Joe & The Juice

Tänään mä jäädyin jotenkin ihan täysillä ja lähdin aivan liian myöhään lounaalle, että olisin ehtinyt mihinkään listalla olleeseen mestaan ajoissa, ennen ruuhkaa. Ajattelin sitten hoitaa sen Kluuvin Home Tasten poijes, mutta joku siinä tökkii noin ihan konseptitasolla, joten en edelleenkään onnistunut menemään sinne, vaan harhauduin Stokkan kulmilla Joe & The Juice -baariin, jonka ohi olin kävellyt joku aika sitten (olipahan taas polveileva lause, tästä äikän maikkakin valitteli yläasteella, kun käytin pilkkua liikaa enkä osannut poikkasta pisteellä. Jätän tämän nyt kuitenkin tähän, ihan vaan omaksi muistoksi ja muiden kiusaksi).

En ollut mitenkään varma, että täältä saisi lounasta, mutta ajattelin että eilisen lihakimaran jälkeen voisi vetää jonkun kevyemmänkin setin. Tämä on ilmeisesti joku Tanskasta lähtöisin oleva ketju, jonka pääartikkelina on tuorepuristetut mehut. Jotenkin tämä mielestäni kuvastaa tätä Stokkan nykyistä tilaa, missä NK:n kaltaisesti feodaaliherra on palastellut alueensa lääneihin vasalleilleen.

Nämä sitten melko itsenäisesti toimivat yksiköt puuhastelevat omia juttujaan, näennäisesti luoden yhden kokonaisuuden. Ikävimmillään tämä basaarimainen lähestyminen on ollut silloin kun kävelee jollain osastolla repimässä ostoskoriin lastenvaatteita ja sitten kun tulee maksun aika käykin ilmi, että kyseisellä kassalla voi maksaa vain kolmasosan valikoimasta. Täällä ei enää nykyään tule käytyä tuon takia, mieluummin menee henkkamaukkaan tms, jossa kassalla voi maksaa kaikki tuotteet sen enempää miettimättä. Mutta näistä uusista ravintoloista tykkään kyllä, siinä mielessä ollaan menty parempaan suuntaan.

Juice it up at this juice bar, where you can also get some sandwiches for a light lunch. The atmosphere was youthful and hip, and the sandwich was tasty but crunchier than expected.

Other restaurants in Stockmann are Bar Primero, AKA Gastro Bar Oriental and F8.

Mutta se mehu! Täältä tosiaankin saa jännästi nimettyjä mehuja (5,10e pieni / 6,40e iso tai sitten “klassikkoja” 4,95e pieni / 6,20e iso) sekä täytettyjä leipiä (6,40e “klassikot” ja 6,90e muut). En lähde noita sen enempää erittelemään tähän, lista on pitkä kuin nälkävuosi ja heidän sekavasta webastosta löytyy kaikki oleellinen tieto, jos jaksaa kaivaa. Itselle osui lounaaksi: Immunity-mehu eli verigreippi-omena-passio sekä Joe’s Club eli kana-avokado-tomaatti-pesto sänkkäri. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille, josta suuren maailman tyyliin kysytään nimi, joka huudetaan kun annos on valmis.

Ruoka valmistui heti kun kaverit saivat sen väkerrettyä ja leipä tuli lämpimänä kääreessä. Tämä olikin yllättäen vähän tällainen panninin oloinen setti, tosin vaikutti jotenkin siltä, että vain leipä oli käynyt kuumassa puristuksessa, kun täytteet eivät olleen mitenkään erityisen kuumia jne. Leipä oli yllättävän hyvä, jotenkin tuo täytteiden yhdistelmä sopi toisilleen kuin valetut.

Leipä itsessään oli tavallaan ihan jees, mutta jotenkin tällainen lähes näkkäriksi prässätty systeemi ei toiminut ihan niin hyvin kuin olisin toivonut. Se mehu oli ihan törkeän hyvä ja melkein harmitti, että otin vain pienen, mutta toisaalta tämä kyllä riitti koko leivälle ja tulipahan nyt syötyä jälleen järkevämmin ja semi-terveellisesti. Tästä jäi oikein hyvä olo, ei ollenkaan ähkyä. Tällainen kevyt ja nopea lounas, hyvillä ja raikkailla mauilla.

