesti päivittävän feseen) oli vielä vaiheessa.

A quaint little cafe next to Brahe Field that serves breakfast as well as a home cooked style lunch. There are also quiches, salad, sandwiches and such on offer.

The surrounding area has an abundance of interesting places to visit, like Bali Brunch, Gastro Cafe Kallio and Cafe Brahe.

Tarjolla on lounaan lisäksi aamaista (~6e), mutta koska en aamiaista pääsääntöisesti naatiskele, niin lounas oli mielessäin. Päivittäin vaihtuvalta listalta löytyi tänään: Pinaatti-feta täytteinen lohi tilliperunoilla (8,90e), sipuli-paprikamunakas (7,50e) sekä kookoskanakeitto (7,50e).

Nappasin kalan haaviini ja etenin kohti alkusalaattia (tomaatti-kurkku-salaatti + kastike) ja aamiaiselta lähtöisin olevaa leipätornia (mm. saaristolaisleipää ja sämpylöitä), jotka sijaitsivat soppatykin kyljessä, kassan vieressä. Tilaus ja maksu suoritetaan saapuessa kyseiselle pisteelle.

Alkusalaatti oli kotoisan oloinen ja paksu kastike viimeisteli tämän hyvin perinteisen aloituksen. Leivät olivat tuoreita ja sämpylät itse tehdyn oloisia, kivan kuohkeita ja maittavia.

Pääruoka tuli niin nopeasti, ettei meinannut uskoakaan. Tässäkin oli aistittavissa sellaista turvallista kotiruokamaisuutta, mikä miellytti silmää ja suuta. Feta ja pinaatti ne yhteen soppii, ja tämä toikin maistuvaa kastikemaisuutta muuten vähän kuivaan annokseen.

Lohi oli mennyt ihan aavistuksen yli, ei pahasti, mutta (tätä) kalaa ei ole pakko täräyttää tainnuksiin lämpöaalloilla, lempeämpikin ote riittää. Sitruunalla sai heitettyä happoharson fisun päälle ja tilliperunat olivat sopivan kypsiä.

Kokonaisuutena annos oli aika hyvä, tällaista konstailematonta kotiruokaa ja kohtuuhinnalla. Jos tekee mieli sellaista, niin tämä on oikein hyvä kohde lounaalle.

Tosin kentän toisella laidalla on myös Cafe Brahe, jonka atmosfääri on vielä lähempänä sitä lohduttavaa lintukotoa.

Sisustus on charmantti, kovasti itse väkerrettyjä tekstejä liitutauluilla, pieniä koriste-esineitä ja muita yksityiskohtia.

Yleisilme on silti oikein siisti ja organisoitu. Tilasta selvästi huolehtii joku, jolle se on tärkeä. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa.

Vähän samaa tunnelmaa tulee esim. Cafe Dajassa. Kasvissyöjälle on salaattia ja välillä soppaa (eilen oli tomaattikeittoa) yms. Lasten kanssa voisi ihan hyvin piipahtaa, jos olisi näillä nurkilla pyörimässä, tosin vaunujen kanssa ei ehkä mahdu sisälle.

URL www.cafecardemumma.fi
Puhelin 045-3558150
Osoite Kaarlenkatu 15, Helsinki

Cafe Java

Vähiin käy, ennenkuin loppuu. Niin päivät ennen joulua, kuin myös nämä ravintolat. Viikonlopun elostelun ja ylenpalttisen jätskin syönnin jälkeen piti saada jotain kevyempää, eikä viitsinyt ottaa R-listalta mitään potentiaalista pois.

Mutta onneksi oli kuitenkin Da Vincin tilalle remontoitu Cafe Java Lasipalatsin nurkalla, Amos Rexin työmaan laitamilla. Muutenkin oli jotenkin luumumainen olo, kun meni sunnuntain pitkien päikkäreiden takia pasmat ihan sekaisin ja tuli valvottua turhan pitkään juutuubin parissa.

Mielenkiintoista sinänsä miten television katsominen on jäänyt jo vuosia sitten totaalisesti näiden striimausjuttujen takia. Toisaalta ei sitä Netflixiäkään (tai Areenaa) tule katsottua, paitsi Punisherin vetäsin yhtenä iltana pikakelauksella. Se oli aika vetävä versio sarjiksesta, tosin ei Punisher Lobolle pärjää.

A fairly normal deli salad from the cafe in the corner of Lasipalatsi. The view from the cafe is excellent, but the salad was dull.

For better salads right next door, go to Oatz, Pupu or Picnic.

