91.1

Papapishu! Ei ollut ehkä ihan fiksuin idea ottaa tällainen pidempi kävelysessio näiden uusien kenkien (tai no, vanhojen, mutta käyttättömien, jotka R. löysi jostain kaapin uumenista) kanssa heti kättelyyn. Mutta kun kahdet muut työkengät on suutarilla hoidossa, niin vaihtoehtoja ei ollut. Kaunis keli kuitenkin saatteli minut kohti kaukaisempaa lounasta ja päätin lopultakin käydä ruksimassa pois listalta tämän jo instituutioksi muodostuneen ravintolan Pasilan (eiku hitsi, tämä onkin Vallilan puolella, näin sitä oppii joka päivä jotain uutta) kolkkojen konttoritalojen kupeessa.

Paluumatkalla tuli dallailtua kevään kohmeesta nousevan Alppipuiston läpi, samalla kun kuuntelin Aureliuksen Meditations äänikirjaversiota. Tämäkin on pitänyt jo pitkään kahlata läpi, mutta on jäänyt kaiken d00n1n alle. Olen kuitenkin onneksi intoutunut taas lukemaan ja kuuntelemaan muitakin kuin teknisiä kirjoja pitkästä aikaa. Roomalaisen ikiviisaat sanat lohduttivat hieman matkalla kun uudenkarheat kengät kuluttivat känsiä jalkapohjiini. Tulipahan kuitenkin Paljon Askelia, mikä on hyvä ja oikein.

Talkoot ovat vieneet minut jo niin lähelle ensimmäistä tavoitetilaa, että se on ihan käsinkosketeltava. Oletus on, että tällä viikolla lukemat ovat (BMI + fat%) zonessa, jonka jälkeen homma menee jo vähän hifistelyn puolelle. Toki uudet tavoitteet on jo kirjattu ja rima asetettu niin korkealle, ettei tosikaan. Kovin maali on kaverin voittaminen Cooperissa. Siihen tosin menee vielä tovi.

Comfort food in the midst of taxi drivers, this long-standing restaurant has an all-you-can-eat buffet that won’t leave you hungry.

For more eateries, check out Caverna, Raiku and Turkkilainen Ravintola.

Jaa vai miten niin instituutio? Kuten olen aiemmin maininnut, niin olen joskus taannoin (>10 vuotta sitten) ollut Pasilan suunnalla vääntämässä bittiä. Silloin muistan kun ensimmäistä kertaa porukoiden kanssa tuli tallusteltua tähän raflaan, oli kuulemma isojen poikien mesta. Ja kieltämättä se lautasannos (olisiko ollut Amerikan Leike) mikä tiskin takaa tuli, oli melkoinen sydämenpysäyttäjä. Muistaakseni silloinkin täällä oli salaattibaari, mutta nykyään homma on muovaantunut noutopöytä-meiningiksi.

Ravintoarvot ovat kuitenkin pysyneet kohdillaan, josta johtuen rafla näyttää edelleen olevan raskaan ja vähän kevyemmän liikenteen, sekä muiden rehellisten työmiehien suosiossa. Tämähän on aina osoitus siitä, että ravintolasta saa rahalleen vastinetta.

Tänään erittäin aikaisin aukeavasta (09:30) aukeavasta buffasta (10e, pienemmällä massilla saa keittoa/salaattia jne) löytyi: Kermainen lohikeitto, salaattibaari (salaattisekoitus, porkkanaraaste, marinoitu kaaliraaste, oliiveja, tomaattia, kurkkua, maustekurkkua, punajuuriviipaleita, salaattijuustoa, jalopenoviipaleita, perunasalaatti, kananmuna-tomaatti-yms-salaatti, artisokansydämiä, maissia, marinoitua punasipulia sekä modaukseen sopivia siemeniä yms), parilamunakas (tomaatti-sipuli-juusto), pinaattikampela, kastikkeita (chilimajoneesia, kermaviilikastike, jogurtti, guacamole yms), broilerifajitas, pippuripihvi, wieninleike (kaverina sitruuna, kapris, anjovis), häränfileetä texas bbq, riisiä, kermaperunoita, muussia, uunijuureksia, pizzoja (surimi+sieni+peperone / kinkku-sipuli-katkarapu, naudanliha-paprika-purjo sekä kebab-chili-tomaatti) sekä loppuun torttulajitelma ja kahvia/teetä. Näiden lisäksi löytyi tietysti leipiä ja limuhanat sekä vettä/maitoa jne.

Alkuun vedetty lohikeitto oli perinteisempi versio kuin eilinen. Suolaa tästäkin löytyi, mutta ei liikaa ja muutenkin tämä oli oikein oiva vedos tästä klassikosta. Lohi oli mehukasta, liemi täyteläistä ja veget sopivan napakoita. Salaattibaarin antimetkin yllättivät tasollaan, kaaliraaste oli maittavaa, vaikkakin olisin ehkä itse kaivannut tähän snadisti lisää happoa.

