Tag: nepalilainen

Simrik

Puksu kutsu ja köröttelin stogella keskipäivän aikaan kohti nepalilaista raflaa, jonka olin bongannut listalle aiemmalla reissulla. Mielessä pyöri epämääräiset muistikuvat Opel Kadetin löystyneen hihnan korjaamisesta jollain huoltiksella täälläpäin, tosin alue oli muuttunut aikamoisesti niistä päivistä. Hyppäsin junasta väärästä päästä asemaa ja pogoilin hetken joidenkin teollisuusrakennusta takapihoilla, kunnes lopulta kaivoin luurin esiin ja pyysin neuvoja navigointiin.

A very good Nepalese restaurant far up in the northern parts of Helsinki.

For more of this cuisine, go to Fulbari, Shubha Kamana or Kantipur.

Joku minut taas ajoi tämän kaukaisen ruokakulttuurin ääreen ja jonottaessani tiskille yritin saada itseni kanssa kompromissiratkaisun tilauksen suhteen. Lopputulemana oli taas kombo (9,90e) kahdesta annoksesta, johon näissä melkein aina tuntuu päätyvän. Tällä kertaa valitsin superturvallisen butter chickenin (8,50e) sekä lampaan currykastikkeella (8,90e). Päällystakki loossiin ja salaattibaarin kimppuun, josta löytyi hämmentävän kokoisia papadam-keksejä sekä mango-lassia, mutta ei sitä herkullista marinoitua sipulia.

Siirtelin keksinpalasilla salaattia haarukkaan samalla kun lueskelin päivän uutisia kännykästä. Lautaselle kasatut kamat eivät juuri sykähdyttäneet, mutta ne pienenpienet papadamit jaksoivat viihdyttää. Pääruokakin tuli jonottelusta huolimatta kohtuullisessa ajassa.

Naan-leipä rasahti lupaavasti, kun mursin siitä nokareen ja noukin raitaa thalilta. Raita oli aavistuksen makea ja miellyttävän raikas ilmavan leivän rapsakalla pinnalla. Tästä tuli heti parempi fiilis hieman harmaanoloiseen maantaihin. Lupaavan alun jälkeen lähdin kaivelemaan haarukalla kastikkeita, ensin lammasta, joka osoittautui upean mureaksi ja mausteisen täyteläisen curryn marinoimaksi.

Lihasta oli onnistuttu hieromaan pois se villainen maku ja jäin vain hieman kaipaamaan pientä tulista sivupotkua. Kana oli sekin onnistuttu pitämään mehukkaana ja tomaattinen huntu lihojen päällä sitoi viereiset riisinjyvät herkulliseksi kokonaisuudeksi. Ensi kosketuksen jälkeen lähdin tyytyväisenä lapioimaan ruokaa, välillä haarukan ja välillä leivänpalasten avulla.

Nurkkaan jätetty linssimuhennos oli ihan kiva, mutta ei pystynyt nousemaan riittävän kiinnostavaksi peluriksi tällä kertaa ja huomioni pysyi timantin kovana muissa komponenteissa. Hyvä – jopa hieman norminepalilaista parempi – ja täyttävä lounas ajoi asiansa ja kiiruhdin pöydästä junaan, juosten ohi värikkäiden muraalien.

URL www.simrik.fi
Puhelin 09-3891287
Osoite Eskolantie 1, Helsinki

Sunkosi

Joo-oh. Vähän on tällanen vetämätön olo, ehkä se on jotain kesäflunssaa? Tai sitten Flow-vajarit, kun missaa Aphex Twinin? Tai jotain, pick your poison. Tämä johti lyhyehköön ikiluuppiin, kun yritin keksiä lounaspaikaa ja lopulta eat.fi:ssä (oletko muuten kokeillut sitä beta-versiota? Itselle se ei jotenkin toimi ollenkaan, tosin muutenkin toi saitti tuntuu väsähtäneen, tai ehkä se on vaan minä) harhailun jälkeen kohteeksi valikoitui Sunkosi, jota joku on mielestäni joskus minulle suositellut. Metro alle ja kohti Siilitietä, josta tulee mieleen aina yksi Juha (en minä), joka oli (poikittain!) samalla luokalla.