Lounas täällä tarkoittaa deli-henkistä salaattia (9,90e kahdella täytteellä), johon tulee: Salaattipohja (jäävuori-tomaatti-kurkku), marinoitu punasipuli, patonki, siemeniä sekä kastike.

Tähän sitten halutut komponentit mukaan: Marinoituja oliiveja, artisokan sydämiä, “fetaa”, paistettua kanaa, (purkki)tonnikalaa, aurinkokuivattuja tomaatteja, katkarapuja tai munakoisoa. Otin fetaa ja artisokan sydäntä. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle, mistä saa tarjottimelle mukaansa veden ja safkan.

No sitä sai mitä tilas, tämä oli tällainen perussetti. Tuoreet jutut pohjassa, juusto oli sitä “salaattijuustoa”, aina painaumiin täsmällisen kokoisten palasten reunassa.

Punasipuli oli ujosti marinoitua, artisokan sydämet niitä purkkimeininkejä. Sitrusvinaigrette oli liian öljypainotteista omaan makuun, ei pärjännyt Hellman’sin vastaavalle.

Tai sitten tämä olisi kaivannut vähän ravistelua ennen kaatoa. Patonki oli tuore ja rapsakka pinnasta, samaa mitä saa esim. Lidlistä.

Osui maaliin, teki tehtävänsä, sain sitä mitä lähdin hakemaankin. Mutta en minä tätä tänne erikseen tulisi nautiskelemaan, mielestäni esim. Picnicin tai Pupun salaatit peittoaa tällaisen.

Sisustus on remontista huolimatta hyvin samanoloinen kuin ennenkin. Vähän värit on vaihtuneet ja tullut tauluja seinille. Mutta se näköala Kaivokadun ja Mannerheimintien risteykseen on ainutlaatuinen, varsinkin toisen kerroksen pöydistä. Tässä on hauska istuskella ihmettelemässä ydinkeskustan suhinaa.

URL www.cafejava.fi
Puhelin 09-640065
Osoite Mannerheimintie 22, Helsinki

Yakiniku

HUOM! Ravintola on suljettu, tilalle on Iso-Robalta muutanut Vibami.

Oli pakko mennä tsekkaamaan tämä muutamasta syystä. Ensimmäinen oli se, että nettisivut kertoivat täällä olevasta phở-buffetista. Toinenkin syy oli, mutta en muista sitä.

Tai no muistan mä; oli jouluisen sateinen keli, tämä oli sopivan pienen matkan päässä ja se, että tänään oli vika päivä kun sai 20% alennuksen normibuffan hinnasta (nyt 11,10e, myöhemmin 13,90e). Ei muuta kuin sontsa kantoon ja kohti katuja. Varhaisaamun keli, joka kotoa lähtiessä oli vielä mukavan luminen, oli muovaantunut tutuksi loskassa kahlaamiseksi.

Loskan, jonka läpi tetsatessa tunsin suurta kiitollisuutta länsimetron liityntäpysäköintipaikasta ja siitä, että kotiin pääsisi sisäkautta. Pois lukien se reilu kymmenen metriä mitä pitää autosta hyökkiä himaovelle.

Vähän alkaa olla jo sitä samaa meininkiä kuin Dallasissa aikoinaan duunimatkalla, jossa pääsi kaukosäätimellä avattavasta, omasta autotallista kurvaamaan ulos (vartioidun, se oli outoa) asuinalueen portista aina duunipaikan parkkihalliin, josta hissillä suoraan toimistolle.

Tosin en mä kyllä varsinaisesti ajamisesta ole niin innostunut, mieluummin istuu kyydissä lueskelemassa jotain. Jos toi auto osaisi vielä itsestään osua siihen parkkiruutuun, niin sit alkais olla aika hyvä.

A Japanese buffet with the obligatory sushi, but also Yakitori, soba and a slightly out of place Phở buffet. The food was good, but not amazing, although creating my own bowl of Phở did make me smile.

For more buffets near this spot, check out Itsudemo, Caverna and Fuku.

Mut joo, se safka. Japanilaiseksi tuo saitti ainakin itseään mainostaa, eli kyseessä on buffet, joka on same same but different. Tänään löytyi: Sushia (normi nigirit, gunkanmakit, makit, fritatut hässäkät jne, tosin gari ja wasabi tuli jälkijunassa, joten piti vetää “kuivana”), salaattia (valmis tomaatti-kurkku-salaatti-yms sekä wakame + edamame papuja), misoa, paistettua tofua, ankkaa, uunilohta teriyaki-kastikkeessa, tonkatsua, kevätrullia, sweet-chilikastiketta, paistettua riisiä, paistettua soba-nuudelia, phở-liemen, kanaa, jotain makkaraa (no idea), ituja, yrttejä, paksoita, kevätsipulia, paria eri nuudelia, pähkinäkastiketta, chilikastiketta, yakitori- ja yakiniku-vartaita (jotka kokki viimeisteli grillillä!) sekä jälkkäreitä (“juustokakkua” kupissa ja jätskiä) ja kahvia/teetä loppuun. Lisäksi oli limpparitölkkejä. Maksu tullessa tiskille.

