Eat Mi

Ja tänään olikin sitten vuorossa viikonlopun metsäreissusta elpyminen ja myös korsetin metsästys (Morticia hoiti homman kotiin loistavalla palvelulla), joten tuli könyttyä ulkona pikku tihkussa, nautiskelemassa asfalttiviidakon menosta ja meiningistä. Tämän risteilevän matkan keskellä piti saada jotain ravintoa, joten mentiin R:n kanssa Coronaa vastapäätä sijaitsevaan Eat Mi (tai Eat ME tai Eat [Mi:], jos ollaan ihan tarkkoja) -ravintolaan tutkimaan tarjontaa.

Tämähän tuli vetäistyä listalle jo aiemmin (luulin että oli tullut La Soupen tilalle, mutta on sekin vielä pystyssä), Colorado-reissulla (tai no aamuisella kävelyllä Ruoholahdesta ytimeen). Olin vältellyt, kun ajattelin että on liian terveellistä ruokaa, olin tavallaan oikeassa.

Healthy and refreshingly light food, but with giant portions, this pleasant little restaurant had bubblingly friendly service to boot. I had a fulfilling bowl of warm lentil soup and my wife had a huge salad with smoked salmon.

Other restaurants right next to this one are Helmi, Pasha’s and La Soupe.

Tarjolla on smoothie kulhoja (jos ymmärsin oikein, niin hillitön läjä smoothieta ja paljon tuoreita hedelmiä), soppaa (7,40e) sivusalaatilla ja leivällä sekä salaatteja (10e). Itse nappasin päivän keiton (linssisoppaa) ja R. otti lohi-avokadosalaatin.

Soppa tuli nopeasti ja sitä olikin sitten sellainen jalkapallon kokoinen annos. Soppa oli hyvää ja lämmitti mukavasti, linssit sekä muutamat sattumat (tomaattia? porkkanaa?) olivat saavuttaneet juuri sopivan konsistenssin, menemättä kuitenkaan ihan muussiksi.

Ainoa mitä tällaisessa itse kaipaan on vielä tymäkämpää maustamista, Govindam (tosin Krunikan toimipiste on suljettu) onnistui mielestäni tässä snadisti paremmin ja ehkä vieressä voisi olla joku chilisoossi tms niille jotka haluavat enemmän potkua. Mutta siis oli tämä tosi hyvä, varsinkin kun ottaa hinnan huomioon.

Ja saaristolaisleipäkin maistui, sivusalaatti oli sekin kovin runsas, mutta olisi ehkä kaivannut jotain kastiketta. Ruokaa oli lähes koominen määrä ja täältä tulikin lähdettyä maha pystyssä ja hyvillä mielin.

R:n salaatti oli sekin todella iso setti, löytyi tuoretta mansikkaa, kikhernettä, avokadoa ja sitä lohta. Kaiken muun lisäksi. Lohi oli kuulemma hyvää, ihan muutamaa kohtaa lukuunottamatta ja kaikkea oli niin paljon, että varmasti lähti nälkä.

Tässä olikin sitten joku balsamiccokastike, joka toimi hyvin muiden komponenttien kanssa yhteen. Hyvä ja terveellisen oloinen lounas, suosittelen käymään jos kaipaat vähän kevyempää touhua.

Sisustus oli jännä yhdistelmä deliä, kaupan omien brändituotteiden esittelyä sekä skedeliikettä. Tykkäsin isosta graffitin oloisesta seinämaalauksesta ja muutenkin tässä oli ihan hyvä viba. Asiakaspalvelu oli pirskahtelevan ystävällistä ja jotenkin tällaisena harmaana maanantaina se iloinen asenne tarttui väkisin itseenkin. Oikein miellyttävä kokemus kaikin puolin.

Ps. Huomenna on tulossa olevan (woo!) Palacen uusien vetäjien, Hans Välimäen ja Eero Vottosen järjestämä Maatilamarkkinat klo 11 lähtien Vanhalla.

URL www.eatmii.fi
Puhelin 044-0222951
Osoite Eerikinkatu 12, Helsinki

Tukkutorin kala

Ping. Hissin ovi aukeaa ja siirtymä algoritmien parista aurinkoisten katujen kaupunkiin alkaa. Valot sekä liikenne oven ja steissin välillä aiheuttavat yleensä viivästymisiä, joten koukkaan Forumin kautta maan alle. Asematunnelin maustekaupan ohi ja Tetuanin vierestä ylös. Portaiden vieressä huutaa nainen “Hei, heitä pari euroo”. Tulee etäisesti mielikuva samasta naisesta samoilla huudeilla silloin kun olin teini-ikäinen.

