Tikke

Kas näin heiluu häntä ja häntä heiluu näin, enkä buranaakaan kaipaa vaik’ luu vähän vaivaa. Eilisen muistelut vappuisesta lihapuheesta ja marmain artikkeli lihattomasta tammikuusta sai sisäisen karnivoorini hereille ja päätin lopultakin matkata kohti Kontulaa, tuota itäistä kiintopistettä, karujen kulmien kuningatarta.

Metromatka meni sujuvasti seisten ja saavuttuani jo hieman tutulle laiturille jäin hetkeksi vaiheilemaan oikean exit-pointin kanssa. Arvelin, että pitäisi todennäköisesti mennä K-Marketin päädystä ulos, jalat veivät kuitenkin siihen toiseen suuntaan, kun olin siitä jo muutaman kerran noussut. Näin sitä urautuu ja tarttuu rutiineihin pakonomaisesti.

Excellent kebab fired up on the grill and with a nice side salad that included delicious versions of tzatziki (or cacik), hummus and ezme. The decor is a bit on the rough side, but sits well in it’s surroundings.

In the Kontula strip mall you can also find Shishkebab and Tilicho.

Ravintolan web-presenssi rajoittuu artikkeleihin ja muihin epävirallisiin lähteisiin, joten minun täytyi vaan luottaa aikaiseen avautumisajankohtaan. Varmistin vielä, että ainakin Nuur-ravintola olisi myös auki, koska matka oli pitkä ja nälkä oli suuri.

Jännä muuten miten sitä on nykyään jo tottunut siihen, että aina on kohde selaimella saavutettavissa ja tuntuu jotenkin oudolta, kun näin ei ole. Toki harva paikka jaksaa aktiivisesti ylläpitää sähköisiä kanaviaan, mikä on harmi. Varsinkin vanhentuneet tiedot ärsyttävät, kuten väärät aukioloajat. No joo, se siitä avautumisesta.

Mesta siis oli auki ja sisältä löytyi listakin: Shish kebab (10e), shish kanakebab (10e), shish tikke (10e), shish kana (10e, ilmeisesti kebab == jauhelihasta väsätty varras ja tämä ehkä kokonaisista paloista?), shish maksa (10e), lampaan kyljykset (14e), perinteiset kebabit tilpehööreillä (8,50e, tosin plakaatissa oli maininta super “tarjuoksesta” 5e pita- tai rullakebabista) sekä muuta tämän henkistä. Lounaaseen kuului myös soppa (linssisoppa) ja salaattibaari: Jäävuorisalaatti, hummus, ezme, tzatziki/cacik, bulgurisalaatti, tursu sekä pikkelöityjä vihreitä chilejä. Ja löytyi myös mausteita, mm. srirachaa ja sumaccia. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa kassalle. Itselle valikoitui Shish kebab (toim. huom.)

Aloitin linssisopalla, sulatellen pakkasen kohmettamia kouriani pienen kupin lämpimiä laitoja vasten. Soppa oli ohutta, mikä korreloi aikaisempien kokemusten kanssa, ehkä sen kuuluu olla tällaista? Mutta maku ei ollut sen kummallisempaa, tätä toki pystyi tweakaamaan sumacilla. Pitääkin muistaa käyttää sitä massiivista pussia mikä on hautautunut keittiön sikalaatikkoon.

Salaatti oli maukkaampi alkupaloista ja erityisesti tahnat olivat herkullisia, jogurtti oli saanut niin reilusti valkosipulia mukaan, että säälin jo ennalta lähellä istuvia kollegoitani. Tällaista sen pitääkin olla ja pienet mausteripsottelut päälle toivat sopivaa sitrusmaisuutta messiin. Hapatetut jutut olivat aika normi purkkikamaa, eikä ne chilitkään järin innostaneet. Tomaattisalaatti taasen oli rohkeasti maustettua ja hummus normaalia kirpsakampaa. Todella hyvät sörsselit.

Pääruoka saapui ennen pitkää, grilli oli ehkä vielä vähän käynnistysvaiheessa tai sitten näitä hierotaan siinä huolellisemmin kuin muualla. Mene ja tiedä, tämä oli todella hyvin paistettua kamaa. Sisältä sopivan pinkkiä ja varras suorastaan tursusi mehujaan kun leikkelin siitä palasia. Pintaan oli saatu kunnon Maillard-reaktio ja sisäinen silmäni siirtyi hetkeksi katselemaan mökin kesäiselle hiekkarannalle sijoitettun pallohiiligrillin lämpöväreilyitä ja tyynen järven pintaa.