Sisustus oli vähän sen Espresso Housen oloinen, mikä ei ole mitenkään huono asia. Tällainen kahvilan ja baarin välimuoto, useilla eri tyyppisillä asiakaspaikoilla. Oli nojatuolia, sohvaa ja baaripöytää, vähän riippuen siitä mitä kaipaa. Taustalla soi energinen musiikki ja paikka oli jotenkin hyvin nuorekkaan oloinen hengailumesta. Ihan jees tässä oli istuskella ja pällistellä Keskuskadun vilinää isoista ikkunoista.

Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja varautuneen ystävällistä. Tämä on näemmä yksi näistä tapauksista missä pääsee puhumaan fingelskaa, jännä miten tuo englanti on syöpynyt läpi yhteiskunnan rakenteiden ja erityisesti jännä se, miten englanti onkin nyt se sekondäärinen kieli Stokkalla vs. ruotsi. O tempora o mores! Kasvissyöjälle löytyi kaikenlaisia juttuja ja kyllä minä sanoisin, että tämä on ihan kokoeilemisen arvoinen mesta. Hinnatkaan eivät ole mitenkään järkyttäviä. Lastenkin kanssa voisi ihan hyvin pysähtyä tässä huikopalalla ostosten lomassa, jos niitä vielä täällä tulisi tehtyä.

Ps. Tämä oli omien laskujen mukaan sitten #698. Huomenna saisi karvan verran alle seitsemänsataa. Mitäköhän sitä ensi maanantaille oikein keksisi. Jotenkin pitää repästä, on toi jo sen verran iso luku.

URL www.joejuice.com
Puhelin n/a
Osoite Aleksanterinkatu 52, Helsinki

Kirkuk

Mähän sanoin! Kun eilen oli pupuilupäivä, niin tänään piti sitten vetää homma toiseen laitaan, ei tässä muuten pysy lihoissaan. Alkaa vatsalihakset vaan raapimaan selkärankaa, kun miestä pidetään nälässä. No ei, ei oikeasti. Teki vaan mieli lähteä jonnekin muualle hetkeksi puuskuttelemaan kaiken muun keskellä ja ensimmäinen ajatus oli Malmin Mo Cafe. Mutta siellä näyttäisi olevan perjantai otollisin päivä, kun on “Mo vegan Friday madness” aiheinen setti. Pitää yrittää ajoittaa omat menemiset tuon mukaan. Mutta niin, metro alle ja kohti itää.

Itsarissa kävin ensin Hansasillalla, kun olisin halunnut tsekata sen Nokis-ravintolan (ex-Tre Viet), koska Vietnamilainen safka kiinnostaa. Mutta sehän on vetänyt lapun luukulle ja tilalle tulee joku “bistro jossa buffa” tms. Ei sitten, en olis halunnutkaan (happamia kuitenkin, mumble mumble). Kirkuk siis, vaikka eilinen kommentti olikin enemmän vitsiksi heitetty.

Middle-eastern food with a meat heavy menu, there are fire grilled Shish Kebabs, Shawarmas and such. For something completely different, go there on a Saturday and get a sheep’s head.

Other restaurants in Itäkeskus area are Orchid (Itis), Turkkilainen Ravintola and Newroz.

Eli lähi-itämeininkiä, samaan henkeen kuin toinen Puhoksen helmi, Newroz. Tarjolla on liha-painotteisia annoksia, kuten: Shish Kebab -tikkuja (10e) sekä shawarmoja (6e pieni / 10e iso). Lounas-aikaan löytyy myös päivittäin vaihtuva annoskokonaisuus (10e), josta kokki kasaa lautasen (tänään oli lammasta). Lauantaisin olisi vuorossa se lampaan pää. Annoksiin kuuluu myös tee, vesi, soppa (joku linssisoppa tms) ja salaattibaari: Jäävuorisalaatti, pikkelöityä kaalia ja punajuurta, pikkelöityä kaalia ja porkkanaa sekä punajuuri-majoneesisötkötystä. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille. Itselle osui liha-shawarma, joka tuodaan pöytään.

Alkuun vedetty soppa oli todella ohutta kamaa, niin koostumukseltaan kuin maultaan. Salaatti olisi kaivannut jotain kastiketta (voi olla, että olisi ollutkin, mutta en jotenkin bongannut), tosin pikkelsit olivat mukavan etikkaisia. Enemmän tämä alkupala oli jotain näperrettävää sillä aikaa kun odottelee pääruoan saapumista.