Silloin oli ne sinikantiset kuukausitsetit, joihin kaverin kanssa liimattiin hetkeksi Aku Ankka oman kuvan tilalle eikä kukaan sanonut asiasta mitään. Viiletän kohti Kansallisteatterin nurkkaa ja 55:n pysäkkiä jonka vieressä mainostetaan Lavaklubia, luen tekstin ensiksi Laavaklubiksi. Millainenkohan se olisi?

A delicious lunch at the Teurastamo fishmonger’s, the fish patty I had was fresh and light, with a tasty beurre noisette.

The area also has some other very interesting restaurants, such as B-Smokery, Palema and Brasileira.

Dösämatka kohti Teurastamoa sujuu nopeasti, perillä melkein tasan kello 11, jolloin tosin on jo nälkäistä jengiä liikkeellä. Odotan, että ihmiset hälvenevät tieltä ja otan pakolliset kuvat raflan ulkoa. Livahdan ovesta sisään ja sniikkaan parit otokset vielä sisällä ennen tilauksen tekemistä. Kuvaamisen salailu tuntuu edelleen oudolta kaikkien näiden kertojen jälkeen. Päivän listaa ei ollut netissä näkyvillä, joten saan pienen shokin kun näen annoksen nimen ensimmäistä kertaa.

“Kalapihvi, varhaisperunaa ja beurre noisette & salaattipöytä” (14,90e) nostaa niskakarvat pystyyn kun mieleen tulvahtaa lapsuusmuistot pahvisista ja epämiellyttävästi kalanmakuisista jötiköistä kinderperunoiden saattelemana. “Lohikeitto & salaattipöytä” (12,90e) houkuttelee ohikiitävän hetken, mutta pidättäydyn protokollassa ja tilaan päivän lounasannoksen. Lappu kouraan ja liikahdan puuveneeseen katetun salaattibaarin ääreen.

Mätän puolihuolimattomasti pienen lautasen täyteen kaikenlaista ja sivuun pari palaa leipää. Iso voipalanen on päällystetty merisuolalla, jota noukin leiville. Säräjuurekset eivät juuri säväytä, kuten ei myöskään Caesar tai vihreä salaattisekoitus.

Yritän kuikuilla salaattipöydältä kastiketta kuivien salaatinlehtien kaveriksi, mutta siellä ei ole merkkiäkään moisesta. Lapan pastasalaatin naamaan ja siirtyessäni yllättävän hyviin sriracha-kasviksiin, napsahtaa pöytään pääruokalautanen.

Tarkkailen epäilevästi kalapihviä ja lohkon siitä pienen nokareen jämäkän oloista pihviä haarukalleni. Mukellan palasta ja häkellyn sen hennosta mausta, tämähän on vallan herkullista! Perunatkin ovat aika hyvin duunattuja ja hetken etsimisen jälkeen löydän ujon pienen lätäkön ruskistettua voita kalapihvin varjosta.

Kastiketta olisi voinut olla enemmänkin, mietiskelen samalla kun viimeistelen pääannosta. Yritän vielä maistella kesken jäänyttä salaattiröykkiötä, mutta snadisti makean tuliset kasvikset eivät enää houkuttele riittävästi. Kaadan viimeisen lasin puolikkaan jykevästä vesipullosta ja viuhahdan lounaaseen tyytyväisenä ovesta ulos.

Lämmin keskipäivä osoittaa syksyisen päällystakin virhearvioksi kun paahdan Suvilahden viertä pitkin seuraavalle pysäkille. Rivakka kävelytuokio sopii kevyen ruokailun jälkeen ja hetken odottelun jälkeen pääsen istuskelemaan. Auton keskiosassa parrakas mies istuskelee tyttövauvan vieressä, kun natiainen jokeltelee hänelle tuttinsa sivusta.

Takaisin steissin torille ja tunneloin Uuden ylioppilastalon sivuun, jonka aukiolla olevalle opiskelijaporukalle kerrotaan tönön historiasta. Hakeudun vaistomaisesti varjoon, kun odottelen valojen vaihtumista. Tunnen kuinka kauluspaita alkaa liimaantua selkään kiinni ja odotan pääseväni takaisin ilmastoituihin sisätiloihin. Ruokatauko on tehnyt tehtävänsä ja päässä raksuttaa jo seuraavat toimenpiteet.

Ps. Pakkojyystöksi muuttunut, samalla sapluunalla kirjoitetut tekstit eivät enää jaksa kiinnostaa. Yritän viihdyttää itseäni kaivamalla esiin sitä peruskoulun äikän tunneilla emoillutta poikaa. Tämä tuntuu huvittavan tällä hetkellä ja eilisen angstin jälkeen alkaa taas olla hauska tehdä tätä. Katsotaan kauan kohtaus jatkuu.