Paistetut puolikkaat tomaatit, paahdettujen chilien, sitruunan, persiljan ja raa’an keltasipulin kanssa toivat väriä lautaselle. Leipää (ilmeisesti tätäkin voi kutsua naan-leiväksi? Joo, voi näemmä, persialaista settiähän tämä näemmä on ja onhan näitä pyöreitä versioita näkynyt mm. Food Rangerin videoillakin) oli taas pizzan verran, tämä oli uunituore, ilmava ja rapsakka, soveltuen hienosti palasteltavaksi.

Ei hajuakaan miten näitä kuuluu syödä, mutta itse olen alkanut tällaisissa paikoissa nysväämään noita tahnoja sun muuta kamaa itse väkerrettyyn leipätaskuun jota sitten tönin ääntä kohti. Nämä omin pikku kätösin häkätyt pitakebabit pyyhkivät pöydältä muut vastaavat. Kääröjen maku oli loistava ja pyyhkiessäni lihamehuja sumacin tahraamista sormistani koin suuren tyytyväisyyden tunteen. Hienoa, että löytyy tällaistakin nykyään Stadista ja vielä enenevässä määrin.

Tässä oli jotenkin kaikki komponentit ryhmittyneet täydelliseen kompositioon ja kun siivosin lautaselta viimeisen keltasipulin siipaleen tymäkästi paistetun lihapalasen kanssa niin voin todeta, että mitään ei jäänyt jälkeeni, paitsi pari leivän murusta. Hieno lounas, jossa tuntui käden jälki ja maistui tulen lämpö. Kannattaa käydä vaikka vähän kauempaakin.

Sisustus on utilitäärinen, mutta ihan siisti. Seinillä on muutama posteri jännittävästi litteroitujen paikannimien kera (BGHDAD?) ja kassan vieressä on lihatiski miekkoineen karkoittamassa vegaanihaastajat. Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Lasten kanssa tuskin tulisi ihan tänne asti lähdettyä, sopii paremmin tällaisiin omiin yksinäisiin ekskursioihin.

Ps. 50 parasta ravintolaa -lista tuli ulos ja mielenkiintoista nähdä noin paljon pääkaupunkiseudun ulkopuolisiakin ravintoloita. Tosin niihin on vähän liikaa matkaa omille lounaille, Fabrik pitää näköjään ottaa R-listalle, se on sieltä epähuomiossa tippunut pois. Ja eilen auton hakumatkalla tuli mieleen Allas, sekin on tässä ytimen alueella.

Pps. Artism?

URL www.facebook.com/pages/Tikke-Kebab/827022784065535 (unofficial)
Puhelin n/a
Osoite Kontulankaari 1, Helsinki

Mediterraneo

Joku mut sai taas liikkeelle, alkuviikko ollut yllättävän tapahtumarikas ja kiireisen oloinen, mutta kaiken keskeltä täytyy välillä paeta ja syödä jotain. Nyt jostain takaraivossa takoi sisään ajatuksen, että pitää käydä jossain vähän kauempana, vaikka aika ei antanutkaan myöten mihinkään isoon seikkailuun. Keli oli räntäsateen muodossa kovasti tätä kaikkea vastaan, toisaalta on sitä ennenkin loskassa kävelty ja kalossit olivat herkän hipiäni suojana.

Otin siis listalta Poompui-reissulla löydetyn Mediterraneo-ravintolan. Täältä saa salaatteja, pastaa yms välimerellistä kamaa. Karautin dösällä viereen ja kahlasin sulan lumen täyttämiä katuja pitkin pienen kiskan ovelle, ristiriita aurinkoisen menun ja ulkoilman välillä oli kutkuttavan kärjistetty. Vähän tuli mieleen se Merihaan Bali Brunch -käynti.

Mediterranean food, such as Halloumi salad, pasta and arancinis can be found at this small restaurant in Kallio. But the main event was the incredibly fluffy falafels with a deliciously crunchy crust.

Other places for this kind of fare are Levant, Lebanese Food and Metro Food.

Raflassa alkoikin sitten arpominen lounaan (10e) suhteen, jonka mies kassan takana lopetti nopeasti suosittelemalla falafeleja. Tämä kuullosti mainiolta, joten menin istuskelemaan ja odottelemaan safkaa. Muutakin oli tarjolla, kuten halloumi-salaattia tai arancineja. Lounaaseen kuuluu juoma ja jälkkäri. Tilaus hoidettiin tullessa ja maksu lähtiessä.

Sitä ruokaa saikin odottaa oikein huolella, meni selkeästi yli 15 minuuttia, mikä on jonkinasteisen saavutus, kun olin kuitenkin ainoa ravintolassa. Olo oli kuitenkin jollain tavalla sopivan seesteinen, eikä ollut mikään kiire lumen piiskaamille kaduille.