Perunasalaatti oli muikean majoneesista, jonka rasvaisuutta sai kivasti leikattua niillä hyvin duunatuilla punasipuleilla. Niin oudolta kun se tuntuukin, niin nykymuodossaan täältä voisi ihan hyvin kuvitella vetävänsä pelkän sopan ja salaatin ihan tyytyväisenä.

Mutta pitihän sitä ronskimpaakin puolta maistella, tosin buffassa oli sen verran runsas kattaus, ettei yksi toimistohiiri mitenkään pysty edes maistamaan kaikkea kerralla. Aloitin pizzalla ja slaissi pelitti hienosti. Pohjassa oli pysynyt pieni purenta ja vaikka päällysteitä olikin aavistuksen liikaa, niin ne maistuivat hyviltä. Pippuripihvi kermakastikkeessa toimi hyvin lohkoperunoiden kanssa, mutta se mikä teki koko hoidosta vielä tiukemman, oli se ihanan tulinen chilimajoneesi.

Kerrankin joku viitsii pistää pökköä pesään tarpeeksi. Wienenleikekin oli murean mehukas ja buffan lämpöhauteesta huolimatta oli vielä rapsakka pinnaltaan. Anjovista ja kaprista en tosin tajunnut ottaa mukaan, joka harmittaa näin jälkikäteen missattuna mahdollisuutena. Uunijuureksetkin, jotka olivat (ehkä?) kurkuman keltaisina maltettu paahtaa juuri passeliin purutuntumaan, antoivat hyvän säväyksen muille komponenteille.

Texas bbq lehmä maistui myös, tähän oli saatu mukava makeus ja tämänkin annoksen kasviksetkin oli onnistuttu pitämään al dente -kypsyydessä. Tämä nousi omalla listalla kyllä ihan sinne kotiruokabuffien kärkikahinoihin, Raikun kaveriksi. Jos lohturuokaa kaipaat (ja kukapa ei lohdutusta tarvitse aina silloin tällöin), niin suuntaapa nokkasi 91.1:n helmoihin.

Sisustus on edelleenkin hieman huoltismainen, mutta siistimpi ehdottomasti kuin edellisellä kertaa, josta toki on melkoisesti aikaa. Graafinen ilmekin on hioutunut säälliseksi ja kyltit viittoittivat hyvin kulkuani läpi laarien. Kasvissyöjällekin oli juttuja, vaikkakin onhan tämä enemmän suunnattu karnivooreille. Lasten kanssa tuskin tulisi mentyä, vaikka toki täältä löytyisikin jokaiselle jotakin.

Ps. Syksyllä Tampereella tapahtuu, tonne olisi kiva päästä pintxoseja sun muita herkkuja vetelemään.

URL www.ravintola911.fi
Puhelin 0400-872401
Osoite Kumpulantie 7, Helsinki

Bacco

Loppuviikko ja loppukuu tuntuu menevän jatkuvasti vauhdikkaammaksi, joten piti kehittää joku nopea lounas ja kun säntäsin ulos ovesta, niin tein suunnitelman lennosta. Bacco on uusi tulokas Lönkan jatkuvasti kasvavassa ravintolakeskittymässä, siinä Kungfu Kitchenin vieressä.

Ajattelin, että kun viikko alkoi pizzalla, niin lätty loppuun olisi tällainen kiva bookend perjantaille. Siinä sitten luistelin vuotavine kalosseineni (näihin alkaa oikeasti menemään enemmän rahaa kuin kenkiin, täytyy innovoida joku ratkaisu, vaikka muovipussit ja jesaria) pitkin rakennustyömaiden reunustamaa reittiäni.

Näemmä Le Bonkin taakse on onnistuttu virittämään joku karaokemesta, jaa ei, se onkin suljettu vaikka kadulla oli mainos ja kaikkee. No ihan sama, en ole tiernapoikien jälkeen kauheasti laulellut. Ja hei, onko Le Bonk myös suljettu! Näkee miten paljon tulee nykyään hengailtua baareissa.

Pizza and antipasto at this Italian restaurant in the midst of the growing restaurant cluster of Lönnrot’s street.

There are multiple choices for food in the area, such as Lönkka, Koto and Kungfu Kitchen.

Italialaista siis ja käytännössä pizzaa tai särpimiä saapasmaasta. Tänään lounaaksi löytyi: Diavola eli pizza jossa mozzarellaa, tulista salamia, tomaattikastiketta, persiljaa (10,50e); Popeye eli pizza jossa mozzarellaa, oliiveja, ricotta di bufalaa, pinaattia, chiliä (10,50e) sekä lasagna salaatilla ja paistetuilla vihanneksilla (12,50e). Arvaa minkä otin. Saat hetken, odottelen tässä..