URL www.tukkutorinkala.fi
Puhelin 050-3014549
Osoite Työpajankatu 2b, Helsinki

Cafelito

Tihkusade uhkaili ulkona, aiheuttaen suuren ahdistuksen lounaspaikan suhteen. Päätin tunneloida Steissin sporapysäkille (olishan sitä voinut ottaa metronkin, mut jotenkin ei ollut sellainen UG fiilis) ja siitä sitten kutosella Kallioon. Soi Soi oli mielessä, mutta toisaalta halusin juhlistaa Suomen kesää pienellä espanjalaisella ekskursiolla. Niinpä kinkkasin kurvin metrotunneleiden kautta Hesarille ja sieltä sitten Cafelitoon.

A charming little cafe with a Spanish flair, the lunch here was comprised of a small soup and a large stuffed bread.

Other interesting cafes in Helsinki are Cafe Huvila, Cafe Panik and Cafe Brahe.

Eli espanjalaishenkistä meininkiä luvassa, tosin koska ollaan ihan pikku kiskassa, niin kyseessä on enemmänkin tällainen kevyt pikalounas. Tarjolla on kahvin lisäksi joko täytettyjä leipiä (~7e), kakkuja yms tai sitten kombo (9,50e) sopan ja leivän + kahvin muodossa. Itselle valikoitui se kombo, joka tänään käsitti: Tomaattikeitto, leipä chorizo-/juusto-/vege-täytteellä sekä vapaavalintainen kahvi. Otin juustosämppärin ja cortado kahvin. Tilaus ja maksu hoidetaan tullessa tiskille.

Sopasta lähdettiin liikkeelle ja tämä oli miellyttävän lämmin aloitus, varsinkin kun ulkona oli vähän tuollainen tihkuttava keli. Tämä oli mielenkiintoinen versio tomaattikeitosta, vähän tuntui siltä, että mukaan oli porattu papuja tai joku sellainen lisävivahde josta en saanut ihan kiinni. Päälle oli silvottu persiljaa ja loroteltu snadisti oliiviöljyä, molemmat sopivat tähän kontekstiin oikein hyvin. Ihan kohtuullinen otos tomaattisopasta ja sopi hyvin tuohon leivän sivuun.

Leipä oli reilun kokoinen setti paperipussissaan ja tässä oli ihan mahtavan rustiikkinen kuori, joka rapsahteli hampaissa kun hyökkäsin kimppuun. Sisälle oli laitettu maltillisesti täytteitä, lampaanmaitojuusto toimii itselle aina ja jotain jännää levitettä oli myös, en oikein tästäkään keksinyt että mitä, mutta jotenkin raikkaan kiva meininki. Muutenkin tämä oli oikein hyvä leipä ja tosiaan sen sopan kanssa homma toimi erittäin hyvin tällaisena kevyehkönä pikalounaana.

Perään tuli se cortado-kahvi, jota en ollut aikaisemmin maistellut ja tässä oli aika hyvä soundi saatu kuppiin. Pieni kahvin kitkeryys taittui sillä maidolla ja tämä oli jännä versio pienestä espressosta. Kokonaisuutena tämä oli oikein viehättävä lounas.

Sisustus on tiiviisti pakattu pieneen tilaan, joka on hauskasti koristeltu. Vähän tuli mieleen se Petiscaria fiilikseltään, tosin tässä ei ollut myynnissä varsinaisesti sellaista deli-roipetta. Ulkona sää oli kovin syksyinen, mutta sisällä oli vähän sellaista kesän viime hetkien viipyilyä.

Asiakaspalvelu oli ystävällistä ja sujuvaa. Kasvissyöjälle oli aioli-pimientos-leipä sopan kanssa, joka olisi näin jälkikäteen ajatellen ollut myös hyvinkin kiintoisa yhdistelmä. Lasten kanssa voisi hyvinkin piipahtaa, jos pyörisi näillä nurkilla, lisäpisteitä kahvilalle tuli siitä, että ovessa oli lapsia ajatellen katuliituja ja saippuakuplia, oven vieressä oli ehkä myös jotain lueskeltavaakin.

Aina lämmittää mieltä, kun näkee että lapsetkin on otettu jotenkin huomioon. Ja ovessa oli indikaatiota lemmikkienkin olevan tervetulleita.

URL www.cafelito.fi
Puhelin 045-1320075
Osoite Harjutori 2, Helsinki