A fairly typical Nepalese restaurant close to the sleepy Siilintie subway station, the lunch list is interchangeable with many of the other eateries of it’s kind. The food was good and the portion was sizable.

Other Nepalese restaurants in Helsinki are Shubha Kamana, Fulbari and Base Camp.

Kyseessä on siis nepalilainen ravintola ja mennään ihan peruskaavalla, eli viikonpäivän mukaan vaihtuva lista annoksia, joista voi koota kombon, paitsi päivän erikoisesta. Alkuun on salaattibaari (jäävuorisalaatti-paprika-kurkkusalaatti, tomaattia, pikkelöityjä chilejä, porkkanaraastetta, punajuurisötkötystä ja kastiketta) ja loppuun kahvi tai (valmiiksi haudutettu) nepalilainen tee. Tänään oli tarjolla: Saag tofu eli tofua inkivääri-valkosipuli-tomaatti-chili-pinaattikastikkeessa (7,90e), Shahi paneer eli leipäjuusto tomaatti-voi-kermakastikkeessa (8,10e), Sunkoshi Kukhuro eli tandooriuunissa grillattua kanan rintapaloja tomaatti-voi-kerma-kookoskastikkeessa (8,30e), Bhendo kofta eli lampaan jauhelihapyöryköitä hieman mausteisessa ja tulisessa tomaatti-valkosipuli-inkivääri-sipuli-currykastikkeessa (8,50e), Machha chilli eli friteerattuja kuhafileepaloja tomaatti-inkivääri-valkosipuli-sipuli-chili-soijakastikkeessa (8,50e), Rojeko Khaja eli kombo kahdesta edellisistä annoksista (9,90e) sekä päivän erikoinen: Tandoori Mix eli yrtti-jogurttimarinoitua ja tandoori-uunissa grillattua kanaa sekä jättikatkarapuja tulisessa ja mausteisessa masalakastikkeessa (12,90e). Kaikkin annoksiin tulee riisi, naan-leipä sekä raita. Itselle valikoitui kombo lammasta ja shahi paneeria. Tilaus hoidettiin pöydässä, maksu tiskille.

Alkusalaatti oli mitä oli, tuoreet komponentit, tosin ne chilit olivat ehkä nähneet jo parhaimmat päivänsä. Kyllä tätä syödessä aika kului, mutta jäin kaipaamaan niitä marinoituja sipuleita, mitä tällaisessa usein on. Ihan kohtuullinen aloitus.

Pääruoka saapui melko nopeasti ja oli sellainen jaoteltu peltilautanen herkkuja. Riisiä oli maustettu kardemumman siemenpaloilla (eikös palkon monikko käänny noin? Suomi <3) ja oli hyvin keitettyä. Lampaan kastike oli maistuvaa, tässä oli kivasti korianteria ja snadi chilin potku, toimi oikein hyvin niiden pyöryköiden kanssa.

Se Shahi paneer ei jotenkin puhutellut minua, leipäjuusto tuntuu aina vähän oikaisulta tämän annoksen kohdalla, vaikka sitä toki laajalti tunnutaan käyttävän ja toisaalta ymmärrän sen, varsinkin näin edullisten hintojen valossa. Mutta se mikä tässä jotenkin hieroi vastakarvaan, oli se sitruksinen ja aavistuksen liian korkea makeustaso kastikeen makuprofiilissa. Toki makuasioista voidaan vain kiistellä, mutta pidän itse henkilökohtaisesti hieman eri tyylisestä tomaatti-voi-kermakastikkeesta.