Pastalla mentiin, vaikka vakaa tarkoitus oli viimeistellä pizzalla aloitettu viikko uudella pizzalla. Mutta ei, onnetar heitti lasagnen eteeni ja en voinut itselleni mitään. Pakko oli ottaa, suunnitelmat on kuitenkin tehty muutettaviksi. Tilaus ja maksu hoidettiin kassalle tullessa. Loppuun on kahvia sekä keksiä, sivuun leipää oliiviöljyllä ja balsamicolla.

Alkusalaatti oli yksinkertainen vihreä salaatti, mikä sopikin kuvioon erittäin hyvin. Keittiö, joka saa näin pelkistetyn asian toimimaan, osaa ne muutkin asiat. Toiset hyvät mittatikut itselle ovat lasagne ja tomaattikeitto. Tämä oli tavallaan hyvä salaatti, hyvä kokoelma tuoreita lehtiä ja kivan etikkainen kastike. Mutta se suolan määrä oli aivan liiallinen ja jyräsi muut maut alleen. Kyllä salaatissa suolaa saakin olla, siitähän se nimikin tulee, mutta ei ihan näin paljon. Kyllä mä sen söin, ei tilanne niin toivoton ollut, mutta se kasvisten herkkyys peittyi isosti.

Pääruokana ollut lasagne oli sekin aavistuksen ristiriitainen kokemus. Toisaalta tässä oli juuri sellainen raikkaan tomaattinen kastike mistä pidän suuresti. Komponentit olivat myös hyvässä tasapainossa keskenään ja muutenkin kokonaisuus oli maistuva. Mutta lasagne oli vain haalean ja lämpimähkön välillä (lautanenkaan ei ollut lämmin, mutta eipä näitä yleensä viitsitä lämmittää, joten ihan sama) ja se mikä tässä häiritsi eniten, oli tekstuuri.

Pastalevyt olivat menneet täysin pehmeiksi ja koko hoidosta puuttui suutuntuma, jokainen haarukallinen oli pehmeä. Paitsi tietty ne uunijuurekset, jotka jäivät makunsa puolesta statisteiksi lautasella. Itse jäin kaipaamaan sitä kerroksellista rakennetta ja al dente fiilistä.

Yrttiöljy antoi kivan värikontrastin lautaselle, mutta ei juurikaan muuta, tämä oli yllättävän hento maultaan, toisin kuin Rivoletton annoksessa. Ravintolan oma leipä oli sekin ihan jees, kuori olisi voinut olla rapsakampi (onko mussa jotain vikaa, kun kaiken pitää rouskua? ehkä mulla on perunalastuvajarit?), mutta hieno sitko, mainio maku ja laadukasta oliiviöljyä sekä etikkaa.

Sisustus oli vielä aavistuksen työn alla, mutta vähän saman henkinen kuin eilisessä Krog 16:sta, eli selkeän toimivat kalusteet muutamilla säväyttävillä yksityiskohdilla ryyditettynä. Raffi tiiliseinä oli saanut viereensä muutaman hennon kasvin ja sitruunapuun tuomaan väriä. Kivat lamput valaisivat tilaa, johon muuten tulee valoa vain kadun puoleisesta ikkunasta, jonka eteen tietysti pysähtyi auto juuri safkan kuvaamisen aikana. Asiakaspalvelu oli iloisen ystävällistä, iso kiitos siitä.

Ps. Hyvää viikonloppua!

URL www.bacco.fi
Puhelin 010-3370755
Osoite Lönnrotinkatu 18, Helsinki

Daddy Greens

 

Yabba Dabba Doo, I choose you! Vai miten se meni? No joka tapauksessa, tänään tuli hullu pizzanälkä, johtuen mahdollisesti viikonloppuna koetusta karkkivajareista (irtsareista on oikeasti vaikea irtautua). Tai sitten siitä, että luin Viisi Tähteä artikkelin Bacco:sta ja innostuin, kunnes huomasin (onneksi tajusin tsekata) saitilta niiden olevan maanantaisin kiinni.

Pizzaa piti siis saada ja tuli samantien mieleen Daddy Greens, jota olen stalkannut siitä asti kun ensimmäisen artikkelin (joskus ennen Capperi-käyntiä) luin aiheesta. Tänään on muutenkin jännä päivä, kun pitää mennä Ruoholahden kautta kotiin, mutta ei oikein tiedä milloin. Odotan soittoa, että milloin pääsee singahtamaan matkaan tarjoamaan kyytiä. Mutta sen aika on myöhemmin, nyt oli tarve saada murua rinnan alle.