Kulutin siis leppoisasti aikaa heiluvalla tuolillani, veden ja New Yorkerin virtuaaliversion parissa. Kun safka lopulta saapui, niin se oli jotenkin hämmentävän oloinen setti. Muutama iso falafel-pyörykkä ja valtava määrä jäävuorisalaattia jonkun vihreän kastikkeen peitossa. Sivuun oli heitetty pita-leipä.

Oli siellä ihan pikkasen myös kirsikkatomaatin siipaleita, mutta käytännössä pääosa oli sitä jäävuorisalaattia. Itse olisin kaivannut ainakin sitä punasipulia tähän ja erityisesti viereen jotain tulista. Toisaalta tämä on totta lähes kaiken ruoan suhteen, haluan siihen aina vähän (puna)sipulia ja jotain tulista. Ja oli siinä toki söpön pieni astia hummustakin. Hieman latteasta ensi vaikutelmasta huolimatta tämä annos onnistui hurmaamaan minut upealla toteutuksellaan.

Falafelit olivat yhdet parhaimmista mihin olen törmännyt, aivan ihanan rapsakka kuori (ehkä ne lämmitteli sitä öljyä niin pitkään siellä keittiössä) ja loistavan ilmavan kuohkea sisus. Maku oli kevyt ja sopi mainiosti sen terävän hapokkaan, mutta silti täyteläisen tuntuisen kastikkeen kanssa. Hummus oli jotenkin normaalia raikkaamman oloinen, tästä oli lähes tiessään se jännä varvashikimäisyys minkä tuohon tahnaan normaalisti assosioin. Oliko tämä jotenkin eri reseptillä tehtyä vai tuoreempaa?

Joka tapauksessa se herkullinen sötkötys sopi rapeakuorisen pitapalasten dippailuun ja jyystinkin sen saattelemana kivan sitkoisen leivän parempaan suuhuni. Annoskokonaisuus oli kevyt, mutta taidokkaasti kasattu kokonaisuus toisiaan tukevia makuja ja tekstuureita, tästä jäi erittäin hyvä mieli. Sivuun tuli jääteetä, joka korosti jukstapositiota hieman liian viileän sisätilan pöydässä nautitun ruoan eteläisyyden ja ulkona vellovan kostean kylmän ilmaston välillä.

Jälkkäriksi tuli riisipohjaista, snadisti makeaa, vähän kylmältä joulupuurolta tuntuvaa systeemiä. Mutta en jotenkin ole niin innostunut näistä riisistä duunatuista jälkkäreistä, joten se jäi pääosin kuppiin, vaikka olikin ihan hyvin duunattu. Käykää täällä, jos haluatte stedaa yksiä Stadin parhaimmista falafeleista.

Sisustus on juksinkertainen, mutta kuitenkin koristeltu ajatuksella. Seinille on maalailtu vähän lausahduksiakin, mutta se mikä kiinnitti oman huomion eniten oli varsin hauskasti tuunatut tuolit, joista oli takajalat sahattu veks ja propattu ikkunalaudan päälle. Nerokasta!

Noin muuten mesta kaipasi kipeästi jotain asiaankuuluvaa taustamusiikkia, nyt Hämeentien humina täytti muuten hiljaisen tilan. Joka sinänsä oli ihan hauskaa, olenhan itse asunut jokseenkin tässä kohtaa ja tilanne toi mukavia muistoja mieleen. Myös räntäsateessa seisoskelu, odottelemassa sporaa, sai katseen siirtymään kellotorniin.

Tämä oli yhdellä kävelyllä jäänyt jumiin (nytkin näytti olevan kymmentä vaille yhdeksän koko ajan), mutta palatessani himaan päin, yhtäkkiä silmieni edessä (en ollut ainoa todistaja), kellon viisarit siirtyivät useamman tunnin eteenpäin, aivan oikeaan aikaan. Tämä oli kovin jännittävä hetki omassa elämässä, yleensä kellot toimivat eri tavalla, mutta tuolla kertaa aika eteni ns. batch-moodissa.

URL Mediterraneo
Puhelin 045-6474979
Osoite Hämeentie 30, Helsinki

Döner Harju City

Oli kova meininki tänään ja kiireinen päivä, jonka tiimellyksessä piti kuitenkin keksiä jotain ruoankaltaista. Steissillä heiluessani muiden heinämiehien seassa muistin yhtäkkiä Citycenterin ravintola-laajennuksen. Siellä piti olla ainakin Döner Harjun laajentuma, joten ampaisin Asematunnelin syövereihin ja vielä uutuuttaan kiiltävän, jouluisasti sisustetun minikauppakeskuksen rullaportaisiin.