Raita-kastikkeessa oli myös persoonallinen ote, olisiko tässä ollut kuminan siemeniä, vähän sellainen anismainen fiilis. Ihan jees, toimi sen naan-leivän kanssa dippailuun hyvin. Leipä oli melko hyvä suoritus, paikoitelleen ehkä enemmän pullaa kuin joissain muissa mestoissa, mutta sopi hyvin kastikkeiden noukkimiseen ja yleiseen elosteluun. Tämä oli ihan hyvä nepalilainen lounas, mutta jäi karvan verran esim. Base Campin tai Annapurnan jutuista jälkeen, ainakin omasta mielestäni.

Sisustus noudattaa nepalilaisten ravintoloiden rakennusmääräyksiä pilkulleen: loossit (check), vuoritaulut seinillä (check), tummanpuhuva ilme ja kalustus (check) sekä baaritiskinä ja kassana toimiva “katettu” alue (check). Ja siis lyhyt googlailu osoittaa, että nämä ovat vähän samanoloisia ympäri maailman. Mielenkiintoista, eikö? Ja myös jotenkin rauhoittavaa, kun on samanlaista ja sellaista kun kuvittelikin, ei tule turhia yllätyksiä. Ulkona oli myös terassi.

Asiakaspalvelu oli nopeaa ja kohteliasta. Kasvissyöjälle oli tofua tai juustoa. Lasten kanssa voisi tulla jos olisi huudeilla (ei kyllä olla), syöttötuolit löytyy ja tilaa on, varsinkin ulkona.

Ps. Siilinpesä pitää ehkä käydä joku kerta vielä heittämässä, perjantaisin näyttäisi olevan klo 12 auki. Noin muuten tuntuu, että Hertsikan ja Itiksen välinen alue on nyt harjattu puhtaaksi, tai jotenkin ei ehkä jaksa tonne teollisuusalueelle lähteä kauheasti seikkailemaan.

Thai Papayakin näyttäisi olevan suljettu. Ainiin! Ja City-käytävän Rossoa ei enää ole! Siinä on Sports Academy nykyään (yyh) ja Splizzeriakin oli lopetettu, tilalle tullut Luckiefun’s sushibuffa (edelleen käymättä). Hirveesti muutoksia jokapuolella koko ajan, miten tässä pysyy perässä?

Pps. Oliko kukaan muu tietoinen, että metrossa on yleinen wifi? Mä olin ainakin ihan että o.0 wut?

URL www.sunkosi.fi
Puhelin 044-2360581
Osoite Siilitie 4, Helsinki

Tilicho

Dodih, tulihan siellä Kontulassakin käytyä. Yllättäen mulle tuli ihan sellainen olo, etten ole tämän ostarin katukivetystä aiemmin dallaillut, mikä on hienoa, kiva käydä itselle uusissa paikossa. Itse ostoskeskuksen alue näytti yllättävän siistiltä, paremmin säilyneeltä kuin moni muu aikalaisensa. Pitää tulla joku kerta uudestaan ja tehdä pikku kävelyrundi tonteilla.

A Nepalese restaurant with the usual trappings and menu, but also a very satisfying version of Palak Kofta. If you go here, make sure to imbibe yourself in the unique atmosphere of an old Finnish strip mall.

Other worthwile Nepalese restaurants in Helsinki are Shubha Kamana, Fulbari and Pikku Nepal.

Nepalilaista siis ja lounaan struktuuri oli hyvin ennalta-arvattavissa, kuten tällaisissa usein on. Eikä siinä mitään, tutunomaisuus on tietyssä mielessä ihan hieno ominaisuus. Tänään viikonpäivittäin vaihtuvalla listalla oli: Palak kofta eli pinattipyöryköitä tuorejuusto-kermakastikkeessa (8,90e); Alu govi eli paistettua kukkakaalia, perunaa ja tuoretta korianteria, inkivääriä, limetillä maustetussa masalakastikkeessa (9e); Malai kukhuro eli kanarintapaloja kookos-kerma-kastikkeessa (9e); Bhendo kabab eli lampaan jauheliha-kebabia, paprika-sipuli-inkivääri-chilikastikkeessa (9e), Butter machha eli pangasius cashew-pähkinä-manteli-voi-kermakastikkeessa (9e); Lunch mix eli kaksi edellisistä annoksista (10,90e) sekä päivän erikoinen joka tänään oli Chicken tikka eli tandoorimarinoitua kanaa tikka-inkivääri ja sipulia (10e).