Olisi ehkä sittenkin pitänyt ottaa se snadi shawarma (ootshävarma?), iso annos oli meinaan taas sellainen kahden nälkäisen heebon kokoinen setti. Leipääkin tuli kahden pizzan verran, kuten Newrozissa ja kun nostin haarukan käteeni, alkoi jo sellainen ennakoiva lihahiki nousta pintaan. Grillatut lihaviipaleet olivat maittavia ja niissä oli tosiaan ihan kunnolla sitä paistopintaa. Maustaminen oli aika yksinkertaista, mutta sopi ihan hyvin tähän settiin. Sitkoinen leipä toimi hienosti pienten nyyttien väsäämiseen ja kiva, että oli tuoretta sipulia sekä tomaattia mukana.

Meinaan meni tämä taas aika puurtamiseksi, olisin kaivannut lautaselle jotain muutakin raikastavaa kuin sitruunan, kuten joku tzatziki tms. Pöydistä löytyi kuitenkin sumaccia ja srirachaa, joten turskauttelin niitä ympäriinsä, kun alkoi noi perusmeiningit tökkimään. Aika raju lounas taas, mutta jälleen about sitä mitä lähdin hakemaankin. Tällaiseksi pelkistetyksi “vedetään lihaa” tämä toimii kyllä erinomaisesti ja muutenkin kokemus oli kivan eksoottinen.

Sisustus on pikaruokalamainen, tosin vähän sellainenhan tämä taitaa ollakin. On täällä sentään vedetty aiheeseen sopivaa taulua seinälle ja kasvia vihertämään raflan tiloja. Telssonissa pauhasi joku konseptiin sopiva musavideosikermä. Noin muuten tämä Puhoksen seutu on edelleenkin melkoisen eri kokemus, vähän kuin ulkomailla kävisi. Näemmä Halal-lihakaupat ovat jo edenneet Itiksen kivijalkaan asti, kun Sivuraide oli hävinnyt tällaisen kaupan tieltä pois.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja asiallista. Kasvissyöjälle on vähän heikommin juttuja, mutta jotain sentään löytyy listaltakin kaiketi, ehkä tämä ei kuitenkaan ole mikään vegeilijöiden primäärispotti. Lasten kanssa ei välttis tulis mentyä, vähän ehkä liiankin erilaista meininkiä.

URL www.facebook.com/ravintolakirkuk
Puhelin 044-2222220
Osoite Kastelholmantie 1, Helsinki

Pupu

Jes! Pääsin lopulta kotiin asti ja oli erittäin hienoa nähdä perhettä pitkästä aikaa. Paineentasaus teki tehtävänsä ja nyt on taas energiaa vääntää bittiä. Alkoikin jo olla vähän sellainen kyllästynyt olo, mikään ei oikein tuntunut miltään ja silloin ollaan menty jo vähän liian pitkälle. Mutta nyt on pää kuosissa, rento olo ja sain varpaisiinkin sellaset hiertymiin tarkoitetut laastarit, joten meno senkun yltyy vaan. Aavistuksen kiirus kuitenkin vielä, joten päätin ottaa nopean hengähdystauon ja käydä vetämässä jotain kevyempää kaikkien näiden snäcksien jälkeen.

Veggies on the menu at this healthy salad bar leaning heavily to the take-away side of doing business. The salad I had was large, tasty and made me feel good.

For more lunch salads, take a gander at Trocadero, Oatz and Cafe Aalto.

Kohteeksi valikoitui Pupu, jolla on etäpiste nykyään Manskulla, Solon vieressä (saisikohan tuolta muuten niitä parempia kävelykenkiä, pitääkin käydä tsekkaamassa). Tämän pikku kiskan ulkopuolella on pari pöytää ja sisältä löytyy yhden hengen vetävä baaritiski. Tämä hauskasti nimetty tavintola tarjoilee pelkkiä salaatteja ja menu on rakennettu terveysnäkökanta kärjessä.

Tarjolla on esim. (en rupea kaikkea tabuloimaan tähän, heillä on selkeä webska): Caesar eli roomansalaattia ja lehtikaalia, kirsikkatomaattia, parmesaanikeksiä, parmesaanilastuja ja pehmeää Caesar-kastiketta(10e); Caesar plus eli sama kanalla ja kaniksella (15e); Hotti eli salaatti katkiksilla ja Srirachalla (16e) sekä Nice & spicy eli lehtikaalia, pinaattia, Ras el Hanout -paahdettua kukkakaalia ja bataattia, kotijuustoa, chilipaahdettuja kikherneitä, kirsikkatomaattia, paprikaa, hummusta ja pehmeää kurkku-jugurttikastiketta (12e).