Aloittelin sopilla, oli pakko ottaa vähän misoakin, joka oli aavistuksen liian haaleaa. Phở olikin sitten paljon parempi, kun tälleen itse pääsi hifistelemään sen rakentelemisessa. Näin jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt panostaa tähän osastoon se primääri nälkä, mutta kun on tälleen rajoittunut ihminen, niin oli pakko kokeilla kaikkea muutakin.

Liemi oli hyvää, ei mikään tajuntaa laajentava kokemus, mutta täyteläisen maukasta kuitenkin. Se mikä tässä viehätti itse väsäämisen lisäksi oli se, että tässä oli (omasta mielestä) juuri sopiva määrä kaikkea, paljon yrttejä, pienehkö keko leveitä nuudeleita (joita oli muuten vaikea saada irroitettua toisistaan, olivat liimaantuneet jo buffan avautuessa melkoiseksi sykkyräksi) sekä tuju chilikastike (tätä olisi pitänyt laittaa lisää, erehdyin luulemaan pähkinäkastiketta toiseksi chilijutuksi ja kanakin näytti vähän kimchiltä) ja kattava setti muita komponentteja.

Eli tällainen vetelä pyttipannu, mihin oli vedetty kaikkea ja sitten iskettiin lusikalla kiinni. Hyvää oli, tosin ei niin hyvää kuin dedikoiduissa phở-mestoissa, mutta kokemisen arvoinen kulho.

Sushit yllättäen eivät olleetkaan sitten ihan niin kliffoja (hei), vaikka japanilaisessa puulaakissa oltiinkin. Päällysteet sinänsä olivat ihan ook, mikään ei tökkinyt, mutta ei nämä kuitenkaan päässeet samalle tasolle parempien buffien kanssa ja noi riisit oli kyllä prässätty sellaisilla muoteilla. Ja maustaminenkin oli vähän jäänyt puolitiehen, tosin voi olla että tähän vaikutti niiden tykötarpeiden (gari+wasabi) uupuminen.

Lämpimällä puolella oli kiinnostavan oloisia juttuja, joista soba ja teriyaki-kastike pelittivät parhaiten. Lohi oli snadisti yli, meni kuitenkin vielä. Ankan nahka aavistuksen rapeaa, mistä plussaa, liha kohtuu mureaa ja mehukasta.

Ikävästi lintukin oli snadisti ehtinyt jäähtyä, vaikka edelleenkin ajoissa liikenteessä. Sama vaivasi muutenkin buffaa, fritatut jutut sushipuolellakin olivat käyneet kattilassa jo jonkun aikaa sitten, kuten myös se tonkatsu.

Kuuma phở ja grillissä duunattu lehmä olivat parhaimmat, varsinkin kun vartaan päälle ripoteltiin reilusti togarashia tms chilijauhetta. Noin muuten sen vartaan lihat olivat ehkä vähän liian sitkeitä, toki buffassa tämäkin (kuten se ankka) ovat aika haastavia.

Vetäsin vielä loppuun perjantain kunniaksi juustokakun, tosin ei se kupin sisältö ihan täysin sitä makukokemusta tavoittanut, kiva kuitenkin että oli jälkkäreitäkin. Miten tämän nyt summaisi, kunnianhimoinen valikoima vähän liian ontuvalla toteutuksella. Mutta phở-buffa! Sen takia pitää nyt ainakin kerran käydä.

Sisustus on omalla tavallaan tyylikäs, lukuun ottamatta joulukuusen blinkenlights. Takaosastossa löytyi tatamia ja sen sellaista, eli puitteet on kunnossa. Jotain jäämistöä on vielä Helmi-ravintolasta ja jotenkin tässä oli vielä vähän sellainen välitilafiilis.

Asiaankuuluvaa rekvisiittaa on kuitenkin laitettu sen verran, että tulee hyvä meininki ja oli ihan kiinnostavaa kuunnella japanilaista(?) versiota suomalaisesta iskelmämusiikista vai mitä se taustaraita nyt sitten olikaan. Vähän niinkuin olisi ollut lavatansseissa (en ole koskaan ollut, mutta oon nähnyt leffoja) tai jotain. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa.

URL www.yakiniku.fi
Puhelin 09-6126410
Osoite Eerikinkatu 14, Helsinki