Kaikkiin tulee raita, riisi, naan-leipä ja kahvi/tee loppuun. Lisäksi on tarjolla salaattibaari, jossa: Jäävuorisalaattia-tomaatti-kurkku, porkkanaraastetta, marinoitua sipulia (jei!), maustekurkkua, punajuurta, salaattikastiketta sekä chilikastiketta (oletettavasti annosten tulisuuden säätämiseen). Itselle valikoitui kombo, johon vierailijan suosittelema Palak kofta sekä lammas, kun sitä saa niin harvoin. Tilaus ja maksu hoidetaan tiskille tullessa.

Alkuun vedetty salaatti oli normimeininkiä, paitsi se sipuli. Se oli tosi hyvin marinoitua ja tätä oli oikein kiva vedellä alkuun, pitkästä aikaa. Papadamia jäin kaipaamaan.

Pääruoka saapui verrattain nopeasti, tosin olinkin ekana (raflas eka, raflas vika, vai miten se meni). Naan-leipä oli juurikin sellaista mitä pitää, eli kuohkean ilmavaa ja pinnalta snadisti rapsakkaa. Leivällä oli ilo kaivella kastikkeita lautaselta, kuten esimerkiksi sitä hyvää raitaa, joka oli täällä vedetty ehkä snadisti makeammaksi kuin monessa muussa paikassa.

Pinaattipötkylä oli valtavan hyvän makuinen, tässä oli saatu jotenkin loistavan koherentti kokonaisuus muhevalla tekstuurilla varustettuun tuotteeseen. Ainoastaan se ulkomuoto oli aavistuksen kyseenalainen. Kastike oli myös oikein maukasta ja tätä tulikin noukittua naan-nökäreillä. Se lammas ei jotenkin iskenyt.

Sinänsä tomaattisen chilinen kastike napakoilla sipuleilla oli ihan toimiva, mutta jotenkin tuo lammas ei ollut sellaista totutun oloista, pikkasen rasvaista kuutiota murisevan mehukasta määkijää. Nämä jauhelihasta muotoillut kebab-viipaleet olivat tavallan kyllä makoisia, mutta eivät nousseet samalle tasolle perinteisemmän lammaskastikkeen kanssa. Mutta tuon vege-annoksen takia kyllä kannattaa käydä.

Sisustus on nii-iin samanlainen kuin muissakin vastaavissa rafloissa. Joku tässä on, että nämä vaikuttavat täysin samasta muotista valetuilta. Joskus pitää selvittää, että miksi. Mutta jotenkin omalla tavallaan tällainen loosseja ja pöytiä + vuoristotauluja seinillä systeemi toimii ihan hyvin. Ikkunan vieressä oli mukava istuskella ja vahtia ulkona soljuvaa ihmisvirtaa samalla kun lueskelin Espressoa.

Asiakaspalvelu oli oikein ystävällistä ja sujuvaa, täällä oli ilo asioida, kiitos siitä. Kasvissyöjälle oli sitä herkullista pinaattimeininkiä tai kukkakaalia ja ainahan nepalilaisissa on hyvät vegepöperöt (ainakin omasta mielestä). Lasten kanssa voisi tulla jos olisi täälläpäin liikenteessä, mutta ei kyllä ole, ei koskaan aikaisemmin ja tuskin tulevaisuudessakaan. Mutta itse aion kyllä rehata nämä muutkin ostarin raflat läpi, tai no ainakin Shishkebab ja Nuur.

URL www.ravintolatilicho.fi
Puhelin 045-3274202
Osoite Keinulaudankuja 4, Helsinki