Excellent pizza in an urban hipster environment, the dough, the sauce and the cheese were delicious.

Helsinki has quite a few places that serve interesting pizzas, such as Skiffer, Enso and Capperi.

Pizzaa siis, mutta näköjään myös soppaa tai salaattia, tosin kuka tänne tulisi syömään muuta kuin känttyjä? Tänään oli tarjolla: Kikherne-soppa (7,50e), mozzarella-terini(?)-salaatti (12,50e), kinkku-sieni pizza (12,50e), marinara (9e), margharita (10e) sekä neopolitana eli anjovis-punasipuli-kapris-oliivi-pizza (12,50e). Kaikkiin safkoihin kuuluu kahvi/tee. Itse otin hetken vatuloinnin jälkeen neapolitanan, kun kaprikset ja punasipuli kutsuivat minua. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille.

Hetken leikittelin kuitilla, jonka kirjasin luuriin (kaikkea pitää mittaa) ja sitten rypistin pöydälle. Tästä tuli välitön takauma Punkaharjun kauniisiin maisemiin, joissa vietin yhden upean kesän taideleirillä. Siellä oli yhtenä päivänä vapaa-aiheinen piirtelyharjoitus ja kun en saanut aiheesta kiinni millään, niin aloin hahmotella lyijärillä kanvaasilleni yhtä paperitolloa. Näitä kun oli päässyt syntymään pienehkö ryhmä eteeni istuskellessani aurinkoisen hiekkakentän laidalla.

Samaisella leirillä tuli soudettua järven toiselle laidalle hakemaan rautatien vierestä joku ruostunut metalliosa, opettajat olivat hyvin epätyytyväisiä meihin palatessamme maihin. Sieltä tullessa tuli kirjoitettua jonnin aikaa kirjeitäkin, nykyään tuo on jo vähän harvinaisempaa hommaa. But I digress.

Safka tuli kohtuullisessa ajassa, jotain pientä säätöä oli keittiössä, mutta sitten edessäni oli oikein kaunis känkky. Pizza oli erittäin taitavasti väännetty, taikinassa oli loistava sitko ja reunat olivat saaneet kivasti väriä, mutta ei palaneeksi asti, tässä oli sopivasti kitkeryyttä muodostaakseen sujuvan dialogin snadisti makean tomaattikastikkeen kanssa.

Toinen mikä heti maistui edukseen oli se upea juusto, tässä oli todella upean täyteläinen maku ja muoto. Muutkin moduulit pizzassa olivat itsessään laadukkaita, mutta täytyy sanoa, että kapris+oliivi+anjovis == suolainen. Osa suupaloista jopa vähän överisti, mutta itsepä tilasin, kyllä mä tämän arvasin jo listan perusteella.

Siitä huolimatta pizza oli erittäin hyvä kokemus, eikä edes liian raskas, edes näin jälkikäteen ajateltuna. Ainoa mikä tässä jäi omalta osalta taas mietityttämään oli se pohja, jossa itse diggailen hieman rapsakammasta menosta, mutta ymmärrän kyllä ettei sen kuulu aina sellaista olla (selvyys++).

Täällä pizzan kuitenkin pystyi syömään slaisseina, kaikista päällysteistä huolimatta ja se pelkkä taikina niissä pulleissa – mutta sopivasti paahtuneissa – reunoissa oli jo kokemisen arvoinen. Hyvä lounas, kannattaa käydä vaikka vähän pidemmältäkin.

Sisustus on kivan raffi, tykkäsin siitä graffitti-tematiikasta ja jännille alustoille duunatuista piisseistä. Taustalla soinut ääniraitakin oli ihan hyvä, sen verran kun sitä luukutettiin. Kattoon oli saatu jännä lamppuhämis. Kasvissyöjälle oli joko pizza tomaattikastikkeella joko ilman juustoa tai mozzarellan kanssa, kannattaa ihan ehdottomasti testata.

Lasten kanssa voisi teoriassa tulla, syöttötuolikin löytyy ja pizza maistuu, mutta ehkä se oli se talvinen keli tai maanantai, mutta jotenkin tämä tuntui enemmän aikuiseen makuun duunatulta tilalta. Mukaankin toki saa, jos pitää pesuetta ruokkia.

Ps. Aromi-lehdessä oli kiintoisa artikkeli Michelin-tähdistä yms aiheista, josta bongasin myös ettei Olo tarjoa enää lounasta. Nyyh. Pitäkäämme hetken hiljaisuus. *scuffle* Mistä tulikin mieleen, että Ora ja Palace pitää hoitaa tässä kevään aikana.

URL www.daddygreens.fi
Puhelin 050-4687122
Osoite Humalistonkatu 3, Helsinki