Näiden lisäksi on smoothieita ja juomia, mm. tölkki kookosvettä (3e), joka tuli otettua, vaikka edellinen kokemus kookosvedestä oli puistattavan kamala. Tilaus ja maksu hoidetaan kassalle tullessa, aseet saa samaisesta mestasta ja vesipiste (onpas nämä tällaiset lasitönikät nykyään yleisiä) on oven vieressä. Itse otin tuon Nice & spicyn, kun se Ras el Hanout -mausteseos kiehtoo.

Salaatti tuli eteen hyvin nopeasti (näitähän saa siis myös mukaan, tai oikeastaan erityisesti take-awayna) ulko”terassille”. Annos oli runsaan värikäs ja sisälsi melkoisen määrän komponentteja. Tämähän oli oikein oiva salaatti! Lehtikaalikin oli onnistuttu naamioimaan syötävään muotoon ja hummus oli erittäin maittavaa, tätä tulikin lörtsyteltyä siemeniä yms juttuja täynnä olevalle leivälle. Leipä oli ihan jees, kiva että oli tällanen ituhippileipä, sopi tähän annokseen mainiosti.

Ja se juustokin oli tosi hyvää, vähän sellaisen miedon vuohenjuustofetan oloista ja ainoa mitä oikeastaan jäin kaipaamaan tässä oli sitä tulisuutta, jota ei ollut nimeksikään. Ne chilipaahdetut kikherneet olivat myös aika jänniä, lähempänä sellaista poksahtelematonta popparin jyvää. Hampaissa vaan napsahteli kun rouskuttelin pupumaisesti (I’m not sorry) haarukallisia herkkusaldea. Erittäin hyvä lounassalaatti ja juurikin sellainen överiterveellisen oloinen systeemi, mitä kaipasinkin. Ja vaikka oli nälkä, niin en mä tätä ihan kokonaan jaksanut syödä, eli kustannukseltaan tämä oli mielestäni ihan sopiva.

Tosin eläinprotskua sisältävät annokset olivat kyllä aika suolaisen hintaisia. Se kookosvesikin osui ja upposi, johtunee siitä “luonnollisesti kookoksesta lähtöisin” olevasta sokerista joka makeutti tämän lähemmäksi jotain hiilihapotonta limpparia. Mutta toimi siis ja sekin toi tähän ruokailuhetkeen oman voimistavan elementtinsä. Pitää varmaan huomenna mennä vetämään joku iso köntsä karrelle palanutta lihaa tämän vastapainoksi. Tai se lampaan pää Itiksessä. Pupu oli oikein hyvä terveemmän lounaan kohde, kannattaa testata.

Sisustus on pienen kioskin oloinen, siisti ja uutuuttaan kiiltelevä. Ulkona olevat asiakaspisteet olivat aika hauskoja salaatin syömiseen, vaikka kieltämättä tälleen “tarjolla” oleminen vähän vaivasikin, olen enemmän tottunut tuijottamaan muita, enkä olemaan tuijotuksen kohteena. Mutta vuoroin vieraissa jne. Kauniina kesäpäivänä Manskun vilinässä syöminen osoittautui ihan kivaksi toimenpiteeksi.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja nopeaa, tässä ei tarvitse turhaan odotella. Kasvissyöjälle oli vaikka mitä vaihtoehtoja, suosittelen kokeilemaan. Lasten kanssa voisi tehdä vähän tiukkaa näin pieni tila. Huomaa, että se pääkallopaikka tälle ravintolaketjulle (kai kahta voi kutsua jo ketjuksi?) on Uudenmaankadulla ja siellä on varmaan tilaakin hieman enemmän. En kuitenkaan mennyt sinne, kun oli tähän hetkeen liian kaukana (olen itseasiassa säästellyt tätä kiireiselle päivälle) ja sitäpaitsi se kohta Uudenmaankadusta on ymmärtääkseni remontissa, eikä raflan julkisivu ole kovinkaan kuvauksellinen. Ja minähän olen tunnettu ainutlaatuisen hyvistä valokuvistani (not).

Ps. It’s good to be back, takaisin hevosen selkään ja uusia rafloja kohti. Yllä oleva kuva on jännä bunkkerin ovi viikonlopun kävelyreissuilta.

URL www.pupu.fi
Puhelin 050-3299731
Osoite Mannerheimintie 4, Helsinki