Kakkoskerrokseen (vai mikä tää oli, hämää vähän kun siirtymä on kuitenkin sieltä maan alta) olikin ilmestynyt rafla jos toinenkin. Tosin Na’am on nähty, kuten myös Sushibar+wine, Pupu yms, mutta joku italialaishenkisesti nimetty pulju napsahti listalle, pitää käydä joku sateinen päivä (paitsi että se näemmä avautuu joskus myöhemmin).

Well done kebabs with lamb, veal, chicken or seitan, this extension of the trendy Döner Harju located in Kallio is certainly better than the dime in a dozen pizza+kebab restaurants which dot the city.

Other restaurants in the Citycenter are Leonardo, Cacik and Classic American Diner.

Tänään lounaaksi (10,30e) oli tarjolla: Palsternakkakeitto ja kebab yrttilammas/chilikana/vasikka/seitan-täytteellä sekä lisukkeina tomaatti-persimon-granaattiomenabulgur, sitrusmarinoitu punakaali, focaccialeipä.

Listalta löytyi myös salaatti (11,90e), joka sisälsi: Kokonaisena paahdettua munakoisoa ja punasipulihilloketta, tiristettyä halloumia sekä grillattua focaccialeipää. Loppuun on kahvi tai teetä. Itselle osui tuo yrttilammas. Tilaus ja maksu hoidettiin tullessa tiskille, josta löytyy aseet. Vesipiste on kahvien vieressä, seinustalla ja ovelasta paperit pöydissä. Tällainen hajautettu malli.

Alkuun heitetty soppa oli hyvä, lämmin ja aavistuksen mausteinen sekä samettisen pehmeäksi porattu paksu keitto. Näin jälkikäteen ajatellen olisi voinut töräyttää sinne sopan sekaan pöydästä löytyvää omena-habanero-kastiketta, mutta en tajunnut sitä paikan päällä kokeilla. Hitsi.

Pääruoka tuli meinaan nopeasti. En kunnolla ehtinyt istumaankaan, kun kohtelias nuori mies kiikutti peltilautasen eteeni. Keiton hörpittyäni etenin aseiden kanssa kohti lammasta ja tämähän oli oikein oivan makuista, aika hyvä tekstuurikin, tosin kaipasin sitä rapsakkaa paistopintaa (burnt brown crunchy bits). Mutta koska tämä liha oli mehukasta (vrt. aikaisempi setti), niin hyvä näin.

Tuoreet yritt sopivat teemaan, kuten myös snadisti mausteinen tomaattikastike, jonka tulisuusastetta tuli nostettua useampaan otteeseen sillä ruiskupullolla. Jota myös ovelasti suihkauttelin vähän jaloillenikin, kun ei meinannut ekaksi tulla ulos mitään kamaa. Sattuuhan näitä ja se kastike oli sen verran hyvää, että paha mielikin jäi sikseen.

Sopivan polttelevaa ja maukasta, tämä piristi annosta kovasti, varsinkin loppua kohden. Ajankohtainen persimon oli muuttunut tässä freesiksi lisukkeeksi, joka sopi oikein hyvin muiden komponenttien kanssa, kuin myös se hauskan hapan jogurttikastike sekä sitruksinen punakaali.

Leipä oli paahdettu rapsakaksi pinnalta, ollen kuitenkin ilmava sisältä, tällä oli hyvä pyyhkiä viimeiset herkkurippeet suuhun. Hyvä lounas, eikä mitenkään liian raskas, niinkuin joskus kebab-lounaat tuppaa olemaan. Ja tämä oli selkeästi parempi kokemus kuin se Döner Harjun ekskursio. Ehkä sitäkin pitää joskus kokeilla uudestaan, sitten tokalla rundilla tms.

Sisustus on valoisa ja moderni, uutuuttaan kiiltävä kalustus on riisutun oloinen ja linjakas, tosin niitä asiakaspaikkoja on kyllä ladottu baaripöytien ääreen sen verran, että jonkinlaista yön eläimien eksodusta tässä ilmeisesti odotetaan. Asiakaspalvelu oli sujuvaa ja ystävällistä, keittolautanenkin käytiin blokkaamassa hymyissäsuin tyhjennyksen jälkeen.

Ostoskeskuksessahan tässä toki ollaan, mutta jotenkin silti rauhallisen oloinen meininki ja kesäksi (tai sitten karuimmille karjuille talveksi) oli ulkoterassi Citykäytävän pihalle. Meitsi diggas, kannattaa käydä stedaamassa. Kasvissyöjillekin oli seitania (mä luen tän aina “satan” englanniksi, ei voi mitään) tai halloumisalaattia.

URL www.donerharju.fi/city
Puhelin 050-3565998
Osoite Kaivokatu 8, Helsinki